Itä-Suomen liikenneturvallisuuskatsaus 2025 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo)

Itä-Suomen tieliikenteessä menehtyi alustavien tietojen mukaan vuonna 2025 yhteensä 34 henkilöä. Kuolleiden määrä kasvoi yhdeksällä edellisvuoteen verrattuna. Liikennekuolemista 9 tapahtui Etelä-Savossa, 12 Pohjois-Savossa ja 13 Pohjois-Karjalassa.

Loukkaantuneita oli Tilastokeskuksen mukaan marraskuun loppuun mennessä 332. Alustavien tietojen perusteella loukkaantuneita on 8 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.

Etelä-Savossa liikenteessä kuoli 9 henkilöä, 3 vähemmän kuin vuonna 2024 ja saman verran kuin vuonna 2023. Taustatekijöinä nousivat esiin erityisesti havaintovirheet, päihtymys ja ajoterveys.

Pohjois-Savossa liikennekuolemia tapahtui 12, kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjois-Savon liikennekuolemissa korostuivat ajoterveys ja liian suuret ajonopeudet.

Pohjois-Karjalassa liikennekuolemien määrässä oli huomattavaa kasvua. Kuolemia tapahtui 13, mikä on kymmenen enemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjois-Karjalan liikennekuolemien taustatekijöinä korostuivat liian suuret ajonopeudet yhdistettynä päihteiden käyttöön, ajoterveys ja ajoneuvon hallinnan menetys.

Etelä-Savossa liikenteessä loukkaantuneiden väheni kuudella edellisvuoteen verrattuna. Eniten loukkaantuneiden määrä väheni Mikkelissä, jossa laskua oli 5 loukkaantuneen verran ja Mäntyharjulla, jossa laskua oli 4 loukkaantuneen verran. Määrä kasvoi eniten Pieksämäellä, neljällä loukkaantuneella.

Pohjois-Savossa loukkaantuneiden määrä kasvoi 26 loukkaantuneella. Eniten kasvua oli Leppävirralla ja Siilinjärvellä, molemmissa 10 loukkaantuneen verran.

Pohjois-Karjalassa loukkaantuneiden määrä väheni 12:lla. Eniten muutosta tapahtui Joensuussa, jossa loukkaantuneiden määrä väheni 15 loukkaantuneen verran.

Liikennekuolemien määrä kasvoi kahdeksalla

Viiden vuoden tarkastelujaksolla liikennekuolemien määrä on vaihdellut vuosittain, ja nyt vuonna 2025 ylitettiin pitkän aikavälin keskiarvo selvästi. Liikenteessä on kuollut 34 henkilöä, mikä on yhdeksän enemmän kuin vuonna 2024. Myös vuonna 2024 kuoli viisi enemmän kuin sitä edellisenä vuonna, mikä kertoo huonosta kehityksestä Itä-Suomessa.

Itä-Suomen liikennekuolemien taustatekijänä vuonna 2025 erottuu erityisesti ajoterveys, 12 tapauksessa 28:sta. Perinteiset tekijät, kuten alkoholi, olivat mukana vain neljässä tapauksessa, ja ajonopeus oli syynä viidessä tapauksessa.

Itä-Suomen liikennekuolemat tapahtuivat useimmiten henkilö- tai pakettiautoissa. Näiden ohella kuusi kevyen liikenteen kulkijaa menehtyi onnettomuuksissa, joista yksi oli sähköpotkulautailija. Lisäksi oli yksi traktorionnettomuus, yksi mönkijäonnettomuus, yksi rautatietasoristeysonnettomuus sekä yksi moottoripyöräilijän kuolema hirvieläinonnettomuudessa.

Osallisten ikäjakauma ei nostanut esiin erityistä riskiryhmää vuonna 2025. Kuljettajien ikä vaihteli 17-vuotiaista aina 85-vuotiaisiin. Onnettomuuksien taustatiedot perustuvat poliisin kirjaamiin onnettomuustietoihin ja OTI:n (Onnettomuustietoinstituutti) aineistoon tutkijalautakuntien selvityksistä.

Liikennemäärät jatkavat kasvuaan maanteillä. Kasvua oli vuonna 2025 noin 1,8 % edellisvuodesta, mikä kertoo melko maltillisesta kehityksestä.

Rattijuopumusten määrä on edelleen laskussa. Itä-Suomessa rattijuopumuksia oli vuonna 2025 marraskuun lopulla yhteensä 1 458, mikä on laskua edellisvuodesta (1 544 tapauksesta). Törkeitä rattijuopumuksia oli 655 ja ”tavallisia” rattijuopumuksia 803. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella alkoholi oli edelleen yleisin päihde rattijuopumuksissa, noin 66 %:ssa tapauksista. Liikennerikosten määrä nousi noin 220 tapauksella ja oli vuonna 2025 yhteensä 10 489 tapausta. Törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä kasvoi 396:sta 490:een. Kuljettaminen oikeudetta (kortitta-ajot) laski muutamalla kymmenellä tapaukseen ollen 1 800. Poliisin liikenteen valvontaan käyttämä työaika on laskenut noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Edelliset luvut perustuvat marraskuun lopun tilanteeseen.

Maastoliikenteessä ei yhtään kuolemaa

 Vuonna 2025 ei maastoliikenneonnettomuuksissa ei kuollut yhtään henkilöä. Aiempina vuosina maastoliikenneonnettomuuksissa on kuollut kahdesta viiteen ihmistä vuosittain. Vuonna 2022 kuolleita oli neljä, joista kaksi Etelä-Savossa ja kaksi Pohjois-Savossa sekä vuonna 2023 kuolleita oli kaksi, jotka molemmat Etelä-Savossa. Vuonna 2024 kuoli maastoliikenneonnettomuuksissa kolme, joista yksi Etelä-Savossa, yksi Pohjois-Karjalassa ja yksi Pohjois-Savossa. Viime vuosien maastoliikenneonnettomuuksissa riskitekijöinä ovat nousseet esiin hukkumiset sulaan ajaessa, sairaskohtaukset ja alkoholi.

Vesiliikennekuolemissa kasvua

Vesiliikenneonnettomuuksien osalta on tarkasteltu huviveneonnettomuuksissa kuolleita maakunnittain. Kuolleiden määrä oli elokuuhun mennessä yhdeksän vuonna 2025, kun määrä vuonna 2024 oli kaksi. Vuosien 2021–2023 välillä huviveneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on vaihdellut neljän ja kymmenen kuolleen välillä. Vuonna 2025 kuolemista kolme tapahtui Pohjois-Savossa ja kuusi Pohjois-Karjalassa.

Hukkumiskuolemia oli vuoden 2025 aikana 14, joista viisi tapahtui vesiliikenteessä, kolme jäihin pudotessa, kaksi uidessa ja yksi pudotessa. Kolmessa syy oli tuntematon. Hukkumiskuolemien kokonaismäärä vähentyi edellisvuoteen verrattuna yhdellä, mutta vesiliikenteessä kuolleiden määrä kasvoi kolmella. Hukkumiskuolemista yhdeksän tapahtui Pohjois-Karjalassa ja viisi Pohjois-Savossa. Tiedot perustuvat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kokoamiin tilastoihin. 

Raideliikenteessä kaksi kuolemaa

Tasoristeysonnettomuuksissa kuoli Itä-Suomessa kaksi henkilöä vuonna 2025. Tämä onnettomuus tapahtui Pohjois-Savossa. Vuonna 2024 ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tasoristeysonnettomuutta ja vuonna 2023 yksi.  

Päivittäinen työ lisää liikenneturvallisuutta

Entisen ELY-keskuksen ja nykyisen elinvoimakeskuksen liikenneosastolla tehdään monenlaista työtä liikenneturvallisuuden eteen, suurimmista rakennushankkeista aina päivittäiseen hoitoon ja kunnossapitoon. Liikenneturvallisuussuunnitelmien laadinta on käynnissä Mikkelin seudun kunnissa, Kaavin, Tuusniemen sekä Sisä-Savon alueella. Suunnitelmien perusteella kuntien liikenneturvallisuutta parannetaan esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella, erityisesti liikennemerkkimuutoksilla ja nopeusrajoituksia tarkistamalla sekä turvallisemmilla suojatieratkaisuilla. Entistä vahvemmin suunnitelmissa kiinnitetään huomiota ajoterveysasioihin sekä nuorten ja lasten liikennekasvatukseen yhteistyössä kuntien kanssa.

Itä-Suomen alueella liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä on tehty monin paikoin

Alueellisesti tärkeä valtatien 5 parannushanke valmistui marraskuun lopussa. Väyläviraston hankkeessa Vt 5 Hurus–Hietanen on parannettu tieosuutta Mikkelin eteläpuolella vuosina 2021–2025. Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus kohenevat Huruksen vesistöalueen ja Hietasen kylän välisellä seitsemän kilometrin matkalla erityisesti uuden keskikaiteella. Myös valtatien 14 parantaminen Ensolan liittymässä Savonlinnassa saatiin valmiiksi. Hankkeessa tehtiin liittymäalueen kanavointi.

Valtatielle 27 rakennettiin väistötila Suomen Lantakaasu Oy:n liittymän kohdalle Kiuruvedelle. Mt 15169 Viljakansaarentietä parannettiin Puumalassa. Urakkaan sisältyi rakenteen ja kuivatusten parantamista sekä sivuojien louhintoja ja päällystämistä noin 16 kilometrin matkalla. Partaharjuntietä parannettiin Pieksämäellä yhteensä 5,7 kilometrin matkalla. Näiden tiehankkeiden lisäksi siltoja korjattiin lukuisia määriä kolmen maakunnan alueella.

Valtatien 9 eritasoliittymän rakentaminen jatkui Kuopion lentokentän liittymään Siilinjärvelle. Liikenne saatiin uudelle linjaukselle syksyllä. Tämä hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Pienempinä tekoina Itä-Suomen alueella on tarkistettu nopeusrajoituksia, hirvivaara-alueita ja suojateiden sijainteja, ja suojateiden rakenteellisia parannustoimia on tehty tarpeen mukaan. Riista-aidan uusiminen on meneillään valtatiellä 5 Juvan ja Joroisten kuntien rajalla. Myös valaistuksia on korjattu, ja tiealueelta poistettu puustoa näkyvyyden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Päivittäinen kunnossapito, niin kesähoito kuin talviajan työt, on mitä tärkeintä liikenneturvallisuuden eteen tehtyä työtä. Kesällä vedettiin Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueella myös runsaasti uutta päällystettä, yhteensä 500 km, joista jalankulun- ja pyöräilyn väyliä 15 km.

Liikenneturvallisuutta edistetään yhdessä

Itä-Suomen liikenneturvallisuustyötä koordinoidaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen (v.2026 alusta Itä-Suomen elinvoimakeskus) johdolla Itä-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajat myös poliisista, pelastuslaitokselta, Liikenneturvasta, hyvinvointialueilta ja aluehallintovirastosta. Itä-Suomen kunnat ovat mukana liikenneturvallisuustoimija-hankkeessa, jonka tavoitteena on pitää ruohojuuritason liikenneturvallisuustyö aktiivisena kunnissa. Toimija ja Liikenneturva olivat vuonna 2025 mukana kaikkien Itä-Suomen kuntien liikenneturvallisuusryhmissä, lukuun ottamatta yhtä kuntaa, jossa toimintaa viriteltiin tulevaa vuotta varten. Lisäksi liikenneturvallisuustoimija ja Liikenneturva avustivat kuntia viestinnän sekä erilaisten kampanjoiden ja tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Liikenneturva suuntasi toimintaansa entistä enemmän ammattilaisille ja osallistui mm. varhaiskasvattajapäiville sekä Traficomin ja Kuopion ajopolin yhteisosastolla Itä-Suomen lääketiedepäiville. Pääpaino oli edelleen lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden liikennekasvatuksen edistämisessä sekä tiedotuksessa. Ala- ja yläkoulun opettajille oli tarjolla maksuttomia etä- ja lähikoulutuksia. Useita isoja työpaikkoja osallistui työmatkaliikenneyhteistyöhön. Etelä-Savossa kokeiltiin vanhempien tavoittamista osana nuorille suunnattua Punaista Liitua.

Aja oikein -kampanja muistutti, että sähköpotkulautakin on ajoneuvo ja sähköpotkulautailija ajoneuvon kuljettaja. Kesällä tuli voimaan sähköpotkulautailun 15 vuoden ikäraja sekä 0,5 promillen promilleraja sekä kunnille uusia mahdollisuuksia rajata vuokrasähköpotkulautojen käyttöä.

Kuntien valtuutetuille markkinoitiin uutta päättäjäaineistoa, joka perustelee liikenneturvallisuustyön tarpeellisuutta myös kuntatalouden näkökulmasta. Poliisin kanssa pidettiin tiedotus-valvontatapahtumia, joiden teemoina olivat sähköpotkulautailu, lasten kuljettaminen, jalankulkijan ja pyöräilijän näkyminen, raskas liikenne, nuorten matkustajataidot sekä mopoilu.