Suomen Pankki

Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 2025

Jaa

Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli vuoden 2025 marraskuun lopussa talletuksia yhteensä 115,7 mrd. euroa, mikä oli kaikkien aikojen suurin nimellinen määrä[1]. Talletuksista 70,7 mrd. euroa (61 %) oli yön yli -talletuksia[2], 29,4 mrd. euroa (25 %) sijoitustalletuksia[3] ja loput, 15,7 mrd. euroa (14 %) määräaikaistalletuksia.

Kotitalouksien talletuskannan keskikorko oli marraskuun lopussa 0,80 %, mikä oli 0,49 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin marraskuussa 2024. Kaikkien talletustyyppien keskikorot laskivat vuodentakaiseen verrattuna. Yön yli -talletuskannan keskikorko oli vuoden 2025 marraskuun lopussa 0,38 % (0,52 % marraskuussa 2024), sijoitustalletuskannan 1,17 % (2,14 %) ja määräaikaistalletuskannan 1,98 % (3,09 %). Sijoitustalletuskannan keskikorko laski vuodentakaiseen nähden suhteellisesti eniten. Marraskuussa 2025 tehtyjen uusien määräaikaistalletussopimusten keskikorko laski vuodentakaiseen verrattuna 0,79 prosenttiyksikköä eli 2,98 prosentista 2,19 prosenttiin.

Kotitalouksien talletuskanta kasvoi marraskuussa 2025 vuodentakaisesta 4,3 %, kun marraskuussa 2024 talletuskanta kasvoi 2,8 % vuosikasvuvauhtia. Vuoden 2025 tammi-marraskuussa kotitaloudet kasvattivat nettomääräisesti eniten yön yli -talletuksiaan, yhteensä 3,5 mrd. euroa. Sijoitustalletuksiin kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti vastaavalla ajanjaksolla 1,4 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksiin 700 milj. euroa. Uusia määräaikaistalletussopimuksia kotitaloudet tekivät vuoden 2025 marraskuussa 1,2 mrd. euron edestä, mikä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana huolimatta laskeneista koroista. Uusista määräaikaistalletussopimuksista 91 % oli enintään vuoden pituisia ja loput tätä pidempiä.

Myös suomalaisten yritysten[4] ja asuntoyhteisöjen talletuskanta on kasvanut. Yritysten talletuskanta oli vuoden 2025 marraskuun lopussa 46,7 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 4,7 %. Asuntoyhteisöjen talletuskanta oli 3,5 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 5,6 %. Yritysten talletuskannan keskikorko oli 0,99 % (1,53 % marraskuussa 2024) ja asuntoyhteisöjen 0,23 % (0,48 %). Yritykset solmivat marraskuussa 2025 runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia, 1,9 mrd. euron edestä. Määrä on 52 % tai 655 milj. euroa enemmän kuin marraskuussa 2024. Samalla aikavälillä yritysten uusien määräaikaistalletussopimusten keskikorko laski 3,08 prosentista 2,16 prosenttiin.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat marraskuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,20 mrd. euron edestä, mikä on 108 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Uusista nostetuista asuntolainoista 113 milj. euroa oli sijoitusasuntolainoja. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi hieman lokakuusta ja oli 2,85 % marraskuussa. Asuntolainakanta oli marraskuun 2025 lopussa 105,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,1 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,1 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 17,5 mrd. euroa ja muita lainoja kuin asuntolainoja tai kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] marraskuussa 2,3 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 401 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi lokakuusta 0,15 prosenttiyksikköä ja oli 3,47 % marraskuussa. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli marraskuun lopussa 108,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,2 mrd. euroa.

Lisätietoja

  • Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi,
  • Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.1.2026 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja -grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.

[1] Nimellinen summa sisältää talletukset kaikissa valuutoissa Suomessa toimivissa luottolaitoksissa.

[2] Yön yli -talletuksiin sisältyvät käyttötilit ja muut tilit, joilta varoja voidaan nostaa tai siirtää vapaasti.

[3] Sijoitustalletukset ovat irtisanomisehtoisia talletuksia. Niillä ei ole sovittua määräaikaa (toisin kuin määräaikaistalletuksilla), mutta niillä on irtisanomisaika, jolloin talletusta ei voi muuttaa rahaksi ilman seuraamuksia (toisin kuin yön yli -talletuksilla). Tämä luokka sisältää myös sijoitustilit, joissa ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa mutta joissa on nostorajoituksia.

[4] Yritykset pois lukien asuntoyhteisöt, sektori S.111.

[5] Pois lukien tili- ja korttiluotot.

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande

Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).

Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote

Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release

The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).

Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande

Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye