FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika
5.1.2026 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana.
- Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat.
- Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n (FA) hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskausi on kaksivuotinen.
Ritakallion kausi osuu merkittävään poliittiseen saranakohtaan, sillä sen ensimmäistä vuotta värittää eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja jälkimmäistä Suomen uuden hallituksen työn käynnistyminen. Ritakallio osoittaa sanansa heikon talouskasvun ongelmia ratkovalle nykyhallitukselle.
”Vaikka vaalit lähestyvät, nykyisen hallituksen olisi toteutettava viipymättä hallitusohjelmastakin löytyvä rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio. Arvion on myös johdettava toimenpiteisiin seuraavan hallituksen aikana: On välttämätöntä tunnistaa ja purkaa sellaisia kansallisia sääntöjä ja käytäntöjä, jotka vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta ja tekevät suomalaisesta sääntelystä perusteettomasti tiukempaa kuin verrokkimaissa”, Ritakallio kannustaa.
Rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvioinnissa on tarkasteltava erityisesti sitä, miten kansallinen lisäsääntely vaikuttaa kotitalouksien, yritysten ja maatalouden mahdollisuuksiin saada rahoitusta.
“Vähiin käyvästä vaalikaudesta huolimatta rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä huolella. Tärkeintä on, että saadaan laadukas ja kattava selvitys nykysääntelyn ongelmista. Tältä pohjalta seuraavalla hallituskaudella voidaan jatkaa työtä kasvun rahoittamista hidastavan sääntelyn purkamiseksi”, Ritakallio täydentää.
Ritakallio huomauttaa, että viime aikoina Euroopassa on herätty laajemminkin paisuneen ja monimutkaistuneen finanssisääntelyn luomiin ongelmiin. Tästä hyvän osoituksen tarjoavat muun muassa Euroopan pankkiyhdistyksen (European Banking Federation, EBF) sääntelyn ongelmiin paneutuva Less Is More -keskustelupaperi sekä Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän hiljattain julkistetut suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa.
”Eurooppalaisten ja kansallisten finanssivalvojien tehtäviin tulisi lisätä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen vakauden ja sijoittajansuojan rinnalle, jotta sääntely tukisi talouskasvua yhtä vahvasti kuin vakautta”, Ritakallio perustelee.
”Ala pystyisi kirittämään taloutta kovempaankin kasvuun, jos sääntely antaisi myöten”
Yritysrahoituksen saatavuus on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvällä tasolla, mutta rahoituksen saatavuudessa on katvealueita, jotka näyttävät viime aikoina laajentuneen talouden taantuman pitkittyessä.
”Finanssikriisin jälkeen luodun mittavan pankkisääntelyn vaikutus näkyy paitsi rahoituksen saatavuudessa, myös sen ehdoissa ja kohdentumisessa. Sääntely vaikuttaa yhä vahvemmin siihen, miten pankit voivat rahoittaa talouskasvua”, huomauttaa Ritakallio.
Ritakallio toteaa, että sääntelyn ohella on tärkeää ottaa tarkasteluun mukaan myös pankkivalvonnan rooli.
”Erityisesti Euroopan keskuspankin harjoittama valvonta on hyvin yksityiskohtaista ja läpitunkevaa, välillä se vaikuttaa olevan jopa mikromanageeraamista. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, miten pankit ottavat riskiä ja mihin niiden luotonanto kohdistuu.”
Ritakallio lisää, että rahoituksen saatavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita sääntelyn tai valvonnan keventämistä.
”Nyt ei puhuta mistään rajuista purkutalkoista, vaan sääntelyn selkeyttämisestä, tarkoituksenmukaisemmin toimivan ja hallittavan sääntelykokonaisuuden luomisesta. Finanssiala pystyisi kirittämään taloutta paljon kovempaankin kasvuun, jos sääntely antaisi myöten”, Ritakallio päättää.
Haastattelupyynnöt Timo Ritakalliolle OP Pohjolan viestinnän kautta: 010 252 8719.
Finanssiala ry:n hallitus vuonna 2026
Hallituksen puheenjohtaja:
pääjohtaja Timo Ritakallio, OP Pohjola
Hallituksen varapuheenjohtaja:
henkilöasiakkaista Pohjoismaissa vastaava johtaja Sara Mella, Nordea-konserni
Jäsenet:
toimitusjohtaja Anssi Huhta, Aktia-konserni
maajohtaja ja henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jens Wiklund, Danske Bank
toimitusjohtaja Hanna Hartikainen, Fennia-konserni
toimitusjohtaja Mikko Mursula, Ilmarinen
pääjohtaja Sari Heinonen, LähiTapiola-ryhmä
konsernijohtaja Petri Niemisvirta, Mandatum
toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen, S-Pankki
sijoitusjohtaja Ville Talasmäki, Sampo-konserni
toimitusjohtaja Kai Koskela, Säästöpankkiliitto
toimitusjohtaja Risto Murto, Varma
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaJohtaja, vaikuttaminen
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme