Joroisten Tervaruukinsalon Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään vaihtoehtoja harjumetsien käsittelylle

Tervaruukinsalo on noin 826 hehtaarin laajuinen luonto- ja maisema-arvoiltaan arvokas harjukohde Joroisissa, Pohjois-Savossa. Tervaruukinsalo kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueen maa-alueiden suojelun toteutustapana on maa-aineslaki, metsälaki, luonnonsuojelulaki sekä vesialueiden toteutustapana vesilaki. Luonnonsuojelulailla toteutettaville alueille on perustettu luonnonsuojelualueet. Muilla alueilla tavanomainen metsänhoito- ja käyttö on pääosin sallittua. Tärkeimmät maankäyttömuodot ovat metsänhoito, pohjavedenotto ja luonnonsuojelu. Tervaruukinsalon alueella on lisäksi maisemallisia ja virkistyskäytöllisiä arvoja. 

Tervaruukinsalon alueella esiintyviä Natura-luontotyyppejä (12 kpl) ovat harjumetsät, luonnonmetsät, lehdot, puustoiset suot, letot, huurresammallähteet, taarnaluhtaletot, lähteet ja lähdesuot, vaihettumissuot ja rantasuot, humuspitoiset järvet ja lammet, kalkkilammet ja järvet sekä karut kirkasvetiset järvet. Luontotyypit on huomioitava metsänkäsittelyssä niin, että niiden luonnonarvot eivät merkittävästi heikenny. Alueen harjumetsien erityispiirteisiin kuuluvat paahderinteet ja kuivat lehdot sekä niiden kanssa vuorottelevat varjorinteet ja supat. Harjumetsien ilmentäjälajeista alueella esiintyvät kissankäpälä, pohjanmasmalo, kanervisara, kalliokielo, häränsilmä ja sarjatalvikki. Tervaruukinsalon itäosassa sijaitsevan Saarikko-järven ympäristössä esiintyy arvokkaita rehevien soiden sammal- ja putkilokasvilajeja, kuten erilaisia kämmeköitä ja lettosammalia sekä taarna, jota ei esiinny missään muualla manner-Suomessa. 

Tavoitteena on parantaa harjumetsien tilaa

Metsien käytön suositusluonteisella ohjeistamisella pyritään parantamaan harjumetsien tilaa esimerkiksi lisäämällä vanhan metsän rakennepiirteitä ja monipuolistamalla metsärakennetta. Harjumetsät on jaettu neljään edustavuusluokkaan ja niille on laadittu suositukset, jotka huomioivat kunkin edustavuusluokan erityispiirteet. Esimerkiksi merkittävän edustavuuden harjumetsäkuvioilla suositellaan muotoilemaan hakkuut maisemaan sopivaksi, jättämään säästöpuita 20-30 kpl/ha ja suosimaan pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä jatkettua kiertoaikaa. 

Natura-alueesta on suojeltu noin 121 hehtaaria. Alueen luonnonsuojelun edistämiseksi perustettiin noin kymmenen hehtaarin yksityinen luonnonsuojelualue Natura-alueen pohjoisosaan Tornator Oyj:n maille Metso-ohjelman kautta marraskuussa 2025. Suojeltu vanha mäntymetsä on maastonmuodoiltaan pienipiirteistä harjumaastoa suppineen, jyrkkine rinteineen sekä kuivan lehdon laikkuineen.  

Hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään Natura-alueen luonnon nykytila, hoidon ja käytön tavoitteet käyttömuodoittain, mahdolliset hoitokohteet ja -menetelmät sekä seurantaohjelma. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on yhteensovittaa eri käyttömuodot ja turvata Natura-alueen luonnonarvojen säilyminen. Suunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, Metsähallituksen Luontopalveluista, Suomen metsäkeskuksesta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta (MTK), Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiristä, Keski-Savon Ympäristötoimesta sekä Tornator Oyj:stä. 

Hoito- ja käyttösuunnitelmaan voi tutustua osoitteessa: https://www.doria.fi/handle/10024/193710 (doria.fi)