Pallaksen Matorovansuon soiden ennallistamisalue UNESCO-verkostoon – Vesitutkimus ja luontopohjaiset ilmastoratkaisut nousevat kansainväliseksi ennallistamisen malliksi

Tunnustus osuu aikaan, jolloin Matorovan ennallistamisalueella vuonna 2022 aloitettu EU:n LIFE PeatCarbon -hanke tuottaa jo lupaavia tuloksia, mukaan lukien pohjaveden pinnan nousu kuivatetuilla aluiella, hiilen sidonnan paraneminen, päästöjen väheneminen ja kasvillisuuden palautuminen. Aluetta käytetään luonnonlaboratoriona, josta on kehitetty digitaalisia malleja suon ennallistamisen onnistumisen todentamiseen ja pitkäaikaiseen seurantaan.

Matorovansuo on Suomesta ensimmäinen alue Unescon ekohydrologian verkostossa. Sen osana Matorovansuo toimii luontopohjaisten ilmastoratkaisujen kansainvälisenä vertailukohteena, jossa yhdistyvät vesistöjen ja ekosysteemien ennallistaminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilen sitominen sekä vesistöpäästöjen pienentäminen.

”Unesco-valinnan myötä Matorovansuo nousee esimerkiksi myös muille maailman alueille, jotka etsivät tehokkaita luontopohjaisia ratkaisuja. Tunnustus korostaa Oulun yliopiston pitkäaikaisen vesitutkimuksen laatua”, sanoo väitöskirjatutkija Omar Nimr.

”Alue toimii myös koulutuskohteena, jossa jaetaan tietoa soiden ennallistamisesta ja ilmastovaikutuksista paikallisille, viranomaisille ja tutkijoille”, luonnehtii Oulun yliopiston apulaisprofessori Hannu Marttila.

Suomen maa-alasta turvesuot peittävät noin 30 prosenttia. Yli puolet soista on kuitenkin kuivattu, pääasiassa metsätalouden tarpeisiin. Kuivatus laskee vedenpintaa, nopeuttaa turpeen hajoamista ja muuttaa turvesuot pitkäaikaisista hiilivarastoista kasvihuonekaasupäästöjen lähteiksi. Matorovansuo on aapasuo, jonka valuma-alue on yli 555 hehtaaria, josta Matorovansuoalue on noin 225 hehtaaria. Metsän ojitus 1960- ja 1970-luvuilla muutti noin 60 prosenttia alueesta. Nyt ojitetut alueet on ennallistettu tukkimalla ne turpeella ja puulla. Vesi ohjataan takaisin alkuperäisiin uomiin, jotka on tunnistettu ilmakuvista ja maastokartoituksista.

Tutkijoiden mukaan Matorovansuon ennallistamistoimien arvioidaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä noin 2 350 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa, kun kohteen toipuminen etenee. Alueen ennallistaminen palauttaa suon vesitasapainoa ja kasvillisuutta lähemmäs luonnontilaa, hidastaa turpeen hajoamista ja vahvistaa hiilen varastoitumista maaperään. Samalla vähenee ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin Kivijärveen ja Ounasjokeen.

Matorovansuon Unescon tutkimusalueen toimintaa ohjaavat Oulun yliopiston tutkijat Hannu Marttila, Omar Nimr, Anna Autio ja Pertti Ala-aho yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston maantieteen tutkijoiden ja Metsähallituksen kanssa. Matorovan tutkimusalue on osa LIFE PeatCarbon hanketta, ja tutkimus kytkeytyy myös Digitaaliset vedet -tutkimuksen lippulaivaan.