Helsingin kolmasluokkalaiset saavat Aku Ankka -lehden kotiin – tutkimus selvittää vaikutuksia lukuintoon

Sarjakuvat porttina lukemiseen -tutkimus selvittää, miten painetun lukumateriaalin säännöllinen saatavuus kotiin vaikuttaa lasten lukuintoon ja käsitykseen itsestä lukijana. Tutkimuksen toteuttaa Suomen Akatemian rahoittama, Jyväskylän yliopiston johtama EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaiva yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.

Sanoma Media Finland toimittaa lehdet kaikille tutkimukseen osallistuville Helsingin kaupungin koulujen kolmasluokkalaisille. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevat lapset saavat kotiinsa Kalle Ankan Story House Egmontin toimittamana.

Lukemiseen käytetty aika puolittunut

Taustalla on huoli lukutaidosta heikentymisestä: lukuisat tutkimukset osoittavat suomalaislasten ja -nuorten lukutaidon laskeneen sekä lukuinnon ja lukuharrastuksen vähentyneen.

Digitalisaation myötä kodeista ei välttämättä enää löydy painettua luettavaa, kuten kirjoja tai lehtiä. Lapsen kotitaustalla ja kodin lukutottumuksilla on merkittävä vaikutus lukutaitoon.

– Kun lukemisen määrä puolittuu 20 vuodessa, niin kuin Suomessa on Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen valossa käynyt, ei ole ihme, että myös lukutaito laskee. Jos haluamme ylläpitää hyvää lukutaitoa, täytyy keksiä tapoja löytää aikaa lukemiselle ja tukea lukuintoa, sanoo professori Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.

Akkarin parissa opittu lukemaan

Aku Ankalla on kautta lehden 75-vuotisen historian ollut tärkeä rooli suomalaisten lukutaidon edistäjänä ja suomen kielen ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Jopa 40 prosenttia suomalaisista on lehden lukijatutkimusten mukaan oppinut lukemaan Aku Ankan avulla, ja monelle vieraskieliselle se on ollut korvaamaton apu suomen kielen omaksumisessa. Vuonna 2024 Aku Ankka sai Suomalainen kieliteko -palkinnon.

– Aku Ankka -lehti on vuodesta 1951 saakka toimitettu tinkimättömän hauskalla ja hyvällä suomen kielellä. Meille Akkarissa on kunnia olla mukana tässä tutkimuksessa ja ennen kaikkea kannustaa kaikenikäisiä suomalaisia lukemisen jalon harrastuksen pariin, Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä sanoo.

Myös akateeminen tutkimus vahvistaa sarjakuvien merkityksen erityisesti poikien lukuinnon herättäjänä.

– Olemme aiemmin kysyneet noin 2000 lapselta heidän lempilukemistaan. Lähes 80 prosenttia mainitsi Aku Ankan suosituimmaksi sarjakuvaksi, ja erityisesti pojille se oli ylipäätään suosituin ”lempikirja”. Lisäksi tiedetään, että hyvien lukijoiden kodeissa painetun luettavan määrä on keskimäärin suurempi kuin heikompien lukijoiden kodeissa, tutkimusta johtava professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Helsinki lisännyt lukemista kouluissa 

Helsingin kaupunki pyrkii systemaattisesti vahvistamaan lasten ja nuorten lukutaitoa ja lisäämään lukemista. Kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti Helsinki kasvattaa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen viikkotuntimäärää perusopetuksessa – valtakunnallisten tuntilisäysten lisäksi – ja edistää kirjoihin tarttumista koulupäivien aikana. 

Oppilaan lukuinto ja lukuharrastus ennakoivat voimakkaasti menestymistä muissa oppiaineissa, jatko-opinnoissa ja elämässä yleensä. 

– Lukutaitoon ja lukemiseen satsaaminen oli keskeinen painopisteemme jo edellisellä strategiakaudella, ja jatkamme ja vahvistamme tätä työtä kaikissa kouluissamme ja luokissamme. On hienoa, että saamme uutta tutkimustietoa lasten lukutaidosta sekä siitä, miten lukuintoon voidaan vaikuttaa. Hyvä lukutaito toimii pohjana kaikelle muulle oppimiselle ja on tärkeä tulevaisuuden taito, sanoo Helsingin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen.

Matalan kynnyksen portti lukemiseen

Erilaisista lapsille ja nuorille suunnatuista lukumateriaalien lahjoitushankkeista on saatu rohkaisevia kokemuksia, mutta Suomessa niiden vaikuttavuutta ei ole aiemmin systemaattisesti tutkittu.

– Pilottitutkimuksemme viime keväältä osoitti, että sarjakuvalahjoitukset koteihin voisivat olla matalan kynnyksen portti lukemiseen ja lukumotivaation löytymiseen erityisesti niiden lasten kohdalla, joilla on heikompi lukumotivaatio, professori Minna Torppa kertoo.

Tutkimuksessa lasten osaamista arvioidaan ennen Akujen lähettämistä ja kokeilun loputtua. Lisäksi tietoa ja kokemuksia kerätään lasten vanhemmilta sekä lapsilta itseltään. Lukukeskus lähettää huoltajille materiaaleja siitä, miten lapsia voi kotona kannustaa lukemaan.

Vaikuttavaa tutkimusta koulumaailmasta

EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus on Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaiva, joka toteuttaa huolella suunniteltuja interventioita tiiviissä yhteistyössä kuntien, poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. EDUCA-lippulaiva tuottaa korkealaatuista tutkimustietoa koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Tutkimuskonsortiota johtaa Jyväskylän yliopisto, ja siihen kuuluvat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.

Sarjakuvat porttina lukemiseen -tutkimus on yksi EDUCA-lippulaivan ja Helsingin kaupungin yhdessä toteuttamista interventiotutkimuksista, joilla pyritään edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa. Tutkimukseen liittyviin kuluihin osallistuu myös yksityinen rahoittaja.

Viime lukuvuoden aikana helsinkiläisille 2.-luokkalaisille kohdistettiin lukutaitotutkimus, jossa kokeiluluokat saivat neljälle äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunnille toisenkin opettajan. Tulokset tästä tutkimuksesta julkaistaan vuonna 2026.