Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä
7.1.2026 16:35:06 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus
Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.
Elinvoimakeskus muistuttaa, että hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.
Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.
Kymijoella vedenkorkeudet nousussa
Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.
Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla. Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta.
Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.
Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:
- yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) p. 0295 024 224
- vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823
- vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202
- vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen (Etelä-Savo) p. 0295 024 204
- vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 199
- vesitalousasiantuntija Milla Sallinen (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 162
- johtava vesitalousasiantuntija Lauri Kaisto (Keski-Suomi), p. 0295 024 752
- yksikön päällikkö Matti Vaittinen, eteläinen vesistöyksikkö (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) p. 0295 029 112
- vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho (Kymijoki) p. 0295 029 270
SYKE/Tulvakeskus:
- Hydrologi Miia Kumpumäki p. 0295 251 131
Avainsanat
Kuvat
Elinvoimakeskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueiden elinvoimaa monialaisesti ja yhteistyöllä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä, tuntevat alueiden tarpeet ja toimivat paikallisesti.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Livskraftscentralen fördelade 2,26 miljoner euro i fiskevårdsavgiftsmedel till nio landskap23.7.2026 08:15:00 EEST | Pressmeddelande
Fiskerienheten vid Livskraftscentralen i Sydvästra Finland beviljade sammanlagt cirka 2,26 miljoner euro i medel för främjande av fiskerihushållning inom sitt verksamhetsområde, som omfattar Mellersta Österbotten, Österbotten, Södra Österbotten, Satakunta, Egentliga Finland, Nyland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Medlen har samlats in genom de statliga fiskevårdsavgifter som betalas av fiskare.
Elinvoimakeskus jakoi 2,26 miljoonaa euroa yhdeksän maakunnan alueelle kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja23.7.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö myönsi toimialueelleen Keski-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan yhteensä noin 2,26 miljoonaa euroa kalatalouden edistämisvaroja. Varat ovat kertyneet kalastajien maksamista valtion kalastonhoitomaksuista.
Läntiseen Suomeen ennustettu runsaita sateita viikonlopulle17.7.2026 15:39:30 EEST | Tiedote
Sateet pyyhkäisevät läntisen Suomen poikki viikonloppuna lisäten todennäköisyyttä paikallisille tulville. Ennusteiden perusteella tämä näkynee etenkin pohjoisessa Satakunnassa ja pohjoisen Pirkanmaan pienemmissä vesistöissä paikoitellen nousevina vedenpintoina ja jokien voimakkaina virtauksina. Esimerkiksi Kankaanpään ja Parkanon seuduille ennustetaan jopa yli 50 mm sadekertymiä viikonlopun aikana.
Rikliga regn har förutspåtts för det kommande veckoslutet i de österbottniska landskapen17.7.2026 15:24:41 EEST | Pressmeddelande
Under det kommande veckoslutet kommer det eventuellt att regna mycket rikligt i de österbottniska landskapen. Enligt nuvarande väderprognoser kan nederbördsmängden under veckoslutet på många ställen överstiga 50 mm. Enligt prognoserna infaller regnen huvudsakligen på söndagen.
Viikonlopulle on ennustettu runsaita sateita pohjalaismaakuntiin17.7.2026 15:24:41 EEST | Tiedote
Tulevana viikonloppuna pohjalaismaakunnissa sataa mahdollisesti hyvinkin runsaasti. Tämän hetken sääennusteiden mukaan viikonlopun sademäärä saattaa monin paikoin ylittää 50 mm. Sateiden ennustetaan ajoittuvan pääosin sunnuntaille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

