Aviadorin kevät 2026: Päivi Alasalmi, Laura Laakso, Tessun matikkaseikkailu, tietokirja suomen onomatopoeettisesta sanastosta, runoteos kouluväkivallasta – ja paljon muuta!

KOTIMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS

Päivi Alasalmi: Tuhon airut – Hallavainen 5 (tammikuu)

Raaka Uretaanimurhaaja kylvää kauhua Tampereella, ja jäljet johtavat Eedeniin. Sampolan yläasteen seinät eivät unohda. Ja mitä ei voi unohtaa, sitä ei voi antaa anteeksi. Päämäärätietoinen murhaaja tekee tiliä menneisyydestä. Joitakin oppilaita yhdistää veriveljeys. Tosin heidän käsiään sotkeva veri ei ole heidän omaansa.

Vanhempaa rikoskonstaapeli Jarkko Hallavaista vastaan isketään henkilökohtaisesti, kun Karla Kuusivaara sieppaa hänen muutaman kuukauden ikäisen poikansa. Karla tietää menneensä liian pitkälle, mutta nurkkaan ajettu rotta on kaikkein vaarallisin.
Kun Hammaskeiju kuntouttaa itseään sairaalassa, hänen asuntonsa valtaa armoton alivuokralainen.

Päivi Alasalmi on kirjoittanut yli kolmekymmentä teosta. Dekkareissaan hän uppoutuu ihmismielen pimeään puoleen ja etsii hälytysmerkkejä, jotka panevat tavallisen ihmisen siirtymään lain väärälle puolelle. Hallavainen-sarjan katu-uskottavat poliisit, hyytävän kylmäveriset rikolliset ja tarkka rikospsykologia ovat keränneet paljon faneja.

Laura Laakso: Punainen aistikirja – dionyysisiä muistiinpanoja (helmikuu)

Punainen aistikirja, dionyysisiä muistiinpanoja on vimmainen päiväkirjaromaani, armoton transkriptio kirjailijan ja klovnin rakkaussuhteesta, joka sytyttää roihuun muistikirjan. Se piehtaroi hurman ja haikean ikiaikaisella sirkusareenalla ja mouruaa hyväillen taiteidenvälistä hellää.

Toislajisuus tihkuu kirjailija Laura Laakson ja teoksen kuvituksesta vastaavan klovni-kuvataiteilija Dodo Siljamäen yhteistyöteokseen, joka viettelee matkalle punaisen aistikuntaan.

Laura Laakson tähänastiseen tuotantoon kuuluvat Runeberg- ja Helsingin Sanomien esikoisteospalkintoehdokkaaksi yltänyt romaani Mrs. Milkyway sekä romaanit Pilvenpiirtäjä, Suureita ja pieneitä ja bigmacbeth.

Anna Hollingsworth: Keskusteluita syvän sinisen kanssa (maaliskuu)

Kun Amin pitää kirjoittaa äidinkielen aine itsestään ja perheestään, hänellä ei ole vastauksia – eikä ketään, jolta kysyä. Mitä tapahtuu, kun ainoina keskustelukumppaneina ovat tietokone ja kauan kadoksissa ollut japanilainen isoäiti, jonka puheen automaattikäännös ja muistiongelmat sotkevat?

Keskusteluita syvän sinisen kanssa tutkii kommunikaatiota, yksinäisyyttä ja yhteyden etsimistä, stereotypioita sekä ihmisenä olemisen oppimista. Millaisia jälkiä meistä jää, kun meitä tarkastellaan teknologian kautta? Millaisen kuvan ihmisyydestä kone antaa? Mitä olemme valmiita tekemään, jotta emme olisi yksin?

Anna Hollingsworth on Tampereella syntynyt, nykyisin Helsingissä asuva kirjailija. Hän on valmistunut kielitieteilijäksi erikoistuen suomen ja japanin lauseoppiin ja työskentelee nykyään toimittajana disinformaation parissa. Hänen esikoisromaaninsa Pastellien maantiede ilmestyi vuonna 2023 Aviadorin kustantamana.

LASTEN- JA NUORTENKIRJALLISUUS

Juha Oikkonen: Tessun matikkaseikkailu (tammikuu)

Tessu on tunnettu neuvokkuudestaan, ja hänen kaveriporukaltaan pyydetään usein apua pulmallisiin tilanteisiin. Yhdessä Helle Haukan, Kaino Ketun, Pouta Pupun, Peeta Porkkanan ja Utu Uikun kanssa Tessulla on mahtava Matikkaseikkailijaporukka, jonka retkillä sinäkin pääset auttamaan!

Tessun matikkaseikkailu on osallistava lastenkirja, jossa ratkotaan erilaisia pulmia ja arvoituksia matikan avulla. Kirjailija Juha Oikkonen on monesti palkittu opettaja ja opetuksen kehittäjä, jolla on pitkän linjan kokemusta matematiikan opettamisesta. Tessun seikkailut saivat alkusysäyksensä hänen alakoululaisille järjestämillään matikkapäivillä, joilla Oikkonen ilahtui oppilaiden innostuksesta ja mielenkiinnosta ongelmien äärellä.

Juha Oikkonen (s. 1951) on eläköitynyt matemaatikko, opettaja, emeritusprofessori ja isoisä. Tessun matikkaseikkailu on Oikkosen ensimmäinen lastenkirja.

Mirkka Auvinen: Varpun kompassi (huhtikuu)

Varpu haluaisi oman harrastuksen, koska kaikki muut perheenjäsenet harrastavat jotakin. Isosisko vie Varpun suunnistuskouluun. Löytyykö metsästä rastien lisäksi myös suunnistusinto? Mukaansatempaavan tarinan ohella kirjassa tutustutaan suunnistussanastoon ja karttamerkkeihin. Kirja soveltuu hyvin myös esi- ja alkuopetuksessa luettavaksi.

Mirkka Auvinen on mikkeliläinen runoilija ja kirjailija, joka työskentelee kirjastonhoitajana lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä sanataiteen parissa. Auvinen kirjoittaa lapsille ja nuorille sekä aikuisille. Hänen tarinallinen runokokoelmansa Chibu – kun silmäripsetkin putosivat oli vuoden 2024 Savonia- ja Topelius-palkintoehdokkaana.

Jarkko Tontti: Vedeera ja vuorten pitkät varjot (huhtikuu)

Vuorihaltijat ovat asuneet sukupolvien ajan idässä Sarger-vuorilla, sen laaksoissa ja rinteillä. Nyt idästä kantautuu huolestuttavia uutisia. Korskea kaivosparoni Borcel vaatii vuorihaltijoille lisää valtaa haltijavaltakunnassa. Mitä hänen uusissa kaivoksissaan oikein tapahtuu?

Samaan aikaan kaikissa valtakunnissa liikkuu tietoja vuorten Pyhästä Lapsesta, salaperäisestä, ihmeitä tekevästä olennosta, joka lupaa uuden aikakauden alkavan, kunhan vain kaikki kansat tulevat hänen opetuslapsikseen. Entä vuorilla asuvat salaperäiset lyhykäiset, joista tiedetään vähän? Kenen puolella he lopultakin ovat?

Vedeera ja vuorten pitkät varjot on palkitun Vedeera-fantasiaromaanisarjan neljäs ja viimeinen osa. Vuosia on kulunut, ja Vedeera on aikuinen haltijanainen. Teos on edellisten Vedeera-seikkailujen tavoin myös vertauskuvallinen. Se kysyy, onko tutulla kotoisella ja oudolla sittenkin jotain yhteistä. Voivatko haltija, ihmiset ja muut kansat ylittää ennakkoluulonsa?

Jarkko Tontti (s. 1971 Tampereella) on suomalainen kirjailija, runoilija ja juristi. Hän on julkaissut useita romaaneja, esseekokoelmia ja runoteoksia vuodesta 2006 lähtien. Hän aloitti kirjoittamisen varhaisessa iässä keskittyen tuolloin fantasiaan. Vedeera-sarjan myötä hän on palannut nuoruutensa suosikkigenren pariin.

TIETOKIRJALLISUUS

Jeongdo Kim: Äänestä sana, sanasta merkitys (tammikuu)

”Humina, kilinä, kohina, kolina” – nämä sanat eivät ole syntyneet sattumalta, vaan ne jäljittelevät ympäröivän maailman ääniä ja tapahtumia. Äänestä sana, sanasta merkitys -tietoteos tutkii, miten luonnon ja ympäristön äänet ovat muotoutuneet sanoiksi ja jättäneet jälkensä arkiseen kieleemme. Kirja selvittää sanojen merkityskirjoa, muodostusta ja ikivanhoja juuria kantasuomesta lähtien sekä pohtii, miksi sama ääni, kuten koiran haukunta, kuulostaa eri kielissä erilaiselta - Suomessa hau-hau, Japanissa wan-wan.

Kirja paljastaa myös, miten joidenkin suomen onomatopoeettisten sanojen merkitykset ovat laajentuneet kuvaamaan äänen lisäksi aivan erilaisia ilmiöitä. Merkitysten kehitys kertoo kiinnostavalla tavalla suomalaisesta kulttuurista ja tavasta hahmottaa maailmaa. Kirja on ensimmäinen kattava yleisesitys suomen onomatopoeettisesta sanastosta. Se tarjoaa kiinnostavan näkökulman kaikille, joita kiehtoo suomen kielen rikkaus ja sen kyky kuvata elämän ääniä.

FT Jeongdo Kim on ensimmäinen korealainen, joka on väitellyt Suomessa suomen kielellä. Hän on vuodesta 2011 alkaen tutkinut suomen onomatopoeettista sanastoa, josta on muodostunut hänen erikoisalansa kandidaattitutkielmasta väitöskirjaan saakka. Teos Äänestä sana, sanasta merkitys on tehty yleistajuistamalla hänen väitöskirjaansa Hulisemisesta hulinaksi. Onomatopoieettisuuden haalistuminen suomen fonesteemisten substantiivien valossa (2019).

Emmy Fränti: Edo ja kestävyyden taito (helmikuu)

Japanin 1600–1800-lukujen Edo (nyk. Tokio) oli maailman väkirikkain miljoonakaupunki – ja tuotti 0 % jätettä. Se oli kulttuurisesti poikkeuksellisen rikas kulutusyhteiskunta, jossa kaikki kierrätettiin, eikä mikään mennyt hukkaan. Yli kahdensadan vuoden rauha loi mahdollisuuden hyvään elämään. Ihmisten toimintaa ohjasivat periaatteet, jotka korostivat kaiken olevaisen yhteyttä sekä elämän kauneuden kunnioitusta. Samalla Japani eli shogunaatin sotilashallinnon valvonnassa, muun maailman vaikutteilta suljettuna.

Edo ja kestävyyden taito avaa, miten Edon kestävä ja runsas kaupunkikulttuuri rakentui, ja kysyy mitä voisimme oppia Edon taidosta yhdistää kulutus ja viisaus eläen sopusoinnussa luonnon, yhteiskunnan ja itsemme kanssa.

Emmy Fränti (s. 1971) on kulttuurien tutkimuksen maisteri ja kouluttaja, joka on työskennellyt aikuiskoulutuksessa esihenkilönä sekä kouluttanut johtamista ja taideteollisuusalaa. Hän on työskennellyt projekteissa, joissa on kehitetty vihreitä taitoja ja kestävän kehityksen osaamista. Japanin kulttuuri ja historia ovat hänen ehtymätön inspiraation lähteensä.

Antti Koli: Raivon ja rakkauden joutsenet (maaliskuu)

Joutsenet huolehtivat poikasistaan huolellisesti ja rakastavat puolisoaan vuodesta toiseen. Ne taistelevat kiivaasti kilpailevien joutsenten kanssa. Raivon ja rakkauden joutsenet -teos esittelee laulu- ja kyhmyjoutsenten biologiaa monipuolisesti. Kirjassa on tarinoita tunnetuista joutsenista sekä tarujen ja taiteiden linnuista.

Kirjan ainutlaatuiset ja komeat valokuvat näyttävät joutsenten elon läheltä – tunnelmallisia ”joutsenet maisemassa” -kuvia unohtamatta.

Vuosaarelainen Antti Koli on kokenut tietokirjailija ja valokuvaaja. Raivon ja rakkauden joutsenet on hänen neljästoista tietokirjansa – edellinen oli vuonna 2024 ilmestynyt Siivekkäät ystävämme. Hänet tunnetaan myös lukuisista luontoaiheisista lehtiartikkeleistaan ja valokuvanäyttelyistään.

Hannu Sirkkilä: Saksalainen schlager Tonava kaunoisesta Helene Fischeriin (huhtikuu)

Saksalainen laulelma, schlager, on ollut keskeinen osa eurooppalaista musiikkikulttuuria 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Sen vanhimmat juuret ovat Johann Straussin ajan Wienissä. Poikkeuksellisen kukoistuskautensa musiikinlaji koki 1920-luvun Berliinissä, jossa schlagerista tuli tärkeä kabareeteatterin osa. Vasta itsenäistynyt Suomi sai tuolloin runsaasti kulttuurivaikutteita Saksasta, ja moni kotimainen iskelmäklassikko on paljossa velkaa schlagerperinteelle.

1900-luvun jälkipuoliskolla schlagerista tuli entistä kansainvälisempi viihdemusiikin muoto. Saksalaisia laulelmia saattoi kuulla niin Eurovision laulukilpailuissa kuin etelän turistikeskuksissakin. Nykyisin lajin kirkkain tähti on Helene Fischer. 2000-luvun schlager onkin entistä monivivahteisempaa pop-schlagerista aina kansanomaisempiin rytmeihin.

Hannu Sirkkilä on Tampereella asuva tietokirjailija, työnohjaaja ja aikuiskouluttaja. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kolme tietokirjaa, joista viimeisin on Hyvinvointia matkailusta mieleen ja kehoon (Momentum Kirjat 2024).

RUNOUS

Maiju Pohjola: Sivustakatsoja, polyfoninen koulukuvaelma (helmikuu)

Sivustakatsoja, polyfoninen koulukuvaelma on moniääninen ja vavahduttava runoteos kouluväkivallasta ja sen heijastumisesta koko yhteisöön. Teos kohdistaa katseensa sivustaseuraajiin: miten väkivalta mahdollistuu sitä periaatteessa vastustavien silmien alla?

Kaunokirjallisuuden lajirajoja koetteleva teos on omaperäinen, ihon alle osuva yhdistelmä draamallista jännitettä ja runon kahlitsemattomuutta. Se haastaa lukijan osallistumaan ja pohtimaan osallisuuttaan.

Maiju Pohjola (s. 1990) on haminalainen runoilija, lastenkirjailija sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänen aiempia teoksiaan on kiitetty vahvasta tunnelmasta ja oivaltavasta kielellisyydestä. Sivustakatsoja on Pohjolan kolmas runoteos.

Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynnöt

Lähetämme pyynnöstä arvostelukappaleen teoksesta joko painettuna tai sähköpostitse. Arvostelukappalepyynnöt voi lähettää Jarkko Malille osoitteeseen jarkko@aviador.fi. Haastattelupyynnöt sekä tiedustelut pressikuvista pyydämme esittämään Aviadorin tiedottaja Miksu Väkiparralle.