FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika
5.1.2026 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana.
- Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat.
- Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n (FA) hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskausi on kaksivuotinen.
Ritakallion kausi osuu merkittävään poliittiseen saranakohtaan, sillä sen ensimmäistä vuotta värittää eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja jälkimmäistä Suomen uuden hallituksen työn käynnistyminen. Ritakallio osoittaa sanansa heikon talouskasvun ongelmia ratkovalle nykyhallitukselle.
”Vaikka vaalit lähestyvät, nykyisen hallituksen olisi toteutettava viipymättä hallitusohjelmastakin löytyvä rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio. Arvion on myös johdettava toimenpiteisiin seuraavan hallituksen aikana: On välttämätöntä tunnistaa ja purkaa sellaisia kansallisia sääntöjä ja käytäntöjä, jotka vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta ja tekevät suomalaisesta sääntelystä perusteettomasti tiukempaa kuin verrokkimaissa”, Ritakallio kannustaa.
Rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvioinnissa on tarkasteltava erityisesti sitä, miten kansallinen lisäsääntely vaikuttaa kotitalouksien, yritysten ja maatalouden mahdollisuuksiin saada rahoitusta.
“Vähiin käyvästä vaalikaudesta huolimatta rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä huolella. Tärkeintä on, että saadaan laadukas ja kattava selvitys nykysääntelyn ongelmista. Tältä pohjalta seuraavalla hallituskaudella voidaan jatkaa työtä kasvun rahoittamista hidastavan sääntelyn purkamiseksi”, Ritakallio täydentää.
Ritakallio huomauttaa, että viime aikoina Euroopassa on herätty laajemminkin paisuneen ja monimutkaistuneen finanssisääntelyn luomiin ongelmiin. Tästä hyvän osoituksen tarjoavat muun muassa Euroopan pankkiyhdistyksen (European Banking Federation, EBF) sääntelyn ongelmiin paneutuva Less Is More -keskustelupaperi sekä Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän hiljattain julkistetut suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa.
”Eurooppalaisten ja kansallisten finanssivalvojien tehtäviin tulisi lisätä kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen vakauden ja sijoittajansuojan rinnalle, jotta sääntely tukisi talouskasvua yhtä vahvasti kuin vakautta”, Ritakallio perustelee.
”Ala pystyisi kirittämään taloutta kovempaankin kasvuun, jos sääntely antaisi myöten”
Yritysrahoituksen saatavuus on kaiken kaikkiaan Suomessa hyvällä tasolla, mutta rahoituksen saatavuudessa on katvealueita, jotka näyttävät viime aikoina laajentuneen talouden taantuman pitkittyessä.
”Finanssikriisin jälkeen luodun mittavan pankkisääntelyn vaikutus näkyy paitsi rahoituksen saatavuudessa, myös sen ehdoissa ja kohdentumisessa. Sääntely vaikuttaa yhä vahvemmin siihen, miten pankit voivat rahoittaa talouskasvua”, huomauttaa Ritakallio.
Ritakallio toteaa, että sääntelyn ohella on tärkeää ottaa tarkasteluun mukaan myös pankkivalvonnan rooli.
”Erityisesti Euroopan keskuspankin harjoittama valvonta on hyvin yksityiskohtaista ja läpitunkevaa, välillä se vaikuttaa olevan jopa mikromanageeraamista. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, miten pankit ottavat riskiä ja mihin niiden luotonanto kohdistuu.”
Ritakallio lisää, että rahoituksen saatavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita sääntelyn tai valvonnan keventämistä.
”Nyt ei puhuta mistään rajuista purkutalkoista, vaan sääntelyn selkeyttämisestä, tarkoituksenmukaisemmin toimivan ja hallittavan sääntelykokonaisuuden luomisesta. Finanssiala pystyisi kirittämään taloutta paljon kovempaankin kasvuun, jos sääntely antaisi myöten”, Ritakallio päättää.
Haastattelupyynnöt Timo Ritakalliolle OP Pohjolan viestinnän kautta: 010 252 8719.
Finanssiala ry:n hallitus vuonna 2026
Hallituksen puheenjohtaja:
pääjohtaja Timo Ritakallio, OP Pohjola
Hallituksen varapuheenjohtaja:
henkilöasiakkaista Pohjoismaissa vastaava johtaja Sara Mella, Nordea-konserni
Jäsenet:
toimitusjohtaja Anssi Huhta, Aktia-konserni
maajohtaja ja henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jens Wiklund, Danske Bank
toimitusjohtaja Hanna Hartikainen, Fennia-konserni
toimitusjohtaja Mikko Mursula, Ilmarinen
pääjohtaja Sari Heinonen, LähiTapiola-ryhmä
konsernijohtaja Petri Niemisvirta, Mandatum
toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen, S-Pankki
sijoitusjohtaja Ville Talasmäki, Sampo-konserni
toimitusjohtaja Kai Koskela, Säästöpankkiliitto
toimitusjohtaja Risto Murto, Varma
Yhteyshenkilöt
Tuomo Yli-HuttulaJohtaja, vaikuttaminen
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Rajoittamaton määrä yritystilejä lisää rahanpesun ja veronkierron uhkaa – pankkien velvollisuus tilien avaamiseen on rajattava yhteen per asiakas12.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Asiakkaiden palveleminen myös tiliasioissa on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Vapaaehtoisesti tilejä avataan jatkossakin tarpeen mukaan. Pankkien lakiin perustuva velvollisuus avata yritysasiakkaille perusmaksutilejä tulee kuitenkin rajata yhteen tiliin. Ehdoton velvoite avata asiakkaille useampia tilejä edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti alkuvuodesta, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Työryhmän mietintö on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote
Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.
Maailma-rahastot keräsivät kesällä uusia omistajia – sijoittajat hakivat hajautusta9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailma-osakerahastot saivat lähes 34 000 uutta omistajaa kesän aikana. Osakerahastojen omistajamäärä kasvoi kesällä lähes kaikissa rahastoluokissa. Elokuun tuottokärjessä porskuttaneiden Suomi-rahastojen nettomerkinnät kääntyivät miinusmerkkisiksi, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat nousivat elokuussa yli 226 miljardiin euroon. Uuteen ennätystasoon pääomat siivitti markkinoiden hyvä kehitys sekä nettomerkinnät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme