SuPerin Inberg: Hoitohenkilöstön irtisanomiset vaarantavat asiakasturvallisuutta ja heikentävät henkilöstömitoituksia

– Työnantajien tulee palkata riittävästi hoitohenkilökuntaa, jotta ikääntyneet saavat tarvitsemansa hoidon, johon jo perustuslain mukaan heillä on oikeus, Inberg sanoo. – Hyvinvointialueiden toteuttamat mittavat säästötoimet, joiden vuoksi esimerkiksi pitkän työuran tehneitä lähihoitajia on irtisanottu, vaarantavat asiakasturvallisuuden ja hyvän hoidon.

– Vanhustenhoitoa on päättäjien toimesta ajettu alas usean vuoden, jopa vuosikymmenten, ajan. Vanhustenhoito on ollut jatkuvien säästöjen kohde, vaikka kansalaiset ovat vaalikyselyissä arvottaneet vanhustenhoidon merkittäväksi huolenaiheeksi. SuPer on varoittanut vanhustenhoidon tilanteesta useasti, mutta säästöpäätöksiä on tästä huolimatta tehty. Kukaan päätöksentekijöistä ei voi väittää, ettei olisi tiennyt Suomen vanhustenhoidon todellisesta tilasta, Inberg sanoo. – Niin usein tästä asiasta on viestitty, annettu lausuntoja, keskusteltu, avattu asiaa ja varoiteltu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä valvotaan, mutta silti toiminnassa erityisesti vanhusten- ja vammaistenhoitoyksiköissä esiintyy toistuvasti sellaisia epäkohtia, joista SuPeriin otetaan yhteyttä. – Hyvin usein ongelmat liittyvät siihen, että toimintayksikössä henkilöstömitoitus on ollut liian matala, Inberg kertoo.

Viime vuosina vanhusten ympärivuorokautista asumispalvelua on korvattu yhteisöllisellä asumisella. SuPer pyysi viimeksi elokuussa 2025 sosiaali ja terveysministeriötä sekä Valviraa antamaan selkeitä ohjeita hyvinvointialueille iäkkäiden yhteisölliseen asumiseen soveltuvista asiakaskriteereistä. Taustalla oli huoli siitä, että yhteisölliseen asumiseen ohjataan aivan liian heikkokuntoisia asiakkaita, joiden oikea sijoituspaikka olisi ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö. SuPer korosti myös sitä, että selkeät kriteerit tukevat sekä hyvinvointialueiden että valvontaviranomaisten työtä.

– Yhteisöllisellä asumisella hyvinvointialueet hakevat säästöjä, koska yhteisöllisen asumisen yksiköissä ei ole säädetty henkilöstömitoitusta ja monissa yksiköissä asiakkaat ovat esimerkiksi yöaikaan kotihoidon vastuulla, Inberg kertoo.

SuPer on mukana Sosiaali- ja terveysministeriön itsemääräämisoikeuden vahvistamisen työryhmässä, jonka tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti. Samalla tulee jatkuvasti kehittää toimintatapoja, jotta asiakkaan ja potilaan osallisuus lisääntyy ja rajoitustoimenpiteiden käyttö vähenee.