Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä
2.1.2026 16:05:40 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Lempäälän Kuokkalankoskella on haastavin hyydetilanne yli 15 vuoteen. Myös muualla jään kertyminen voi aiheuttaa haasteita lähipäivinä. Sen sijaan Kokemäenjoella jääkannen muodostaminen on onnistunut.
Yhteistiedote: Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus
Läntisessä Suomessa vuodenvaihteen kova pakkanen ja tuuli ovat aiheuttaneen haitallista hyydejään kertymistä koskiin. Tämä on aiheuttanut paikoin vedenpintojen nousua, vaikka virtaavat vesimäärät eivät olekaan poikkeuksellisen suuria. Vedenkorkeudet saattavat yhä jatkaa nousua, sillä säätila ei ole hetkeen kääntymässä helpompaan.
Haastavin jäätilanne Lempäälässä
Hyydejään kertyminen on koetellut erityisesti Lempäälässä, jossa Kuokkalankosken vedenkorkeudet ovat nousseet merkittävästi. Tavallista haastavamman tilanteen syynä on luultavasti vuoden lopussa vallinnut tuulinen pakkaskeli, joka hidasti Vanajaveden jäätymistä. Näin veteen ehti muodostua paljon ajelehtivaa jääsohjoa, joka on kulkeutunut virtaavan veden mukana Lempäälään, tarttuen patorakenteisiin ja Kuokkalankosken pohjaan. Kuokkalankosken alueella vedenkorkeus on noussut kevättulvalukemiin ja kyseessä onkin vaikein hyydetilanne sitten tammikuun 2008, jolloin hyydettä kertyi Lempäälässä erityisen paljon.
–Vaikka vedenkorkeuden nousu oli etenkin vuoden vaihtuessa nopeaa, rakennusvahingoilta todennäköisesti vältytään, toteaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen.
Jään seassa oleville laitureille ja veneille vahinkoja voi kuitenkin syntyä.
Kokemäenjoella rauhallista
Kokemäenjoella on toteutettu jäädytysajoa vuodenvaihteessa. Jäädytysajon aikana joen virtaus pienennetään siten, että pinnalle pääsee syntymään jääkansi. Tämä kansi suojaa alapuolista vettä jäähtymiseltä ja vähentää jääsohjon kertymistä veteen. Näin todennäköisyys hyydejään muodostamille padoille pienenee.
Muualla odottava tunnelma
Vaikka tilanne on haastavin Lempäälässä, on myös muilla joilla, kuten Kauvatsanjoella ja Merikarvianjoella Satakunnassa kertynyt vedenpintoja nostavaa hyydettä.
Myöskään pohjoisempana mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella ei ole toistaiseksi tullut tietoon vahinkoja. Hyydettä on jo jonkin verran muodostunut ja virtaamat ovat vielä vuoden aikaan nähden suhteellisen korkeita. Lähipäivien kylmä sää ja tavallista suuremmat virtaamat lisäävät hyyteen muodostumisen riskiä myös Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vesistöissä.
Tulevien päivien sää voi aiheuttaa haasteita jokien rannoilla
Tuulisen pakkassään ennustetaan jatkuvan vielä ainakin viikonvaihteeseen. Jokivesistöissä tämä voi tarkoittaa yhä kohoavia vedenpintoja, kun jään kertyminen jatkuu. Mahdollista on myös, että hyyde aiheuttaa haasteita myös sellaisissa paikoissa, joissa talviset tulvat eivät ole tavallisia.
–Esimerkiksi Parkanon ja Kihniön suunnille saattaa veden nousua esiintyä, avaa Niko Nurhonen.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta kehotetaankin omistajia huomioimaan mahdolliset riskit omaisuudelle sekä tarkistamaan keväällä esimerkiksi jokien rannassa olleiden laiturien ja veneiden kunto jäiden aiheuttamien vaurioiden varalta ennen käyttämistä.
Mikäli kiinteistölle aiheutuu akuuttia vaaraa, niin tulee olla yhteydessä pelastuslaitokseen.
Aluehallinnon uudistus tuo muutoksia läntisen Suomen vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten pohjalta on perustettu uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka aloitti toimintansa 1.1.2026. Elinvoimakeskus hoitaa valtaosan entisten Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten tehtävistä.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosaston muodostavat nykyisten Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen (Kanta-Häme) ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten vesitaloustehtäviä hoitavat viranomaiset. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastossa on kolme yksikköä: eteläinen ja pohjoinen vesistöyksikkö sekä valtakunnallista tehtävää hoitava hydrologia ja vesistörakenteet -yksikkö. Eteläinen yksikkö toimii Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan sekä Kanta-Hämeen maakuntien alueilla ja pohjoinen yksikkö Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan alueilla.
Lisätietoja:
Hyyde ja hyydetulvat (vesi.fi)
Lounais-Suomen elinvoimakeskus:
Juha-Pekka Triipponen, yksikönpäällikkö, Eteläinen vesistöyksikkö , p. 0295 022 953
Niko Nurhonen, vesitalousasiantuntija, p. 0295 036 103 (Pirkanmaa)
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija , p. 0295 025 064 (Kanta-Häme)
Marko Aalto, vesitalousasiantuntija, p. 0295 027 971 (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaa)
SYKE / Tulvakeskus: Harri Myllyniemi, tutkija, p. 0295 251 439
Avainsanat
Elinvoimakeskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueiden elinvoimaa monialaisesti ja yhteistyöllä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä, tuntevat alueiden tarpeet ja toimivat paikallisesti.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Puulan virtaamaa rajoitetaan uhkaavan kuivuuden takia (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso)10.4.2026 10:16:38 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on saanut Lupa- ja valvontavirastolta väliaikaisen luvan poiketa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen säännöstelymääräyksistä vesistöreittiä uhkaavan kuivuuden takia. Myönnetyn poikkeamisluvan mukaisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on ohjeistanut Kissakosken voimalaitoksen omistajaa Suur-Savon Sähköä pienentämään juoksutusta vaiheittain. Voimalaitoksen säännöstelyluvassa edellytettäisiin nykyisessä vesitilanteessa 34 m³/s vähimmäisjuoksutusta, mutta poikkeuslupa mahdollistaa 12 m3/s juoksutuksen 1.6. saakka.
Pielisen juoksutusta rajoitetaan kuivuustilanteen takia (Pohjois-Karjala)8.4.2026 14:59:25 EEST | Tiedote
Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle.
Järvien vedenkorkeudet jäämässä keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella2.4.2026 13:56:31 EEST | Tiedote
Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet, jotta vedenpinnat nousisivat tavanomaisiin kesäkorkeuksiin.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.4.20262.4.2026 10:15:14 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset ovat kiinni. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on käsillä ennältysalhainen tulvahuippu. Patojen avaukset ovat pieniä ja vedenpinnat kesäkorkeuksissa. Ilman sateita ei ole tulossa tulvahuippuja. Nilsiän reitillä ja Juojärvessä on niin ikään odotettavissa kuiva kevät. Syvärin säännöstelylupaan on haettu poikkeuslupa, että pintaa ei tarvitse enää alentaa, jotta alkukesän vedenkorkeus saadaan lähemmäs tavanomaista tasoa. Varkauden alapuolella Hauki
Understöd kan sökas för hantering av skadliga ämnen i stadsvatten1.4.2026 08:55:28 EEST | Pressmeddelande
Livskraftscentralen i Östra Finland öppnar ansökan för projekt för hantering och minskning av skadliga ämnen i stadsvatten. Sammanlagt cirka 1 miljon euro i understöd kan sökas nationellt. Ansökningstiden är 1.4.–15.6.2026 och understöd kan sökas av kommuner, samkommuner och bolag som ägs av dem, andra kommunägda aktörer, föreningar, företag och andra sammanslutningar. Understöd kan inte beviljas privatpersoner eller statliga ämbetsverk eller inrättningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme