Huippukokous asetti ensimmäisenä maailmassa tavoitteen fyysisen toimintakyvyn tasolle

Suomalaisten fyysinen toimintakyky on hyvinvoivan ja kestävän yhteiskunnan perusta – ja sen vahvistaminen on sekä kansallinen haaste että merkittävä mahdollisuus. Toimintakyvyn paraneminen vähentää terveydenhuollon kuormitusta, vahvistaa työkykyä sekä lisää yksilöiden hyvinvointia. Mikään yksittäinen toimenpide ei kuitenkaan riitä: tarvitaan yhteinen päämäärä ja tavoitteellinen, yli sektorirajojen ulottuva suunta.

Uusi indeksi mittaa suomalaisten fyysistä toimintakykyä – ensimmäisenä maailmassa näin laajasti

UKK-instituutti on kehittänyt uuden, kansainvälisestikin ainutlaatuisen fyysisen toimintakyvyn indeksin, joka perustuu mitattuihin tietoihin. Indeksi yhdistää fyysisen kunnon, kehonkoostumuksen, liikkumisen, paikallaanolon ja unen.
Yhteensä kymmenen mitattua osatekijää muodostavat helposti tulkittavan kokonaisarvon väestön fyysisestä toimintakyvystä. Indeksi mahdollistaa kehityksen seurannan ajassa ja vertailun eri maiden ja aineistojen välillä.

– Uusi indeksi tuottaa ensimmäistä kertaa väestötasolla mitattua, kokonaisvaltaista tietoa aikuisten fyysisestä toimintakyvystä. Se antaa meille työkalun, jonka avulla voidaan paitsi seurata muutosta myös ohjata päätöksentekoa ja terveyden edistämisen toimia, toteaa UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Fyysisen toimintakyvyn indeksi perustuu laajaan väestötutkimukseen, jossa yli 5 000 osallistujalta mitattiin kymmeniä erillisiä toimintakyvyn osatekijöitä. Näistä kymmenen merkittävintä muodostavat lopullisen indeksin.

Huippukokouksessa julkaistiin ensimmäinen valtakunnallinen indeksiarvo (100). KunnonKartta-väestötutkimuksen tulokset osoittavat suomalaisen väestön toimintakyvyn laskevan trendin ja korostavat ripeiden toimien tarvetta.

Suomi sitoutuu fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen – tavoite 15 % nostosta vuoteen 2040 mennessä

Huippukokous linjasi, että Suomi sitoutuu nostamaan väestön fyysisen toimintakyvyn tason 15 prosenttia nykyisestä.

Tavoitteen toteutumista arvioidaan säännöllisesti: ensimmäinen väliarviointi tehdään vuonna 2030, jolloin tarkastellaan edistystä ja linjataan tarvittavat jatkotoimet.

Tarkoituksena on käynnistää kulttuurin muutos. Se edellyttää toimia niin koulutuksessa, työelämässä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä valtionhallinnon ja kuntien strategisessa päätöksenteossa. Kyse on toisaalta myös yksilöiden päivittäisestä arjesta ja siitä, mistä yhteiskunnassa puhutaan. Yhteisellä päämäärällä voimme kaikki ottaa askeleita samaan suuntaan.

Parlamentaarinen julkilausuma: Painopisteet vaikuttaviin toimiin

Huippukokouksen parlamentaarinen julkilausuma korostaa, että fyysinen toimintakyky on nostettava keskiöön kaikilla hallinnonaloilla. Julkilausuman mukaan hyvän fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiselle läpi elämän on luotava vahvat edellytykset. Julkilausumassa kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat edistämään yli hallituskausien maan toimintakykytavoitetta. Ennen tulevia eduskuntavaaleja pyritään löytämään yhteistyössä konkreettisia toimenpiteitä, jotta tavoite 15 prosentin nousu toimintakyvyn keskeisissä osa-alueissa väestötasolla mahdollistuisi.

Suomalaisten toimintakyky voidaan kääntää kasvu-uralle.

– Kutsumme kaikki yksilöt, yhteisöt ja toimijat mukaan rakentamaan Suomea, jossa fyysinen toimintakyky on keskeinen arvo ja investointi tulevaisuuteen – ihmisiin, työelämään ja yhteiskunnan kestävyyteen, korostaa Olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen.