Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”
29.12.2025 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun.
- Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan.
- Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa.
- Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.
Suomalaisista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun, selviää Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. Edellisessä, vuoden 2023 tutkimuksessa koron nousuun oli varautunut 68 prosenttia ja sitä edellisessä, vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa 78 prosenttia vastaajista.
”Lainojen koron nousulta, kuten muiltakin äkillisiltä taloudellisilta muutoksilta, kannattaa suojautua tavalla tai toisella. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutokset näkyvät kansalaisten kukkarossa”, toteaa FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Vuosi 2021 oli vielä matalien korkojen aikaa, joten jälkiviisaasti voi todeta, että korkosuojan sai tuolloin todennäköisesti nykyistä halvemmalla. Korkosuojausten hinnat heijastelevat markkinatilannetta eli korkotasoa ja sitä koskevia odotuksia.
”Asuntolainan korkosuojauksen voi ajatella vakuutuksena: se suojaa taloudellisilta yllätyksiltä epävakaassa maailmassa.””
Ottaisinko korkosuojan?
Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä tai puskurilla ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Yleisin syy sille, että koronnousuun ei ole varauduttu, on tiukka taloudellinen tilanne (22 prosenttia).
”Viime vuosien alavireinen talous selittää sitä, että ihmiset joutuvat tinkimään erilaisista varautumisista ja puskureista. Muutoksiin varautumalla voi kuitenkin torjua ikäviä taloudellisia yllätyksiä”, Mattila muistuttaa.
Sama trendi näkyi myös FA:n syyskuussa julkaisemassa Vakuutustutkimuksessa. Tutkimuksesta ilmeni, että suomalaisilla on aiempaa vähemmän vapaaehtoisia vakuutuksia. Korkosuojauksen vakuutusanalogia pätee siis tässäkin.
Lue lisää
Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2 504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme