Uusi indeksi suomalaisten fyysisestä toimintakyvystä

Fyysinen toimintakyky kuvaa henkilön kykyä selviytyä hänelle tärkeistä ja merkityksellisistä arjen fyysisistä tehtävistä. Se muodostuu henkilön omien voimavarojen ja ympäristön vaatimusten vuorovaikutuksesta.

Miksi indeksi on kehitetty?

Aiemmin fyysisen toimintakyvyn väestötason tiedot ovat perustuneet joko itse ilmoitettuihin tietoihin tai yksittäisiin mitattuihin toimintakyvyn osatekijöihin. Nämä menetelmät ovat tuottaneet keskenään poikkeavia ja jopa ristiriitaisia tuloksia väestön toimintakyvyn muutoksista.

– Uusi indeksi tuottaa ensimmäistä kertaa väestötutkimuksessa mitattua tietoa aikuisten fyysisestä toimintakyvystä, toteaa UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Kymmenet tekijät yhdistyvät yhteen numeroon

Fyysisen toimintakyvyn indeksi perustuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimukseen, jossa reilulta 5 000 osallistujalta mitattiin kehon koostumusta, fyysistä kuntoa sekä liikkumista ja paikallaanoloa koko vuorokauden ajalta. Näistä osa-alueista kertyi reilut 60 osatekijää, joista kymmenen valikoitui lopulliseen indeksiin.

– Uusi indeksi yhdistää useita fyysisen toimintakyvyn mitattuja osatekijöitä yhdeksi helposti tulkittavaksi numeroksi. Sen avulla voidaan seurata toimintakyvyn muutoksia ja tarjota tietoa terveyden edistäjille, poliittisille päätöksentekijöille ja tutkijoille, Vasankari jatkaa.

Indeksin osatekijät kuvaavat fyysisen toimintakyvyn eri ulottuvuuksia:

Fyysinen kunto

• ennustettu maksimaalinen hapenottokyky
• muunneltu punnerrus

Kehon koostumus

• vyötärönympärys

Liikkuminen

• päivän tehokkain liikkumisminuutti
• päivittäinen askelmäärä
• kevyt liikkuminen suhteutettuna kuntoon
• reipas ja rasittava liikkuminen

Paikallaanolo

• pitkäaikainen makuu ja loikoilu
• seisomisaika

Uni

• uniaika: runsaasti liikettä
  
  

– Näistä mitatuista tekijöistä muodostettu indeksi on yhteydessä myös yksilön omaan kokemukseen fyysisestä toimintakyvystään, kunnostaan ja työkyvystään, täydentää johtava tutkija, dosentti Pauliina Husu UKK-instituutista.

Vahvimmin indeksin kokonaisuuteen vaikuttavat osatekijät ovat vyötärönympärys, ennustettu maksimaalinen hapenottokyky ja päivän tehokkain liikkumisminuutti.

Mitä hyötyä indeksistä on?

Indeksi on rakennettu niin, että perustilannetta kuvaava arvo on 100. Tätä arvoa vasten voidaan peilata muutoksia ajan myötä. Vuosien 2017 ja 2021 välillä indeksin arvo on heikentynyt keskimäärin yhden yksikön.

– Käynnissä oleva KunnonKartta-väestötutkimuksen kolmas tiedonkeruu kertoo, miten aikuisten fyysinen toimintakyky on muuttunut vuoden 2021 jälkeen, ennakoi Husu.

Samoja osatekijöitä mittaamalla fyysisen toimintakyvyn tilaa voidaan arvioida myös muissa tutkimusaineistoissa.

– Indeksi tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden vertailla toimintakyvyn kehittymistä ajallisesti, eri aineistojen välillä ja tulevaisuudessa jopa eri maiden kesken, päättää Vasankari.