EVA: EU:n yhteisvelka kääntyi vastatuuleen, vaikka EU-myönteisyys pysyy vahvana

EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 61 prosenttia suomalaisista, neutraalisti 22 prosenttia ja kielteisesti 16 prosenttia. EU-myönteisyys on säilynyt viime vuosien korkealla tasolla, eikä EU-kielteisyys ole kääntynyt kasvuun.

Suomalaisten valmius määritellä itsensä identiteetiltään eurooppalaiseksi on kuitenkin melko rajalliinen. Vajaa puolet (48 %) ilmoittaa tuntevansa itsensä paitsi suomalaiseksi myös eurooppalaiseksi, kun taas 33 prosenttia ei tunne itseään eurooppalaiseksi ja 19 prosenttia ei ota kantaa.

Myös euro nauttii laajaa kannatusta: 56 prosenttia suhtautuu euroon myönteisesti, 21 prosenttia neutraalisti ja 21 prosenttia kielteisesti.

EU:n rahoituksen lisääminen jakaa suomalaisia. Vajaa kolmasosa (31 %) katsoo, että EU:n rahoitusta on lisättävä, jos halutaan Euroopalle vahva asema maailmassa, mutta 30 prosenttia on eri mieltä. Huomattavan suuri osuus (38 %) ei osaa ottaa asiaan kantaa.

Sen sijaan EU:n yhteisvelka herättää selkeämpää vastustusta. 44 prosenttia katsoo, että Suomen pitää asettua vastustamaan hanketta, jos EU aikoo ottaa lisää yhteisvelkaa. Vain 21 prosenttia suhtautuu yhteisvelan ottamiseen sallivasti, ja 36 prosenttia ei ota kantaa.

Yhteisvelan vastustamista vaativat selkeimmin perussuomalaisten (79 %), kristillisdemokraattien (67 %) ja keskustan (59 %) äänestäjät, mutta myös puolet (50 %) kokoomuksen kannattajista.

”Suomalaisille EU ja euro ovat yhä tärkeitä, mutta yhteisvelassa näkyy kasvava varovaisuus. EU:n rooli tunnustetaan, mutta velkavastuun laajentamiseen suhtaudutaan epäluuloisesti – ja samalla EU:n lisärahoituksen tarpeesta ollaan aiempaa epävarmempia”, toteaa analyysin kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.10.-20.10.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.