Mielenterveyden haasteet yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä – näköpiirissä uusi uhka suomalaisten työkyvylle

Työikäisten suomalaisten yleisin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä on mielenterveysperusteiset sairaudet. Tämä tieto koskee työeläkeyhtiö Elosta vuonna 2025 haettuja työkyvyttömyyseläkkeitä. Viime vuosien tavoin, alle 35-vuotiaat ovat ikäryhmä, jolle myönnetään eniten mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki näkee hieman valoa tunnelin päässä. Nuorten aikuisten eläkehakemusten määrät ovat tasoittuneet.

– On liian aikaista tehdä johtopäätöksiä alle 35-vuotiaiden tilanteesta, mutta sen uskallan sanoa, että hakemusmäärien kasvu näyttää tältä erää taittuneen. Valitettavaa kuitenkin on, että mielenterveyden oireilu erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla on jäänyt pysyvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Näkyvin trendi työkyvyttömyyseläkkeissä on yli 60-vuotiaiden haastava tilanne. Yli kuusikymppisille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut noin 50 % vuodesta 2017 alkaen. Korhonen-Yrjänheikin mukaan ilmiön taustalla on kaksi isoa syytä: alimman eläkeiän nousu ja erityisesti fyysisesti raskaasta työstä aiheutuva kuormitus. Myös julkisen terveydenhuollon kuormitus näkyy työkyvyttömyyden kuvassa.

– Työpaikoilla on tehty vuosien saatossa paljon. Työkykyriskissä olevien ihmisten työtä on opittu keventämään ja muokkaamaan. Näitä käytännön toimia täytyy jatkaa entistä systemaattisemmin. Valitettavasti terveydenhuollon ongelmat vaikuttavat ihmisten tilanteisiin. Diagnooseja ja hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Samalla ongelmat syventyvät ja töihin palaaminen muuttuu entistä vaikeammaksi, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Työttömyyden syventyminen ja osaamisvajeet uhkaavat työkykyä

Korkea työttömyys muodostaa vakavan uhan suomalaisten työkyvylle. Korhonen-Yrjänheikki on erityisen huolissaan nuorista, osatyökykyisistä ja pitkäaikaistyöttömistä. Hän pitää epävarmana, kohtaavatko uudet työpaikat ja tarjolla olevan työvoiman osaaminen silloinkaan, kun talouden kasvu lähtee käyntiin ja avoimia työpaikkoja tulee enemmän tarjolle.

– Työttömyysjakso on jo lähtökohtaisesti iso riski ihmisen työkyvylle. Juuri nyt pitkät työttömyysputket tulivat ehkä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Työttömänä olevien henkilöiden kohdalla riskinä on osaamisen hapertuminen. Juuri nyt työpaikoilla omaksutaan tekoälyn käyttöä kovalla vauhdilla ja työtehtävien vaatima osaaminen muuttuu. On hankala aika olla työelämästä pidempään poissa, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Tilanteeseen ei ole tarjolla yhtä täsmälääkettä. Korhonen-Yrjänheikki peräänkuuluttaa panostuksia aikuiskoulutukseen, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen sekä uudenlaisten trainee-ohjelmien perustamista nuorten lisäksi myös alanvaihtajille.

– Työelämässä on käynnissä muutos, jonka laajuutta emme ole täysin sisäistäneet. Siksi myöskään vanhat keinot selättää ongelmia eivät riitä. Työurasiirtymiä ja alan vaihtoa pitää mahdollistaa huomattavan paljon paremmin. Rahoitusmalli on löydyttävä siihen, miten kouluttaudutaan uudelle uralle. Hintalappu on paljon korkeampi sille, että meillä kasvaa työttömien joukko ja samaan aikaan yritykset kärsivät työvoimapulasta, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Teknologinen kehitys muuttaa työtä ja työelämää Korhonen-Yrjänheikin mukaan nopeammin kuin koskaan. Tekoälystä saadaan hyöty irti vain, jos työpaikoilla ryhdytään aktiivisesti johtamaan työssä oppimista.

– Työpaikoilla tarvitaan työskentelytapojen, prosessien ja rakenteiden uudelleen miettimistä. Työikäisen väestön pienentyessä on myös satsattava uudella tavalla siihen, että pidetään kaikki mukana uuden oppimisessa. Työpaikan toimintakulttuuri on käännettävä tukemaan oppimista ja löydettävä systemaattisuus jatkuvaan osaamisen päivittämiseen niin yksilö- kuin myös tiimitasolla, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Kandin tutkinnolla jo kiinni työelämään

Nuorten osalta työelämän näkyvät ovat monin tavoin epävarmat. Sisääntulotyöpaikkojen määrä vähenee samalla kun työn vaatimustaso kasvaa. Nuorten työllistymisen vauhdittamiseen on Korhonen-Yrjänheikin mukaan löydyttävä uusia keinoja.

Opinnot pitäisi nivoa entistä kiinteämmin työelämään lisäämällä käytännön harjoittelujaksoja ja harjoitustöitä. Tämä edellyttää oppilaitoksilta opintojen uudelleenmuotoilua ja toisaalta yrityksiltä enemmän kykyä ja halua työllistää nuoria harjoitteluun.

Hän olisi valmis myös isompiin muutoksiin koulutuksen saralla.

– Pohtisin vakavasti, pitäisikö maisteriopinnot suunnitella tehtäväksi entistä enemmän myöhemmin työuralla. Tämä tarkoittaisi sitä, että kanditutkinnolla tähdättäisiin työllistymiseen suurimmalla osalla aloista. Tämänkaltainen muutos voisi sekä edistää julkisen rahan riittävyyttä koulutukseen että monimuotoistaa tutkintoja, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Lisäksi tuore palkkatuen laajennus on saatava hyödynnettyä täysimääräisesti.

– Määräaikainen työllistymisseteli alle 30-vuotiaille työttömille on tärkeä väline nuorten työllisyystilanteen helpottamiseen. Olennaista on, että sen käyttöön panostetaan ja samalla seurataan, minkälaisia vaikutuksia setelillä on nuorten pidempiaikaiseen työllistymiseen, kun tuettu 6 kuukauden jakso on ohi, kommentoi Korhonen-Yrjänheikki.