Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä

Yhteistiedote: Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus

Läntisessä Suomessa vuodenvaihteen kova pakkanen ja tuuli ovat aiheuttaneen haitallista hyydejään kertymistä koskiin. Tämä on aiheuttanut paikoin vedenpintojen nousua, vaikka virtaavat vesimäärät eivät olekaan poikkeuksellisen suuria. Vedenkorkeudet saattavat yhä jatkaa nousua, sillä säätila ei ole hetkeen kääntymässä helpompaan.

Haastavin jäätilanne Lempäälässä

Hyydejään kertyminen on koetellut erityisesti Lempäälässä, jossa Kuokkalankosken vedenkorkeudet ovat nousseet merkittävästi. Tavallista haastavamman tilanteen syynä on luultavasti vuoden lopussa vallinnut tuulinen pakkaskeli, joka hidasti Vanajaveden jäätymistä. Näin veteen ehti muodostua paljon ajelehtivaa jääsohjoa, joka on kulkeutunut virtaavan veden mukana Lempäälään, tarttuen patorakenteisiin ja Kuokkalankosken pohjaan. Kuokkalankosken alueella vedenkorkeus on noussut kevättulvalukemiin ja kyseessä onkin vaikein hyydetilanne sitten tammikuun 2008, jolloin hyydettä kertyi Lempäälässä erityisen paljon.

–Vaikka vedenkorkeuden nousu oli etenkin vuoden vaihtuessa nopeaa, rakennusvahingoilta todennäköisesti vältytään, toteaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen.

Jään seassa oleville laitureille ja veneille vahinkoja voi kuitenkin syntyä.

Kokemäenjoella rauhallista

Kokemäenjoella on toteutettu jäädytysajoa vuodenvaihteessa. Jäädytysajon aikana joen virtaus pienennetään siten, että pinnalle pääsee syntymään jääkansi. Tämä kansi suojaa alapuolista vettä jäähtymiseltä ja vähentää jääsohjon kertymistä veteen. Näin todennäköisyys hyydejään muodostamille padoille pienenee.

Muualla odottava tunnelma

Vaikka tilanne on haastavin Lempäälässä, on myös muilla joilla, kuten Kauvatsanjoella ja Merikarvianjoella Satakunnassa kertynyt vedenpintoja nostavaa hyydettä.

Myöskään pohjoisempana mm. Lapuanjoella ja Ähtävänjoella ei ole toistaiseksi tullut tietoon vahinkoja. Hyydettä on jo jonkin verran muodostunut ja virtaamat ovat vielä vuoden aikaan nähden suhteellisen korkeita. Lähipäivien kylmä sää ja tavallista suuremmat virtaamat lisäävät hyyteen muodostumisen riskiä myös Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien vesistöissä.

Tulevien päivien sää voi aiheuttaa haasteita jokien rannoilla

Tuulisen pakkassään ennustetaan jatkuvan vielä ainakin viikonvaihteeseen. Jokivesistöissä tämä voi tarkoittaa yhä kohoavia vedenpintoja, kun jään kertyminen jatkuu. Mahdollista on myös, että hyyde aiheuttaa haasteita myös sellaisissa paikoissa, joissa talviset tulvat eivät ole tavallisia.

–Esimerkiksi Parkanon ja Kihniön suunnille saattaa veden nousua esiintyä, avaa Niko Nurhonen.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta kehotetaankin omistajia huomioimaan mahdolliset riskit omaisuudelle sekä tarkistamaan keväällä esimerkiksi jokien rannassa olleiden laiturien ja veneiden kunto jäiden aiheuttamien vaurioiden varalta ennen käyttämistä.

Mikäli kiinteistölle aiheutuu akuuttia vaaraa, niin tulee olla yhteydessä pelastuslaitokseen.

Aluehallinnon uudistus tuo muutoksia läntisen Suomen vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa

ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta.  Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten pohjalta on perustettu uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka aloitti toimintansa 1.1.2026.  Elinvoimakeskus hoitaa valtaosan entisten Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten tehtävistä.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosaston muodostavat nykyisten Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Hämeen (Kanta-Häme) ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten vesitaloustehtäviä hoitavat viranomaiset. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastossa on kolme yksikköä: eteläinen ja pohjoinen vesistöyksikkö sekä valtakunnallista tehtävää hoitava hydrologia ja vesistörakenteet -yksikkö. Eteläinen yksikkö toimii Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan sekä Kanta-Hämeen maakuntien alueilla ja pohjoinen yksikkö Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan alueilla. 

Lisätietoja:

Hyyde ja hyydetulvat (vesi.fi)

Lounais-Suomen elinvoimakeskus:

Juha-Pekka Triipponen, yksikönpäällikkö, Eteläinen vesistöyksikkö , p. 0295 022 953

Niko Nurhonen, vesitalousasiantuntija, p. 0295 036 103 (Pirkanmaa)

Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija , p. 0295 025 064 (Kanta-Häme)

Marko Aalto, vesitalousasiantuntija, p. 0295 027 971 (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaa)

SYKE / Tulvakeskus: Harri Myllyniemi, tutkija, p. 0295 251 439