Luontokadon pysäyttäminen pelastaisi biljoonien arvosta bisnestä – luonnon lisäksi

Maailmanlaajuiset trendit osoittavat vähenemistä lähes kaikissa lajiryhmissä: Hallitustenvälinen tieteellispoliittinen luontopaneeli (IPBES) on arvioinut, että noin 28 prosenttia kaikista arvioiduista lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Euroopassa tilanne on yhtä vakava, sillä 25 prosenttia arvioiduista lajeista on uhanalaisia.

Ymmärrys luontokadosta on kasvanut ja ponnistelut biodiversiteetin säilyttämiseksi lisääntyneet, mutta siitä huolimatta toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi ovat jääneet vajaiksi. Nykyiset maailmanlaajuiset kannustimet kriisin torjumiseksi ovat edelleen suurelta osin vapaaehtoisia, eivätkä ne tuota riittäviä tuloksia. Yli miljoona lajia on sukupuuton partaalla – monet mahdollisesti vuosikymmenten sisällä.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen nykyisellä vauhdilla on merkittäviä seurauksia yhteiskunnille, yrityksille ja ekosysteemeille, mikä korostaa kokonaisvaltaisen, systeemisen muutoksen tarvetta.

Maailmantalous on erittäin riippuvaista monimuotoisesta luonnosta. Maailman talousfoorumin mukaan luontokato uhkaa vaarantaa yli puolet maailman BKT:stä.

Mitä biodiversiteetti tarkoittaa? Lue Swecon blogi ››

Luontokato on YK:n agendalla, mutta riittääkö se?

Luontokato on kuitenkin herättänyt kansainvälisen yhteisön huomion. Kolumbian Calissa 2024 pidetyssä ja Italian pääkaupungissa Roomassa keväällä 2025 päättyneessä YK:n COP16-kokouksessa maat hyväksyivät Kunmingin ja Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen täytäntöönpanon ja sopivat noin 195 miljardin euron vuotuisesta luonnonsuojelutoimenpiteiden rahoittamisesta.

Maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen monien tavoitteiden joukossa on suojella ja hoitaa tehokkaasti 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista, ja varmistaa samalla standardoitu raportointi ja yritysten läpinäkyvyys luonnon monimuotoisuuden vaikutuksista. YK:n luontokokouksessa korostettiin myös nuorten, naisten, alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän ratkaisevaa roolia luonnon monimuotoisuuden suojelutoimissa.

Luonnon monimuotoisuuden arvon tunnustaminen on ratkaiseva lähtökohta myös lähes kaiken liiketoiminnan edistämiselle ja tehokkaiden ratkaisujen kehittämiselle, jotka hyödyttävät sekä planeettaamme että yrityksiämme.

Sweco julkaisi keväällä 2025 raportin, jossa tarkastellaan luontokadon syitä ja luonnon monimuotoisuuden kasvun mahdollistajia Euroopassa ja korostetaan kiireellistä tarvetta toimiin.

Luontokadon syynä on ihmisen toiminta

Yksi syy luontokatoon on meneillään oleva ilmastonmuutos, joka muuttaa vähitellen maailman ekosysteemejä. Tämän seurauksena myös luonnossa tapahtuvat prosessit, toiminnot ja ekosysteemipalvelut muuttuvat.

Tämä on erityisen havaittavissa kaupunkiympäristöissä. Osittain siksi, että kaupunkien ekosysteemejä rasittavat jo nyt voimakkaasti viheralueiden saastuminen ja pirstoutuminen, ja osittain siksi, että läpäisemättömien pintojen suuri osuus pahentaa lämpenemisen ja äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateen, helleaaltojen ja kuivuuden, vaikutuksia.

Biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) mukaan luontokadon muita keskeisiä suoria syitä ovat maan ja meren käyttö ja käyttötarkoituksen muutos, luonnonvarojen liikakäyttö, saastuminen ja haitalliset vieraslajit. Lisäksi taustalla on tekijöitä, jotka vaikuttavat näihin suoriin tekijöihin, kuten kulutustottumukset, väestönkasvu, hallinnon haasteet ja talousmallit, jotka eivät täysin ota huomioon ympäristökustannuksia.

Lukuisat ekosysteemit heikentyvät tai niitä käytetään kestämättömästi.

Luonnon monimuotoisuus edistää ihmisten, yhteiskuntien ja yritysten hyvinvointia

Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa ekosysteemien toimivuutta. Ekosysteemipalvelut varmistavat puhtaan veden ja ilman, ruoan, lääkkeiden ja raaka-aineiden saatavuuden. Ne edistävät myös ilmaston säätelyä, vedenpuhdistusta ja pölytystä. Kulttuurisesti luonnonmaisemat ja villieläimet inspiroivat matkailua ja niillä on henkistä merkitystä yhteisöille ja alkuperäiskansoille. Lisäksi ekosysteemipalvelut ovat kriittisiä tautien säätelyn ja katastrofiriskien hallinnan kannalta.

Meille jo tuttujen ekosysteemipalvelujen lisäksi terveesti toimivat ekosysteemit voivat tarjota tulevaisuudessa resilienssiä, ratkaisuja ja tukea, joita emme tällä hetkellä osaa kuvitella. Luonto tarjoaa itseisarvon, ja terveitä ekosysteemejä voidaan pitää myös vakuutuksena, joka auttaa meitä sopeutumaan ympäristön muutoksiin.

Ihmisten hyvinvoinnin tukemisen lisäksi ekosysteemipalvelut ovat yrityksille välttämättömiä.

Terve maaperä, viljelykasvien pölytys, tuholaistorjunta ja geenivarat ovat vain muutamia esimerkkejä palveluista, joihin yritykset ovat suoraan riippuvaisia. Ekosysteemit tarjoavat myös puskurin luonnonkatastrofeja vastaan ja lieventävät taloudellisia menetyksiä.

Luontokadon aiheuttamien taloudellisten vahinkojen vuoksi erityisesti luonnosta suoraan riippuvaiset teollisuudenalat ovat uhattuina. Lopulta kaikki yritykset voivat kohdata luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejä arvoketjujensa tai systeemisen tason epävakauden kautta.

Luontokadossa on biljoonia euroja pelissä

Maailmanpankin arvio osoittaa, että ekosysteemipalvelujen romahtaminen voi johtaa maailmanlaajuisen BKT:n lähes 2,6 biljoonan euron supistumiseen vuoteen 2030 mennessä. Matalan tulotason ja alemman keskitulotason maat ovat erityisen haavoittuvia.

Luontokatoa aiheuttavien tekijöiden jatkuva hallinta on olennaista luonnon resilienssin turvaamiseksi, mikä puolestaan tukee liiketoiminnan jatkuvuutta ja kannattavuutta.

Toimet, kuten haitallisten tukien vähentäminen ja tuotannon ja kulutuksen kestävyystoimenpiteiden lisääminen, ovat välttämättömiä luontokadon hillitsemiseksi ja ekosysteemipalvelujen tuotannon tehostamiseksi. Ympäristökustannusten ja pitkän aikavälin näkymien huomioon ottaminen on olennaisen tärkeää.

Maailman talousfoorumi on todennut, että vuoteen 2030 mennessä luonnon tilaa parantavat ratkaisut voisivat luoda maailmanlaajuisesti 395 miljoonaa uutta työpaikkaa ja lähes 10 biljoonan euron arvosta liiketoimintaa.

Siirtyminen luontopositiiviseen talouteen ei ole vain ympäristön kannalta välttämättömyys – se on liiketoimintamahdollisuus. Turvaamalla planeetan resursseja yritykset voivat parantaa tulostaan, vähentää riskejä ja parantaa resilienssiä.

Piia Pessala, Executive Director