Tuore kyselytutkimus paljastaa: kolmannes suomalaisista valmiita viettämään kinkkuvapaata ja kasvispohjaista joulua

Kyselyyn vastanneista 31% raportoi olevansa valmiita kinkkuvapaaseen jouluun

Kinkutonta ja kasvispohjaista joulua oli valmis viettämään huikeat 31% suomalaisista. Liki kolmannes kansalaisista voi siis kuvitella astuvansa joulupöytään, joka täyttyy kinkun sijaan kasvimaailman antimista. Kyselytutkimuksen toteutti Norstat Finland ja sen tilasi Eläinoikeusakatemia ry.

”Tämä kertoo ruokakulttuurin murroksesta. Yhä useampi on avoin kokeilemaan kasvisruokaa myös juhlapyhinä. Toisaalta kinkku ei edes ole kovin vanha jouluperinne, vaan yleistynyt vasta 1900-luvulla. Kasvispohjaiset laatikot sen sijaan ovat paljon vanhempaa perua. Sikäli ruokakulttuurin murros on paluuta kaukaisiin jouluperinteisiin”, toteaa filosofi ja Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja Elisa Aaltola.

Punaisen lihan vähentäminen on selvästi suositumpaa kuin lopettaminen

Noin 54% suomalaisista syö kinkkua tai muuta punaista lihaa, eikä aio muuttaa kulutuskäyttäytymistään tulevaisuudessa. Huimat 25% puolestaan raportoi aikovansa vähentää kinkun ja muun punaisen lihan syöntiä tulevaisuudessa. Peräti neljännes siis haluaa tuoda lihankulutustaan alaspäin.

Punaisen lihan lopettamista sen sijaan harkitsi vain 2% vastaajista. Vähentäminen on siis selvästi suositumpaa kuin kokonaan lopettaminen. Niin sanottu ”fleksaaminen” kiinnostaakin ihmisiä kyselyn mukaan laajasti. Fleksaajat vähentävät lihankäyttöä huomattavastikin, mutta eivät luovu siitä täysin.

Entä kasvispainotteisesti syövien määrä? Vastaajista 12% kertoi, etteivät he syö kinkkua tai muuta punaista lihaa lainkaan.

Naiset suhtautuvat punaiseen lihaan huomattavasti kielteisemmin kuin miehet

Sukupuolen vaikutus oli suuri. Miesten keskuudessa valmius kinkkuvapaaseen jouluun oli 23%, naisten kohdalla taas 39%. Sukupuoli vaikutti myös lihansyönnin lopettamiseen. Miehistä vain 7% kertoi jättäneensä punaisen lihan kokonaan pois, kun taas naisten kohdalla luku oli yli kaksinkertainen eli 17%.

Sukupuolen vaikutus näkyi myös toisella tapaa: peräti 11% miehistä kertoi aikovansa kuluttaa punaista lihaa tulevaisuudessa enemmän. Naisten kohdalla vastaava luku oli vain 3%.

Naiset suhtautuvat kinkun ja muun punaisen lihan kulutukseen siis selvästi kielteisemmin kuin miehet. ”Lihansyönti on osittain sukupuolittunut valinta, ja kyselymme vahvistaa tämän olevan totta myös Suomessa. Ilmiötä on selitetty erityisesti sillä, että naisten on kulttuurisesti hyväksyttävämpää suosia kasvisruokaa”, toteaa Aaltola.

Mitä korkeampi koulutus, sen kielteisempi asenne punaiseen lihaan – myös asuinseutu vaikuttaa

Koulutuksella oli sukupuoltakin suurempi vaikutus. Pelkän peruskoulun käyneistä vain 3% kieltäytyi punaisesta lihasta, kun taas korkeakoulutettujen keskuudessa luku oli yli viisinkertainen eli 16%. Mitä tuli punaisen lihan vähentämiseen, korkeakoulutetut olivat ammattikoulutuksen saaneisiin verrattuna kaksinkertaisesti kiinnostuneita. Heistä 33% prosenttia halusi rajoittaa punaisen lihan kulutustaan.

Entä koulutuksen vaikutus kinkkuvapaaseen jouluun? Ammattikoulun käyneistä 20% oli valmiita viettämään joulua ilman kinkkua, kun taas korkeakoulutetuista 41% suhtautui myönteisesti kinkkuvapaan joulun mahdollisuuteen.

”Koulutus lisää tietoisuutta koskien eläinten mielen kykyjä, lihantuotannon eettisiä ongelmia ja eläinteollisuuden ympäristövaikutuksia”, selventää Aaltola. ”Siksi ei ole ihme, että koulutus korreloi selvästi sen kanssa, kuinka valmis henkilö on vähentämään punaisen lihan kulutusta”.

Lisäksi asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten henkilö suhtautuu punaiseen lihaan. Helsingin seudulla ja lähikunnissa 39% oli valmiita kasvispohjaisen joulun viettoon, kun taas maaseudulla vastaava luku oli 28%. Arjen kasvispainotteisuuden kohdalla vaikutus oli lievempi. Punaisesta lihasta kieltäytyviä oli Helsingin seudulla 14% vastaajista ja maaseudulla 10%.

Kyselyn otanta oli 1039, virhemarginaali 3%. Kysely on tehty marraskuussa 2025. Kysely liitteenä.