Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä
7.1.2026 16:35:06 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.
Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus
Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.
Elinvoimakeskus muistuttaa, että hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.
Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.
Kymijoella vedenkorkeudet nousussa
Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.
Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla. Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta.
Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.
Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:
- yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) p. 0295 024 224
- vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823
- vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202
- vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen (Etelä-Savo) p. 0295 024 204
- vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 199
- vesitalousasiantuntija Milla Sallinen (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 162
- johtava vesitalousasiantuntija Lauri Kaisto (Keski-Suomi), p. 0295 024 752
- yksikön päällikkö Matti Vaittinen, eteläinen vesistöyksikkö (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) p. 0295 029 112
- vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho (Kymijoki) p. 0295 029 270
SYKE/Tulvakeskus:
- Hydrologi Miia Kumpumäki p. 0295 251 131
Avainsanat
Kuvat
Elinvoimakeskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueiden elinvoimaa monialaisesti ja yhteistyöllä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä, tuntevat alueiden tarpeet ja toimivat paikallisesti.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Suomen luonto kukoistamaan – Priodiversity LIFE ennallistaa ja kunnostaa elinympäristöjä kahdeksassa maakunnassa24.2.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen luonnon tila heikkenee ja asiaan on puututtava. Priodiversity LIFE -hanke ennallistaa ja hoitaa luontoa kahdeksan maakunnan alueella vuosina 2025–2030. Kunnostettavia kohteita etsitään noin 590 000 hehtaarin alalta. Toimien vaikuttavuus on suuri: kunnostuksia tehdään laajana yhteistyönä, mikä mahdollistaa isompien luontoalueiden ennallistamisen ja kunnostamisen hallinnollisista rajoista riippumatta. Luontokadon pysäyttämiseen mukaan kaivataan myös yksityisiä maanomistajia, joille osallistuminen on vapaaehtoista.
Gipsspridning minskar övergödningen av Östersjön - behandlingarna fortsätter12.2.2026 14:15:08 EET | Pressmeddelande
Gips har under de senaste fem åren redan spridits på 84 000 hektar åker. Tack vare spridningen uppskattas utlakning av sammanlagt 117 ton fosfor ha förhindrats. Det motsvarar näringen i ca 5 571 storsäckar om 700 kg, som stannat kvar i åkerjorden för användning av växterna. Effekten på lång sikt är en minskning av fosforbelastningen på Östersjön om uppskattningsvis 163 000 kilogram fram till slutet av 2030.
Kipsinlevitys vähentää Itämeren rehevöitymistä – levitykset jatkuvat12.2.2026 14:15:08 EET | Tiedote
Kipsiä on levitetty kuluneen viiden vuoden aikana jo 84 000 peltohehtaarille. Levitysten ansiosta fosforia arvioidaan jäävän huuhtoutumatta yhteensä 117 tonnia, mikä vastaa noin 5 571:tä 700 kg:n lannoitesäkillistä kasvien käyttöön peltomaahan jäävää ravinnetta. Pitkän aikavälin vaikutuksena tämä tarkoittaa arviolta 163 000 kilogrammaa vähemmän fosforikuormitusta vuoden 2030 loppuun mennessä Itämereen.
Problem i skärgårdstrafiken på grund av låg havsvattennivå och isläge5.2.2026 15:39:34 EET | Pressmeddelande
Havsvattennivån är för närvarande exceptionellt låg, vilket orsakar problem både för landsvägsfärjetrafiken och för förbindelsebåtstrafiken. Om vattennivån sjunker ytterligare kommer situationen att försvåras ytterligare. Det stränga isläget medför också utmaningar för förbindelsetrafiken på vissa rutter. Trafiken upprätthålls på alla rutter och färjleder, men ändringar och störningar kan förekomma. Aktuell trafikinformation finns på tjänsteleverantörernas webbplatser. Även Fintraffics trafikinformationstjänst innehåller uppgifter om trafikstörningar.
Saaristoliikenteessä alhaisen meriveden ja jäätilanteen aiheuttamia ongelmia5.2.2026 15:39:34 EET | Tiedote
Merivesi on tällä hetkellä poikkeuksellisen matalalla ja se aiheuttaa ongelmia sekä maantielauttaliikenteelle että yhteysalusliikenteelle. Mikäli vedenkorkeus laskee entisestään, tilanne vaikeutuu entisestään. Myös kireä jäätilanne vaikeuttaa yhteysalusliikennettä osalla reiteistä. Kaikilla reiteillä ja lauttapaikoilla liikennöidään, mutta liikenteessä voi olla muutoksia tai häiriöitä. Ajantasaiset liikennetiedot löytyvät palveluntuottajien verkkosivuilta. Myös Fintrafficin liikennetilannepalvelusta löytyy tiedot liikenteen häiriöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme