Suomalainen innovaatio: Metsäpohjainen tuote sairauksien ehkäisyyn
8.1.2026 08:25:44 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature™ -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy on tulossa vahvasti kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Kehitysyhtiö palkittiin vuosi sitten LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Metsä360 tunnustuspalkinnolla, mikä on edesauttanut uuden rahoituskierroksen onnistumista ja uusien kumppanuuksien löytämistä. Yhtiö sai joulukuussa Aalto Design Factoryn tuotekehityksen tiennäyttäjät -tunnustuksen kuluttajalähtöisestä tuotekehittämisestä.
Metsien mikrobit lisäävät vastustuskykyä sairauksille
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan kehitetty mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena kosmetiikka- tai muihin kuluttajatuotteisiin. – Metsänpuupohjainen uute on enemmän kuin uusi raaka-aine: se on täysin uusi skaalautuva liiketoiminta-alusta, joka haastaa metsäteollisuuden perinteet. Kun arvo ei enää synny tonneista ja kuutioista, metsä voi päätyä kirjaimellisesti ihmisten iholle asiakkaittemme tuotteiden kautta.
Tieteenalojen rajapintaan syntyy ekosysteemi, immunoekologia, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät. – Metsän arvo voi tiivistyä hyvin pieniin määriin erittäin pitkälle jalostettua raaka-ainetta, jonka markkinahinta ja merkitys ovat moninkertaisia perinteisiin tuotteisiin verrattuna.
–Kun puupohjaiset innovaatiot nähdään Suomessa usein osana suurta vihreää siirtymää, niiden merkitystä tulee arvioida myös taloudellisen ja ekologisen potentiaalin kautta. Meidän tuottamastamme pienestä komponentista kasvaa suuri arvo, teollisuus ottaa sen lopputuotteen osaksi kuluttajamarkkinoille. Kosmetiikkateollisuuden lisäksi tuote on jo nyt saatavilla useisiin sovelluksiin ihonhoidosta hiustenhoitoon ja tekstiileistä leluihin. Syötävät ja juotavat tuotteet ja lääkkeet ovat tulossa pian.
Uutetta tarvitaan vain noin puoli grammaa tuotetta kohden, mutta sen vaikutus näkyy Sinivuoren mukaan suoraan hinnoittelussa. – Ensimmäiset asiakkaat ovat pystyneet nostamaan tuotteidensa hintaa yli 30 prosenttia lisättyään puupohjaisen uutteen olemassa oleviin tuotteisiinsa. Taloudellinen yhtälö on houkutteleva, kun tuotebrändi saa selkeän kilpailuedun ja paremman katteen, ja kuluttaja puolestaan kokee saavansa aidosti toimivan ja erottuvan tuotteen.
Kaupunkiasumisen vähäinen luontoaltistus lisää riskejä sairauksille
Metsän mikrobit voivat olla tulevaisuudessa Sinivuoren mukaan avain terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. – Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.
–Puupohjaisen uutteen merkitys liittyy erityisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Urbaani elämäntapa ja ylikorostunut hygienia ovat irrottaneet ihmiset ympäristön mikrobikirjosta, jolla on keskeinen rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä ja toiminnassa. Re-Connecting Naturen ydinajatus kiteytyy ihmisten uudelleenkytkemiseen luontoon.
Puupohjainen uute tuo Sinivuoren mukaan metsän mikrobiston osaksi arkea tuotteiden kautta mitattavina vaikutuksina ihon ja immuunijärjestelmän tasolla. – Tästä on olemassa merkittävää tutkimustietoa, kun puupohjaisen uutteen vaikutuksia on jo testattu potilailla, muun muassa atooppisen ihottuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä.
–Ekologinen ulottuvuus ei tarkoita vain kestävää raaka-ainetta, vaan myös kestävää terveyttä. Jos luontoyhteyttä voidaan palauttaa kaupallisesti skaalautuvalla tavalla, sillä voi olla pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin.
Sääntely voi tukahduttaa uusien tuotteiden kaupallistamisen
Puupohjaisen uutteen taloudellista potentiaalia määrittää voimakkaasti se, mihin kategoriaan tuote asemoidaan. Sinivuoren mukaan kyseessä on alusta, jota voidaan hyödyntää sekä lääkkeenä että kosmetiikan ja hyvinvointituotteiden raaka-aineena. – Lääkepolku tarjoaa selkeän, mutta raskaan ja kalliin regulaatioreitin testeineen. Vaikka kuluttajatuotemarkkina on nopeampi, siinä suuret globaalit toimijat pelkäävät liian tehokkaiden tuotteiden ajautumista lääkeregulaation piiriin.
–Tämä jännite kuvaa hyvin biopohjaisten innovaatioiden laajempaa haastetta, miten kehittää aidosti vaikuttavia tuotteita ilman, että sääntely tukahduttaa kaupallistamisen. Etsimme ratkaisua tuote tuotteelta, ensin ihosairauksien kuten atopian hoidosta ja sen jälkeen laajenemme muihin sairauksiin ja sovelluksiin.
Sinivuoren mukaan puupohjaiset uudet innovaatiot eivät menesty pelkällä tieteellisellä näytöllä. – Kuluttajamarkkinassa ratkaisevat väri, koostumus, hinta ja mielikuva. Meidän kohdallamme tämä on tarkoittanut konkreettista tuotekehitystä. Raaka-aineen jauhettavuutta on parannettu, väriä pyritty vähentämään ja ennakkoluuloja jouduttu murtamaan yksi keskustelu kerrallaan.
–Tämä on neuvo koko metsäpohjaiselle innovaatiokentälle. Kun metsäteollisuus siirtyy yhä enemmän kuluttajamarkkinoille, on opittava hyväksymään, että lopullinen tuomari on maksava asiakas, ei laboratorio tai tieteellinen julkaisu.
Globaalin markkinan mahdollisuudet
Puupohjaisen uutteen merkitys ei Sinivuoren mukaan rajoitu maan pinnalle. – Keskustelut Euroopan avaruusjärjestön kanssa ja kiinnostus astronauttien terveysongelmiin korostavat sitä, että maaperän mikrobiston puute voi olla ongelma myös äärimmäisissä ympäristöissä. Tämä avaa täysin uusia näkökulmia siihen, missä kaikkialla metsän arvo voi tulevaisuudessa konkretisoitua.
–Arviomme puupohjaisen uutteen taloudellisesta ja ekologisesta merkityksestä on kunnianhimoinen, mutta samalla käytännöllinen. Kyse ei ole yksittäisestä tuotteesta, vaan uudesta tavasta ajatella metsän arvoa, terveyttä ja liiketoimintaa. Pienestä määrästä puupohjaista uutetta voi syntyä merkittävää taloudellista lisäarvoa, samalla kun se vastaa yhteen aikamme keskeisimmistä ekologisista ja terveydellisistä haasteista: ihmisen ja luonnon välisen yhteyden katkeamiseen, muistuttaa Sinivuori.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari Sinivuori, kari.sinivuori@uutescientific.com , puh: 0503860444
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli
Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist
MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli
Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik
Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli
Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris
Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli
Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent
Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli
Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme