Lauha alkutalvi on nostanut vedenkorkeuksia Hämeen vesistöissä - Hämeen vesiasioiden hoito muuttuu valtion aluehallintouudistuksessa

Lähes koko Hämeessä vedenkorkeudet ovat nousseet tavanomaista nopeammin - pakkasjakso hidastaa nousua

Lokakuun hieman tavanomaista matalammista lukemista vedenkorkeudet ovat nousseet melkein koko Hämeessä tavanomaista korkeammalle vuodenaikaan nähden. Paikoitellen huomattavastikin sateisempi loppusyksy sekä lauha alkutalvi ovat pitäneet olosuhteet märkinä, mikä on tuonut vettä vesistöihin. Lumikuormaa on kerääntynyt koko Hämeeseen alle 10 mm, eikä suuria lumisateita ole sääennusteen mukaan vielä tulossa.

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 10 senttimetriä vuodenajalle tyypillistä matalammalla. Sysmän reitin järvien, Jääsjärven (vesi.fi) ja Nuoramoisjärven (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat palautuneet lähelle vuodenajan tavanomaista. Muissa Päijät-Hämeen Kymijoen vesistöalueen suurissa järvissä, kuten Ala-Rievelissä (vesi.fi),  Salajärvessä (vesi.fi) ja Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat noin 10 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa ylempänä.

Kokemäenjoen vesistöalueen havaituissa järvissä vedenkorkeus on noin 5–15 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa ylempänä lukuun ottamatta Tervajoen säännösteltyjä järviä (vesi.fi), joissa vedenpintoja on laskettu jonkin verran keskiarvoa alemmas.

Jääpeite voi olla petollisen haurasta

Sääennusteen mukaan yhtäjaksoiset pakkaskelit jatkuvat ainakin seuraavan kahden viikon ajan. Pakkaskelit hidastavat veden liikkeitä ja lumena tulevat sateet eivät tuo vesistöihin vettä ennen lumien sulamista. Koska järvet ovat nyt jonkin verran tavanomaista korkeammalla ja niihin voi odottaa muodostuvan jääkannen seuraavien päivien ja viikkojen aikana, jotkin järvet tulevat laskemaan huomattavasti jäätymisen jälkeen. Silloin jään alle saattaa muodostua ilmataskuja ja erityisesti lähellä rantoja jääkannesta voi tulla hajanainen ja hauras.

Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.

Pohjavedenpinnat ovat nousseet reilusti

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet lokakuun lopusta lähtien nousussa ja ovat nyt yli ajankohdan keskimääräisen tason. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun lokakuussa ja ovat siitä lähtien nousseet noin 50 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Tullinkankaalla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät nousuun marraskuun alussa, ja nousua on ollut siitä lähtien noin 10 senttimetriä. Pernunnummella pohjavedenpinnat ovat hieman yli keskimääräisen tason. Suurissa pohjavesimuodostumissa, kuten Pernunnummi, muutokset pohjaveden pinnantasoissa ovat hitaampia kuin pienissä hiekka- ja moreenimuodostumissa.

Pohjavedenpintojen nousu jatkuu vielä jonkin aikaa ennen maan routiintumista, mutta kääntyvät jossain vaiheessa talvelle tyypilliseen laskuun. Tämänhetkisen ennusteen mukaan näyttää siltä, että talousvesikaivoissa tulee riittämään talven aikana hyvin vettä, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään.

Hämeen vesiasioita hoidetaan jatkossa uusissa virastoissa

Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä Hämeen vesiasioiden hoitoon tulee suuria muutoksia, kun ELY-keskukset lakkautetaan ja tilalle perustetaan alueelliset elinvoimakeskukset sekä valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto. Jatkossa Kanta-Häme siirtyy Pirkanmaan kanssa uuteen Sisä-Suomen elinvoimakeskukseen ja Päijät-Häme Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kanssa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukseen. Tämän lisäksi vesiasioita keskitetään muutamiin elinvoimakeskuksiin niin, että Kanta-Hämeen vesitalousasioita hoidetaan jatkossa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta yhdessä koko läntisen Suomen kanssa ja vesienhoidon edistämisasioita Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksesta. Päijät-Hämeen vesitalousasiat hoidetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa ja vesienhoidon edistämisasiat Uudenmaan elinvoimakeskuksessa. Vesilain valvonnalliset tehtävät siirtyvät Lupa- ja valvontavirastoon. Hämeen suurilta kuulostavista muutoksista huolimatta vesiasioita hoitavat lähtökohtaisesti samat virkahenkilöt kuin tähänkin asti.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta: 

• https://www.vesi.fi/vesitilanne/
• https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
• http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
• https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm

Lisätietoja: 

Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064, 1.1.2026 lähtien Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230, 1.1.2026 lähtien Lupa- ja valvontavirasto