Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä
7.1.2026 16:35:06 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.
Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus
Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.
Elinvoimakeskus muistuttaa, että hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.
Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.
Kymijoella vedenkorkeudet nousussa
Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.
Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla. Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta.
Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.
Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:
- yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) p. 0295 024 224
- vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823
- vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202
- vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen (Etelä-Savo) p. 0295 024 204
- vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 199
- vesitalousasiantuntija Milla Sallinen (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 162
- johtava vesitalousasiantuntija Lauri Kaisto (Keski-Suomi), p. 0295 024 752
- yksikön päällikkö Matti Vaittinen, eteläinen vesistöyksikkö (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) p. 0295 029 112
- vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho (Kymijoki) p. 0295 029 270
SYKE/Tulvakeskus:
- Hydrologi Miia Kumpumäki p. 0295 251 131
Avainsanat
Kuvat
Elinvoimakeskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueiden elinvoimaa monialaisesti ja yhteistyöllä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä, tuntevat alueiden tarpeet ja toimivat paikallisesti.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Sateinen syksy on nostanut Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen järvien vedenkorkeuksia3.11.2026 14:50:38 EET | Tiedote
Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sateinen syksy on nostanut järvien vedenkorkeuksia. Järvien pinnat ovat nousseet kuivan kesän jälkeen pääosin ajankohdalle tavanomaisiin lukemiin. Pohjois-Pirkanmaalla ollaan jopa lähellä tulvalukemia.
Finansieringsansökan för FUI-projekt från försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen3.11.2026 07:55:00 EET | Pressmeddelande
Det finns betydande stödmöjligheter att få för återvinning av näringsämnen. Livskraftscentralen i Södra Österbotten har öppnat finansieringsansökan för det riksomfattande försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen för tiden 27.10.2026 –15.1.2027. Ansökan gäller endast forsknings-, utvecklings- och innovationsprojekt. Det finns cirka 0,5 miljoner euro tillgängliga medel för FUI-projekt och finansiering är tillgänglig fram till slutet av 2027.
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoitushausta tukea TKI-hankkeille3.11.2026 07:55:00 EET | Tiedote
Ravinteiden kierrätykseen on tarjolla merkittäviä tukimahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus on avannut valtakunnallisen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoitushaun ajalle 27.10.2026 –15.1.2027. Haku koskee ainoastaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Varoja TKI-hankkeisiin on käytettävissä noin 0,5 miljoonaa euroa ja rahoitus on käytettävissä vuoden 2027 loppuun saakka.
EU-finansierade IHANAT-projektet visar hur ny teknik kan stärka hanteringen av invasiva främmande arter30.10.2026 08:30:00 EET | Pressmeddelande
IHANAT-projektet sammanför teknisk expertis från Luleå tekniska universitet i Sverige och ekologisk expertis från Livskraftscentralen i Södra Österbotten i Finland för att utforska nya sätt att hantera invasiva främmande arter. Målet med det sju månader långa projektet är att undersöka hur ny teknik, såsom robotik, automation och artificiell intelligens, kan bidra till effektivare hantering av invasiva främmande arter.
EU:n rahoittama IHANAT-hanke osoittaa, kuinka uusi teknologia voi vahvistaa vieraslajien hallintaa30.10.2026 08:30:00 EET | Tiedote
IHANAT-hanke yhdistää Ruotsin Luulajan teknillisen yliopiston teknologisen asiantuntemuksen ja Suomen Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen ekologisen asiantuntemuksen uusien vieraslajien hallintaratkaisujen löytämiseksi. Seitsemän kuukautta kestäneen hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten uudet teknologiat, kuten robotiikka, automaatio ja tekoäly voivat edistää vieraslajien tehokkaampaa hallintaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme