Oulun yliopisto

“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen

Jaa

Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.

Luminen maisena korkealta vaaran päältä katsottunaTornionjokilaaksoon
Seuraava Lapin nouseva matkakohde on löydetty Tornionlaaksosta. Ylitorniolla sijaitsevan Aavasaksanvaara on Lapin vanhin matkakohde, jonne on nyt rakennettu uusi 80 mökin kylä ja 1000-neliöinen päärakennus. Tanja Lauri / Arctic Feeling Tanja Lauri / Arctic Feeling

Lapin matkailussa nopeasti ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa, eikä suurempia turistivirtoja enää juuri voida ohjata Rovaniemelle. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria.  

Alueen nopeimmin kehittyvä matkailukohde on Aavasaksanvaara Ylitorniolla. Aavasaksa sijaitsee alle kahden tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä lounaaseen, noin 120 km päässä. Vaaralla on näköalapaikka jokilaakson kansallismaisemaan sekä suojeltu retkeilyalue, jonka toisella kyljellä sijaitsee myös pieni laskettelukeskus.  Nyt vaaralle on noussut 80 uutta majoitusmökkiä sekä tuhatneliöinen päärakennus.  

“Nopea matkailun kasvu tuo elinvoiman lisäksi mukanaan myös haasteita. Paikallisen ympäristön ja maankäytön yllättävien muutosten lisäksi hallitsematon matkailu aiheuttaa ruuhkautumista sekä asumisen ja palvelujen hintojen nousua”, kertoo Oulun yliopiston matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen

Ilmiö on esimerkiksi Rovaniemellä näkynyt asuntojen hintojen nousuna ja huolena muun muassa terveyspalveluiden ja pelastuslaitoksen kapasiteetin riittämisestä. 

“Massaturismi luo tuloja ja uusia työpaikkoja, mutta ne eivät aina välttämättä kohdistu ensisijaisesti paikallisille ihmisille ja yrityksille.  Matkailun välittämä kuva kohteesta voi myös erota merkittävästi paikallisväestön identiteetistä”, Saarinen jatkaa. 

Paikallisten ääni on välttämätöntä saada kuuluviin jo matkailun kehityksen ensivaiheissa 

Saarinen ja Oulun yliopisto koordinoi parhaillaan Tornionlaakson kulttuuri- ja luovan matkailun kehittäminen -hanketta, joka on osa suurempaa EU-rahoitteista, kansainvälistä CROCUS-hanketta. Hankkeen tavoite on kehittää ja rakentaa matkailua kulttuurisesti kestävällä tavalla yhdeksässä eri maassa. Tornionlaakso valikoitui hankkeen sijainniksi sen pitkän matkailuhistorian ja rikkaan rajat ylittävän paikallisidentiteetin perusteella.  

“Tornionlaaksolaiset eivät halua Rovaniemen kaltaista joululla kaupallistettua massaturismia alueelleen”, kertoo projektissa paikallisten mielipiteitä kerännyt projektitutkija Iida Pyykkö Oulun yliopistolta. 

Kesällä ja syksyllä järjestettiin paikallisille avoimia työpajoja Ylitorniolla sekä Övertorneån kylässä Ruotsissa sekä tehtiin laajoja kyselytutkimuksia Tornionlaakson tulevaisuuden matkailun kehittämiseksi. Vastauksia on saatu niin alueen asukkailta, paikallisilta kulttuurintekijöiltä, yhdistystoimijoilta, yrittäjiltä kuin matkailijoilta. 

“Paikalliset asukkaat ja yrittäjät on otettava osalliseksi matkailun kehitykseen mielellään jo alkuvaiheessa, jotta vältytään muualta maailmalta tunnetulta ilmiöltä, jossa paikallinen kulttuuri jää helposti massaturismin jalkoihin. Kestävä matkailu palvelee myös laajemmin alueen asukkaita ja elinvoimaa, ei yksinomaan turisteja tai muutamaa toimijaa”, Saarinen kertoo. 

Hankkeeseen osallistuneet paikalliset niin Suomessa kuin Ruotsissa suhtautuivat hyvinkin positiivisesti matkailun kehittämiseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

“Tornionlaakso ei ole sama asia kuin harvaanasuttu Tunturi-Lappi poroineen ja huskyineen” 

Paikalliset pitävät tärkeänä, että matkailua kehittäessä otettaisiin huomioon rajaseudun omaleimainen elämäntapa, joka ei ole sama asia kuin Tunturi-Lapin eksotiikka. 

 “Tornionlaaksoa myydään villin, harvaanasutun Lapin eksoottisilla mielikuvilla, poroilla ja huskeilla. Ne eivät ole totta. Meillä on uniikki ja itsessään arvokas kahden maan yhteen hioutunut kulttuuri, jossa jaamme myös yhteisen kielen ja huumorin, sanoo työpajaan osallistunut paikallinen kulttuurihistorioitsija, näytelmäkirjailija, ja meänkielen tuntija Hannu Alatalo. 

Paikalliset toivovat ympärivuotisen matkailun kehittämistä, kuten rajanylittäviä liikenneyhteyksiä ja joenvarren virkistyskohteita. Tärkeänä pidetään myös Kukkolankosken, Luppion ja Aavasaksan kehittämistä sekä kulttuuriperinnön ja luonnon vaalimista, jotta matkailu hyödyttää sekä asukkaita että matkailijoita kestävällä tavalla. 

“Esimerkiksi kalastus on alueen merkittävä elinkeino, mutta myös matkailijoiden suuressa suosiossa. Asukkaat korostavat, että on tärkeää aktiivisesti ylläpitää joen kuntoa ja rajoittaa kalastusta tilanteen mukaan”, Pyykkö kertoo. 

Viime aikoina paljon keskustelua ovat aiheuttaneet tuulivoimaloiden rakennussuunnitelmat Tornionlaaksossa. Tämä nähtäisiin katastrofina, sillä turistit etsivät nimenomaan hiljaisia coolcation-kohteita.  

Seuraavaksi kehittämishankkeessa suunnitellaan alueelle uusia, rajan ylittäviä kulttuurimatkailureittejä ja -kohteita. Samalla kartoitetaan alueen kulttuuritoimijat ja kootaan yhteen luovat osaajat. Tässä hyödynnetään aiempia yhteistyöhankkeita ja työpajoja sekä huomioidaan alueen luonnonperintö – Lapin rauhaa löytyy Tornionlaaksosta aidosti. Paikallisen kyselytutkimukseen vastaajan sanoin: 

”Tornionlaakso ei ole pelkästään matkakohde – se on rakas koti monelle alueen asukkaalle. Liian kaupallinen ja liian lähelle tuleva turismi ovat tietyllä tavalla myös uhka.” 

Fakta: 

  • Tornionlaakso (myös Tornionjokilaakso) sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla Tornion- ja Muonionjoen varrella. Alue kuuluu Suomessa Lapin ja Ruotsissa Norrbottenin maakuntaan. Tornionjoki on Euroopan ainoa vapaana virtaava suurjoki ja toimii rajajokena maiden välillä. 

  • Aavasaksanvaara Ylitorniolla on tunnettu matkailukohde, joka sijaitsee noin 120 km Rovaniemeltä ja 200 km Oulusta. Aavasaksan Kruununpuisto on Lapin vanhin matkailukohde ja osa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Struven ketjua. 

  • CROCUS-hanke on kansainvälinen matkailun kehittämisprojekti, jota koordinoi Aalborgin yliopisto Tanskasta. Mukana on Oulun yliopisto ja kumppaneita useista Euroopan maista: Italiasta,  Alankomaista, Sloveniasta,  Bulgariasta, Kroatiata, Virosta sekä Unkarista. Hankkeessa toimii kahdeksan "living labia", eli ns. Elävää laboratoriota, joissa kehitetään rajat ylittävää matkailua syrjäseuduilla. 

Haastattelupyynnöt:

Jarkko Saarinen, matkailumaantieteen professori, hankkeen johtaja, Oulun yliopisto,
p. 040 4840777
jarkko.saarinen@oulu.fi

Iida Pyykkö, projektitutkija, kyselytutkimusten ja paikallishaastatteluiden tekijä, Oulun yliopisto, p. 050 3312087
iida.pyykko@oulu.fi

Hannu Alatalo, näytelmäkirjailija, kulttuurihistorioitsija, meänkielen tuntija, paikallinen näkökulma, Tornio, p. 044 0738150, velihannu.alatalo@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Luminen maisena korkealta vaaran päältä katsottunaTornionjokilaaksoon
Seuraava Lapin nouseva matkakohde on löydetty Tornionlaaksosta. Ylitorniolla sijaitsevan Aavasaksanvaara on Lapin vanhin matkakohde, jonne on nyt rakennettu uusi 80 mökin kylä ja 1000-neliöinen päärakennus.
Tanja Lauri / Arctic Feeling Tanja Lauri / Arctic Feeling
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote

Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye