Momentum Kirjojen kevät 2026: Kyösti Mäkisen aforismikokoelma, elämäkerta asevelisosialisti Unto Varjosesta, tietokirja Amerikan junamatkailusta – ja paljon muuta!

KAUNOKIRJALLISUUS

Pauli Löija: Parempaa väkeä (helmikuu)

Keskipohjalainen Kivipellon tila saa nuoren emännän pitäjän suurimmasta mahtitalosta 1930-luvun alkupuolella. Nuori emäntä ei kuitenkaan ole oppinut työskentelemään huomattavasti synnyinkotiaan pienemmällä maatilalla. Hän on parempaa väkeä ja pitää kiinni statuksestaan. Perheen työntäyteiset kohtalot kietoutuvat Suomen historiaan aina 1950-luvun alkuvuosiin saakka.

Pauli Löija (s. 1965) on koulutukseltaan teologian maisteri ja työskennellyt lukuisissa erilaisissa ammateissa. Hän on kotoisin Keski-Pohjanmaalta ja romaanin tapahtumissa on viitteitä hänen omasta perhehistoriastaan. Parempaa väkeä -trilogian ensimmäinen osa on Löijan kolmas teos.

Ike Korpela: Stjärnholmin enigma (maaliskuu)

Gustavius af Guggenbögel, Stjärnholmin sukukartanoa jo nelisenkymmentä vuotta isännöinyt ja omiin oloihinsa vetäytynyt aatelismies, saa odottamattomia vieraita. Turun yliopistossa työskentelevä historioitsija Helena Leppänen on tehnyt tutkimuksissaan löydön, jonka vuoksi hän matkustaa Ruotsiin tapaamaan nuoruuden rakkauttaan Gustaviusta. Stjärnholmissa Helena kertoo Gustaviukselle uusia tietoja Pyhän Olavin kruunusta.

Legendan mukaan kruunun hallitsija pystyisi yhdistämään taivaallisen ja maallisen – tai olisi kaikkien Pohjoismaiden oikeutettu hallitsija. Nyt legenda on heräämässä henkiin. Kruunuun liittyvä tieto kiinnostaa idässä ja lännessä. Sekä Donald Trump että Vladimir Putin tavoittelevat kruunua. Käynnissä on peli, jonka panoksena on Stjärnholmin tulevaisuus ja maailman herruus. Historiaan kytkeytyvä humoristinen jännitysromaani kerii auki Pyhän Olavin kruunun legendaa ja kietoo lukijan otteeseensa viimeistä riviään myöten.

Ike Korpela (s. 1970) on tehnyt pitkän uran liikkeenjohdon konsulttina. Hän on aiemmin kirjoittanut konsulttijargonia, jossa luovuudelle jäi varsin vähän tilaa. Esikoisteostaan Stjärnholmin enigmaa kirjoittaessaan Ike oivalsi olleensa aina viehättynyt reaalimaailman ja absurdiuden törmäyttämisestä toisiinsa. Kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa nykyisin johtajuusvalmennusta oman yrityksensä lukuun.

Mirka Lempiäinen: Olen Alina – tappaja (huhtikuu)

Alina on kohta neljätoistavuotias, koulukiusattu ja isäpuolensa hyväksikäyttämä. Eräänä iltana Alina tapaa kiusaajansa. Lyhyt tapaaminen eskaloituu ja päättyy kohtalokkain seurauksin. Tästä alkaa tapahtumaketju, joka paljastaa Toivolan maalaiskylästä synkkiä puolia ja salaisuuksia. Paineen alla Alina joutuu tekemään vaikeita päätöksiä. Tarina liikkuu syyllisyyden, oikeuden ja selviytymisen välillä, jossa rikosten uhrien ja tekijöiden raja kyseenalaistetaan koko ajan.

Mirka Tuulikki Lempiäinen (s. 1983) työskentelee tällä hetkellä taiteentekijänä osuuskunta Vuoksen taitajissa. Hän pitää psykologisesta jännityksestä ja kauhukirjallisuudesta ja siksi kokee, että nuoret tai lapset päähenkilönä jännityselokuvissa tai kirjallisuudessa on mielenkiintoinen kulma lähestyä tarinaa. Lempiäinen pitää järjellä selitettävästä jännityksestä, mutta ei pieni yliluonnollisuuskaan paha ole. Nuorena Lempiäinen löysi tunteidensa purkamistavaksi kirjoittamisen, ja sieltä asti kirjoittaminen on kuulunut hänen elämäänsä vaihtelevin määrin. Olen Alina – tappaja on hänen esikoisteoksensa.

RUNOUS

Kyösti Mäkinen: Hämmentäen löydät sattumia (tammikuu)

Aforismikokoelma Hämmentäen löydät sattumia on esikoisteoksestaan Yksi huone kylmillään hyvät arvioinnit saaneen nurmijärveläisen Kyösti Mäkisen toinen kirja.
Maailma eriarvoistuu, rikkaat saavat pitää varansa -aforismilla Mäkinen voitti 2014 Lassi Kämäri -aforismikilpailun. Voiton perusteluna mainittiin, että ”Mäkisen aforismi kolahti heti ensi lukemalla takaraivoon kuin pakastettu lampaan viulu.”

Tämän kokoelman lukija saa varustautua useampaan kolahdukseen.

Jämsän Koskenpäällä syntynyt, Imatralla suojatyökeskuksen työnjohtajana toiminut ja nyt eläkeläisenä Nurmijärvellä asuva Kyösti Mäkinen on menestynyt useissa kirjoituskilpailuissa ja voittanut esim. Lassi Kämäri -aforismikilpailun kolmesti. Hänen lyhyissä yhteiskuntaa, ihmistä ja arkea käsittelevissä terävissä havainnoissa yhdistyy usein huumori ja vakavuus.

Jarkko Piirainen: Juureton, silti pysyvä (tammikuu)

Jarkko Piiraisen runokokoelman Juureton, silti pysyvä tekstit ovat syntyneet hänen lapsensa kuoleman jälkeisinä vuosina. Piiraisen tytär menehtyi aivokasvaimeen vuonna 2019, viiden vuoden sairastamisen jälkeen. Hän oli kuollessaan kymmenvuotias.

Kokoelman runot kertovat luopumisesta, läpitunkevasta surun sumusta ja toivottomuudesta, mutta myös rajat ylittävästä rakkaudesta. Synkkyydestään huolimatta teos tarjoaa lohtua; valoa on silloinkin, kun sitä ei itse näe. Ajan kuluessa elämään ilmestyy taas sävyjä. Elämän virran pohjalla pysyy kuitenkin koko ajan hiljainen, raskas kivien suru. Se on juureton, silti pysyvä. Runoteos avaa myös välähdyksiä ykseyteen, joka vihjaa syvemmästä elämän luonteesta. Se löytyy läsnäolosta, ajatusten ja egon tuolta puolen.

Jarkko Piirainen (s. 1976) on Kajaanissa asuva viestintätyöläinen. Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan perinteentutkimus. Juureton, silti pysyvä on Piiraisen esikoisteos.

TIETOKIRJALLISUUS

Matti Pesola: Horjumaton Varjonen – asevelisosialisti Unto Varjosen elämä (helmikuu)

Unto Varjonen (1916–1954) nousi sodan raunioista johtamaan rintamamiesten sukupolvea, joka ei suostunut taipumaan idän pelolle eikä lännen painostukselle. Hän oli asevelisosialistien kiistaton hahmo, teräksenluja ja sanavalmis poliitikko, joka piti kansanvallan ja vapauden puolta silloinkin, kun se teki hänestä vihatuimman miehen Suomessa.

Kommunistit pitivät Varjosta ykkösvihollisenaan. Neuvostoliitto leimasi hänet kylmäveriseksi tannerilaiseksi. Silti Varjonen ei perääntynyt. Hän uskoi demokratiaan, aseveljeyteen ja Suomen itsepäiseen oikeuteen pysyä omana itsenään.

Varjonen oli mies, jota Urho Kekkonen haastoi, Mauno Koivisto arvosti ja Matti Kurjensaari kutsui ”käsitteeksi, symboliksi, mielialaksi.” Hän oli sekä legenda että varjo. Horjumaton Varjonen on elämäkerta miehestä, joka teki politiikasta taistelun ja maksoi siitä korkeimman hinnan.

Turkulainen valtiotieteiden maisteri Matti Pesola on eläkkeellä oleva Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori. Elämäkertateos Horjumaton Varjonen – asevelisosialisti Unto Varjosen elämä on hänen esikoistietokirjansa. Vain 37-vuotiaana kuollut Varjonen jätti merkittävän jäljen Suomen poliittiseen historiaan.

Reetta Kemppi: Amerikan raiteilla (huhtikuu)

Millainen Amerikka junan ikkunoista ja vaunujen sisällä oikein avautuukaan? Kun kierrät Amerikkaa junalla, et vain matkusta paikasta toiseen. Junan vaunuissa kurkistat jakautuneen maan sieluun, monenlaisiin todellisuuksiin ja uskomuksiin. Junan ikkunan läpi näet Yhdysvaltojen uskomattoman luonnon ja määränpäässä kohtaat maan rikkaan kulttuuri- ja väestöhistorian.

Amerikan raiteilla kertoo tarinoita junamatkailusta kahdeksalla eri junareitillä Yhdysvalloissa. Kirja tarjoaa myös käytännön vinkkejä junalla matkustamiseen sekä kertoo Yhdysvaltojen suurimmista kaupungeista, joihin reitit vievät. Kirja sopii sekä junamatkailusta että Yhdysvaltojen yhteiskunnasta ja kulttuurista kiinnostuneille lukijoille.

Reetta Kemppi (s. 1979) on San Franciscossa yli vuosikymmenen asunut toimittaja ja tietokirjailija.

Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynnöt

Lähetämme pyynnöstä arvostelukappaleen teoksesta joko painettuna tai sähköpostitse. Arvostelukappalepyynnöt, haastattelupyynnöt sekä tiedustelut pressikuvista voi lähettää osoitteeseen info@momentumkirjat.fi. 

Vuonna 2023 perustettu Momentum Kirjat kuuluu Aviador Oy:hyn, kuten myös vuonna 2012 perustettu Aviador Kustannus.