Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä
Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.
Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus
Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.
Elinvoimakeskus muistuttaa, että hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.
Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.
Kymijoella vedenkorkeudet nousussa
Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.
Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla. Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta.
Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.
Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus:
- yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) p. 0295 024 224
- vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823
- vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202
- vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen (Etelä-Savo) p. 0295 024 204
- vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 199
- vesitalousasiantuntija Milla Sallinen (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 162
- johtava vesitalousasiantuntija Lauri Kaisto (Keski-Suomi), p. 0295 024 752
- yksikön päällikkö Matti Vaittinen, eteläinen vesistöyksikkö (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) p. 0295 029 112
- vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho (Kymijoki) p. 0295 029 270
SYKE/Tulvakeskus:
- Hydrologi Miia Kumpumäki p. 0295 251 131
Avainsanat
Kuvat
Elinvoimakeskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueiden elinvoimaa monialaisesti ja yhteistyöllä. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä, tuntevat alueiden tarpeet ja toimivat paikallisesti.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Risk för översvämningar av kravis i många vattendrag i västra Finland2.1.2026 16:05:40 EET | Pressmeddelande
Kuokkalankoski i Lempäälä har den mest utmanande kravissituationen på 25 år. Även på andra håll kan isbildning orsaka problem under de närmaste dagarna. I Kumo älv har däremot isläggningen lyckats.
Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä2.1.2026 16:05:40 EET | Tiedote
Lempäälän Kuokkalankoskella on haastavin hyydetilanne yli 15 vuoteen. Myös muualla jään kertyminen voi aiheuttaa haasteita lähipäivinä. Sen sijaan Kokemäenjoella jääkannen muodostaminen on onnistunut.
Livskraftscentralerna inleder sin verksamhet den 1 januari 202629.12.2025 10:45:53 EET | Pressmeddelande
NTM-centralernas verksamhet upphör i slutet av 2025 och de nya livskraftscentralerna inleder sin verksamhet den 1 januari 2026. Största delen av NTM-centralernas uppgifter överförs till livskraftscentralerna. I fortsättningen hittar du information om livskraftscentralerna på adressen www.elinvoimakeskus.fi.
Elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.202629.12.2025 10:45:53 EET | Tiedote
ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa ja uudet elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026. Suurin osa ELY-keskusten tehtävistä siirtyy elinvoimakeskuksille. Löydät jatkossa tietoa elinvoimakeskuksista osoitteesta www.elinvoimakeskus.fi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme