Audiomedia Oy

Suomalainen innovaatio: Metsäpohjainen tuote sairauksien ehkäisyyn

8.1.2026 08:25:44 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature™ -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy on tulossa vahvasti kosmetiikka- ja lääketeollisuuteen. Kehitysyhtiö palkittiin vuosi sitten LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön Metsä360 tunnustuspalkinnolla, mikä on edesauttanut uuden rahoituskierroksen onnistumista ja uusien kumppanuuksien löytämistä.  Yhtiö sai joulukuussa Aalto Design Factoryn tuotekehityksen tiennäyttäjät -tunnustuksen kuluttajalähtöisestä tuotekehittämisestä.

Metsien mikrobit lisäävät vastustuskykyä sairauksille

Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan kehitetty mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena kosmetiikka- tai muihin kuluttajatuotteisiin. – Metsänpuupohjainen uute on enemmän kuin uusi raaka-aine: se on täysin uusi skaalautuva liiketoiminta-alusta, joka haastaa metsäteollisuuden perinteet. Kun arvo ei enää synny tonneista ja kuutioista, metsä voi päätyä kirjaimellisesti ihmisten iholle asiakkaittemme tuotteiden kautta.

Tieteenalojen rajapintaan syntyy ekosysteemi, immunoekologia, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät. – Metsän arvo voi tiivistyä hyvin pieniin määriin erittäin pitkälle jalostettua raaka-ainetta, jonka markkinahinta ja merkitys ovat moninkertaisia perinteisiin tuotteisiin verrattuna.

–Kun puupohjaiset innovaatiot nähdään Suomessa usein osana suurta vihreää siirtymää, niiden merkitystä tulee arvioida myös taloudellisen ja ekologisen potentiaalin kautta. Meidän tuottamastamme pienestä komponentista kasvaa suuri arvo, teollisuus ottaa sen lopputuotteen osaksi kuluttajamarkkinoille.  Kosmetiikkateollisuuden lisäksi tuote on jo nyt saatavilla useisiin sovelluksiin ihonhoidosta hiustenhoitoon ja tekstiileistä leluihin. Syötävät ja juotavat tuotteet ja lääkkeet ovat tulossa pian.

Uutetta tarvitaan vain noin puoli grammaa tuotetta kohden, mutta sen vaikutus näkyy Sinivuoren mukaan suoraan hinnoittelussa. – Ensimmäiset asiakkaat ovat pystyneet nostamaan tuotteidensa hintaa yli 30 prosenttia lisättyään puupohjaisen uutteen olemassa oleviin tuotteisiinsa. Taloudellinen yhtälö on houkutteleva, kun tuotebrändi saa selkeän kilpailuedun ja paremman katteen, ja kuluttaja puolestaan kokee saavansa aidosti toimivan ja erottuvan tuotteen.

Kaupunkiasumisen vähäinen luontoaltistus lisää riskejä sairauksille

Metsän mikrobit voivat olla tulevaisuudessa Sinivuoren mukaan avain terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. – Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.

–Puupohjaisen uutteen merkitys liittyy erityisesti ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Urbaani elämäntapa ja ylikorostunut hygienia ovat irrottaneet ihmiset ympäristön mikrobikirjosta, jolla on keskeinen rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä ja toiminnassa. Re-Connecting Naturen ydinajatus kiteytyy ihmisten uudelleenkytkemiseen luontoon.

Puupohjainen uute tuo Sinivuoren mukaan metsän mikrobiston osaksi arkea tuotteiden kautta mitattavina vaikutuksina ihon ja immuunijärjestelmän tasolla. – Tästä on olemassa merkittävää tutkimustietoa, kun puupohjaisen uutteen vaikutuksia on jo testattu potilailla, muun muassa atooppisen ihottuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä.

–Ekologinen ulottuvuus ei tarkoita vain kestävää raaka-ainetta, vaan myös kestävää terveyttä. Jos luontoyhteyttä voidaan palauttaa kaupallisesti skaalautuvalla tavalla, sillä voi olla pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin.

Sääntely voi tukahduttaa uusien tuotteiden kaupallistamisen

Puupohjaisen uutteen taloudellista potentiaalia määrittää voimakkaasti se, mihin kategoriaan tuote asemoidaan. Sinivuoren mukaan kyseessä on alusta, jota voidaan hyödyntää sekä lääkkeenä että kosmetiikan ja hyvinvointituotteiden raaka-aineena. – Lääkepolku tarjoaa selkeän, mutta raskaan ja kalliin regulaatioreitin testeineen. Vaikka kuluttajatuotemarkkina on nopeampi, siinä suuret globaalit toimijat pelkäävät liian tehokkaiden tuotteiden ajautumista lääkeregulaation piiriin.

–Tämä jännite kuvaa hyvin biopohjaisten innovaatioiden laajempaa haastetta, miten kehittää aidosti vaikuttavia tuotteita ilman, että sääntely tukahduttaa kaupallistamisen. Etsimme ratkaisua tuote tuotteelta, ensin ihosairauksien kuten atopian hoidosta ja sen jälkeen laajenemme muihin sairauksiin ja sovelluksiin.

Sinivuoren mukaan puupohjaiset uudet innovaatiot eivät menesty pelkällä tieteellisellä näytöllä. – Kuluttajamarkkinassa ratkaisevat väri, koostumus, hinta ja mielikuva. Meidän kohdallamme tämä on tarkoittanut konkreettista tuotekehitystä. Raaka-aineen jauhettavuutta on parannettu, väriä pyritty vähentämään ja ennakkoluuloja jouduttu murtamaan yksi keskustelu kerrallaan.

–Tämä on neuvo koko metsäpohjaiselle innovaatiokentälle. Kun metsäteollisuus siirtyy yhä enemmän kuluttajamarkkinoille, on opittava hyväksymään, että lopullinen tuomari on maksava asiakas, ei laboratorio tai tieteellinen julkaisu.

Globaalin markkinan mahdollisuudet

Puupohjaisen uutteen merkitys ei Sinivuoren mukaan rajoitu maan pinnalle. – Keskustelut Euroopan avaruusjärjestön kanssa ja kiinnostus astronauttien terveysongelmiin korostavat sitä, että maaperän mikrobiston puute voi olla ongelma myös äärimmäisissä ympäristöissä. Tämä avaa täysin uusia näkökulmia siihen, missä kaikkialla metsän arvo voi tulevaisuudessa konkretisoitua.

–Arviomme puupohjaisen uutteen taloudellisesta ja ekologisesta merkityksestä on kunnianhimoinen, mutta samalla käytännöllinen. Kyse ei ole yksittäisestä tuotteesta, vaan uudesta tavasta ajatella metsän arvoa, terveyttä ja liiketoimintaa. Pienestä määrästä puupohjaista uutetta voi syntyä merkittävää taloudellista lisäarvoa, samalla kun se vastaa yhteen aikamme keskeisimmistä ekologisista ja terveydellisistä haasteista: ihmisen ja luonnon välisen yhteyden katkeamiseen, muistuttaa Sinivuori.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kari Sinivuori, kari.sinivuori@uutescientific.com , puh: 0503860444

Kuvat

Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori
Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja Kari Sinivuori
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

OTT Tuomas Pöysti: Kansallisen liikkumavaran käyttö ratkaisevaa ennallistamisessa14.10.2026 10:05:58 EEST | Artikkeli

Ennallistamisasetus jättää Suomelle huomattavaa kansallista liikkumavaraa. Sen käyttäminen ratkaistaan luontotyyppien määrittelyssä, kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ja käytännön hallinnossa. EU oikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti korostaa erityisesti ekologisten perusteiden ensisijaisuutta luontotyyppien määrittelyn lähtökohtana, maanomistajien oikeusturvaa sekä riskiä siitä, että epäselvät määrittelyt alkavat vaikuttaa puukauppaan ja maankäyttöön jo ennen varsinaisia oikeudellisia rajoituksia. –Asetuksen vaikutusten arvioinnin kannalta ratkaisevaa on, miten Suomi käyttää asetuksen jättämää kansallista liikkumavaraa. Kansallista liikkumavaraa on kahdella eri tasolla, kuten ennallistamistoimenpiteiden valinnassa, priorisoinnissa ja toteuttamisessa. Toiseksi liikkumavaraa sisältyy myös siihen, kuinka asetuksen kannalta keskeisiä luontotyyppejä Suomessa tulkitaan, sanoo vuosina 2018-2025 oikeuskanslerina toiminut Pöysti.

Versowoodin Ville Kopra: Vähähiilisestä rakentamisesta Suomelle uusi brändi5.10.2026 12:51:55 EEST | Artikkeli

80- vuotta toimineen Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra kaipaa valtiolta vahvempaa ohjausta vähähiiliseen rakentamiseen. Samaan aikaan hän varoittaa metsien käytön rajoituksista. – Ei ole järkeä tavoitella vähähiilisen puurakentamisen kasvua ja samaan aikaan vaikeuttaa sen raaka-aineen saatavuutta. –Suomella on pitkä puurakentamisen historia, vahva metsäteollisuus, kansainvälisesti tunnettu arkkitehtuuriperinne ja pitkälle kehittynyt puutuoteteollisuus. Niistä voisi rakentua myös uudenlainen suomalaisen puuarkkitehtuurin ja teollisen puurakentamisen maine ja brändi.

Puutuoteteollisuuden Sini Koskinen: Lisää kunnianhimoa vähähiiliseen rakentamiseen25.9.2026 10:53:30 EEST | Artikkeli

Puutuoteala toivoo seuraavalta hallitukselta kunnianhimoista vähähiilisen ja teollisen rakentamisen politiikkaa. – Odotamme vahvaa vähähiilisyyden ohjausta ja politiikkaa, joka vauhdittaa teollista puurakentamista. Jos rakentamisen hiilijalanjäljelle asetetaan aidosti vaikuttavat tavoitteet ja samalla poistetaan teollisen puurakentamisen käytännön esteitä, puurakentaminen ei tarvitse erityiskohtelua pärjätäkseen. – Nykyiset rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot ovat kunnianhimottomia. Paljon päästöjä aiheuttavalle rakentamiselle voidaan asettaa aidosti vaativat vähähiilisyyden tavoitteet ja antaa eri materiaalien kilpailla niiden puitteissa, sanoo Puutuoteteollisuus ry:n Sini Koskinen.

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Taloudellista realismia ilmastotoimiin ja ennallistamiseen18.9.2026 09:44:15 EEST | Artikkeli

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan EU:n ilmastokomissaarin Wopke Hoekstran Suomen-vierailu osoitti, että komissiossa ymmärretään aikaisempaa paremmin sekä Suomen metsätalouden erityispiirteitä että metsien ja biotalouden taloudellista merkitystä. –Kun aikaisemmin osa teollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta voitiin hankkia Venäjältä, tämä mahdollisuus on poistunut. Muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen vaikutukset puumarkkinoihin pitäisi pystyä ottamaan huomioon myös ilmastopolitiikan kokonaisuudessa.

Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttila: Metsäsektorille alaa uudistava tulevaisuuden strategia8.9.2026 09:45:41 EEST | Artikkeli

Suomen metsäsektorille tulee luoda viipymättä konkreettisia toimenpiteitä sisältävä vuoteen 2050 tähtäävä strategia. Luken ohjelmajohtaja Mikko Kurttilan mukaan päätavoite on metsäalan uudistumisen tukeminen kansalliset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. –Metsäkeskustelu pitäisi siirtää hakkuiden määrästä siihen, mitä puusta Suomessa tehdään, kuinka paljon siitä syntyy arvonlisää ja miten innovaatioista syntyy teollista tuotantoa Suomeen. Tarvitsemme Metsäsektori 2050 -ohjelman selvitäksemme alan globaalissa kilpailussa, pystyäksemme varautumaan EU:n alati muuttuvaan politiikkaan ja purkamaan TKI-toiminnan pullonkauloja, sanoo Kurttila.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye