Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 2025
7.1.2026 10:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Kotitaloudet ovat kasvattaneet talletuksiaan vuonna 2025 samaan aikaan kun talletusten korot ovat laskeneet. Talletukset ovat kasvaneet kaikissa talletusmuodoissa. Lisäksi suomalaiset yritykset solmivat marraskuussa runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli vuoden 2025 marraskuun lopussa talletuksia yhteensä 115,7 mrd. euroa, mikä oli kaikkien aikojen suurin nimellinen määrä[1]. Talletuksista 70,7 mrd. euroa (61 %) oli yön yli -talletuksia[2], 29,4 mrd. euroa (25 %) sijoitustalletuksia[3] ja loput, 15,7 mrd. euroa (14 %) määräaikaistalletuksia.
Kotitalouksien talletuskannan keskikorko oli marraskuun lopussa 0,80 %, mikä oli 0,49 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin marraskuussa 2024. Kaikkien talletustyyppien keskikorot laskivat vuodentakaiseen verrattuna. Yön yli -talletuskannan keskikorko oli vuoden 2025 marraskuun lopussa 0,38 % (0,52 % marraskuussa 2024), sijoitustalletuskannan 1,17 % (2,14 %) ja määräaikaistalletuskannan 1,98 % (3,09 %). Sijoitustalletuskannan keskikorko laski vuodentakaiseen nähden suhteellisesti eniten. Marraskuussa 2025 tehtyjen uusien määräaikaistalletussopimusten keskikorko laski vuodentakaiseen verrattuna 0,79 prosenttiyksikköä eli 2,98 prosentista 2,19 prosenttiin.
Kotitalouksien talletuskanta kasvoi marraskuussa 2025 vuodentakaisesta 4,3 %, kun marraskuussa 2024 talletuskanta kasvoi 2,8 % vuosikasvuvauhtia. Vuoden 2025 tammi-marraskuussa kotitaloudet kasvattivat nettomääräisesti eniten yön yli -talletuksiaan, yhteensä 3,5 mrd. euroa. Sijoitustalletuksiin kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti vastaavalla ajanjaksolla 1,4 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksiin 700 milj. euroa. Uusia määräaikaistalletussopimuksia kotitaloudet tekivät vuoden 2025 marraskuussa 1,2 mrd. euron edestä, mikä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana huolimatta laskeneista koroista. Uusista määräaikaistalletussopimuksista 91 % oli enintään vuoden pituisia ja loput tätä pidempiä.
Myös suomalaisten yritysten[4] ja asuntoyhteisöjen talletuskanta on kasvanut. Yritysten talletuskanta oli vuoden 2025 marraskuun lopussa 46,7 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 4,7 %. Asuntoyhteisöjen talletuskanta oli 3,5 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 5,6 %. Yritysten talletuskannan keskikorko oli 0,99 % (1,53 % marraskuussa 2024) ja asuntoyhteisöjen 0,23 % (0,48 %). Yritykset solmivat marraskuussa 2025 runsaasti uusia määräaikaistalletussopimuksia, 1,9 mrd. euron edestä. Määrä on 52 % tai 655 milj. euroa enemmän kuin marraskuussa 2024. Samalla aikavälillä yritysten uusien määräaikaistalletussopimusten keskikorko laski 3,08 prosentista 2,16 prosenttiin.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat marraskuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,20 mrd. euron edestä, mikä on 108 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Uusista nostetuista asuntolainoista 113 milj. euroa oli sijoitusasuntolainoja. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi hieman lokakuusta ja oli 2,85 % marraskuussa. Asuntolainakanta oli marraskuun 2025 lopussa 105,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,1 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,1 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli marraskuun lopussa kulutusluottoja 17,5 mrd. euroa ja muita lainoja kuin asuntolainoja tai kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] marraskuussa 2,3 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 401 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi lokakuusta 0,15 prosenttiyksikköä ja oli 3,47 % marraskuussa. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli marraskuun lopussa 108,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,2 mrd. euroa.
Lisätietoja
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.1.2026 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja -grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Nimellinen summa sisältää talletukset kaikissa valuutoissa Suomessa toimivissa luottolaitoksissa.
[2] Yön yli -talletuksiin sisältyvät käyttötilit ja muut tilit, joilta varoja voidaan nostaa tai siirtää vapaasti.
[3] Sijoitustalletukset ovat irtisanomisehtoisia talletuksia. Niillä ei ole sovittua määräaikaa (toisin kuin määräaikaistalletuksilla), mutta niillä on irtisanomisaika, jolloin talletusta ei voi muuttaa rahaksi ilman seuraamuksia (toisin kuin yön yli -talletuksilla). Tämä luokka sisältää myös sijoitustilit, joissa ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa mutta joissa on nostorajoituksia.
[4] Yritykset pois lukien asuntoyhteisöt, sektori S.111.
[5] Pois lukien tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s vårmöten15.4.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) vårmöten som hålls i Washington D.C. 16–17 april 2026.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n kevätkokouksiin15.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokouksiin Washington D.C:ssä 16.–17.4.2026.
Bank of Finland Governor to attend IMF Spring Meetings15.4.2026 13:00:00 EEST | Press release
The Governor of the Bank of Finland, Olli Rehn will participate in the International Monetary Fund’s Spring Meetings in Washington DC, on 16–17 April 2026.
Kriget i Mellanöstern bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen – energiomställningen dämpar konsekvenserna för Finlands ekonomi14.4.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska utvecklingen i Europa domineras av geopolitik. Kriget i Mellanöstern och dess följdeffekter bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen. Redan nu har dock energiproduktionsinfrastrukturen tagit så stor skada att korrigeringen av situationen kommer att pågå länge efter att den mest akuta krigsfasen är över.
Lähi-idän sota hidastaa euroalueen kasvua ja kiihdyttää inflaatiota – energiasiirtymä vaimentaa vaikutuksia Suomen talouteen14.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikka hallitsee Euroopan talouskehitystä. Sota Lähi-idässä ja sen heijastusvaikutukset hidastavat euroalueen talouden kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Jo nyt energiantuotannon infrastruktuuria on kuitenkin vahingoittunut niin paljon, että tilanteen korjaaminen jatkuu pitkään senkin jälkeen, kun sodan akuutein vaihe on ohi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme