Suomi.fi- ja pankkihuijaukset tulvivat nyt puhelimiin

Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n kehittämän Kilpi-sovelluksen (https://telemarkkinointikielto.fi/palvelut/kilpi) tietokantaan kertyvien ilmoitusten perusteella alkuvuoden aktiivisimmat huijaukset liittyvät viranomais- ja pankkihuijauksiin. Eniten ilmoituksia on tehty Suomi.fi-palvelua jäljittelevistä viesteistä sekä pankkihuijauksista Nordean ja Aktian nimissä. Lisäksi on havaittu runsaasti Elisan nimissä tehtyjä huijauksia sekä McAfee-virustorjuntaa jäljitteleviä viestejä.

Tyypillisessä Suomi.fi-huijauksessa vastaanottajalle kerrotaan verotukseen liittyvästä ilmoituksesta:

“Sinulle on saapunut verotukseen liittyvä ilmoitus Suomi.fi-viesteihin. Viestin lähettäjä: Oikeusministeriö, Ulosottoviranomaisen asiakirjat. Tietoturvasyistä viestiä ei voida lukea tästä sähköpostista. Viestin sisältö on tarkasteltavissa vain kirjautumalla palveluun tämän linkin kautta. Suomi.fi-viestit on julkisen hallinnon yhteinen asiointipalvelu. Palvelun toteutuksesta vastaa Digi- ja väestötietovirasto. Tämä ilmoitus on luotu automaattisesti, eikä siihen voi vastata.”

Viestissä oleva linkki ei vie Suomi.fi-palveluun, vaan tietojenkalastelusivustolle. Lähettäjän nimi on kirjoitettu lähes oikein, mutta o-kirjain on korvattu kreikkalaisella sigma-merkillä (σ), jota on vaikea erottaa nopeasti luettaessa. Puhelimella viestiä tarkasteltaessa lähettäjän osoitetta ei myöskään näy esikatselussa, mikä osaltaan lisää huijauksen tehoa.

Tällaiset huijaukset perustuvat siihen, että vastaanottaja toimii kiireessä tai luottaa viestin viranomaisvaikutelmaan. Siksi erityisesti verotukseen, oikeusviranomaisiin tai virallisiin asiakirjoihin viittaaviin viesteihin tulee suhtautua varauksella, jos ne ohjaavat kirjautumaan palveluun viestin sisältämän linkin kautta.

Myös pankkien viestintää jäljittelevissä huijauksissa viestien tavoitteena on saada vastaanottaja toimimaan nopeasti, esimerkiksi “turvatakseen tilinsä” tai “vahvistaakseen tietonsa”.

“Huijarit hyödyntävät ihmisten luottamusta viranomaisviestintään ja sitä, että viestit näyttävät ensi silmäyksellä täysin aidoilta. Pienet yksityiskohdat, kuten lähettäjän nimi, linkin todellinen osoite tai lähettäjän sähköpostiosoite, paljastavat kuitenkin usein huijauksen”, kertoo Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustaja Arto Isokoski.

Muut huijaukset ja häiritsevät yhteydenotot

Huijausviestien ja -tekstiviestien lisäksi Kilpi-sovelluksessa raportoidaan runsaasti ulkomailta tulevia huijauspuheluita. Viime aikoina soittoja on tullut erityisesti Puolasta (+48), Norjasta (+47), Ruotsista (+46), Iso-Britanniasta (+44), Slovakiasta (+421), Italiasta (+39) ja Ranskasta (+33).

Huijausten ohella suomalaisia häiritsevät tällä hetkellä myös laittomat kasinomainokset. Kilpi-sovelluksen tietokannan mukaan nämä yhteydenotot ovat jatkuvasti todella aktiivisia, vaikka niiden markkinointi suomalaisille on kiellettyä.

Huijausten ja kasinomainosten lisäksi Kilpi-sovelluksen tietokannassa näkyvät jatkuvasti myös erilaiset lainatarjoukset, joita viime aikoina on lähetetty paljon erityisesti tekstiviestitse. Näissä viesteissä kuluttajille tarjotaan erilaisia lainoja tai lainojen kilpailutuksia ilman, että vastaanottaja on pyytänyt yhteydenottoa.

“Kilpi-sovelluksen etu on sen ajantasaisuus. Se perustuu jatkuvasti päivittyvään tietokantaan, johon käyttäjät ilmoittavat epäilyttävät numerot ja viestit. Näin huijaukset saadaan estettyä jo ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa”, Isokoski sanoo.

Epäilyttävän puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen voi tarkistaa maksutta Telemarkkinointikiellon hakupalvelussa. Palvelu auttaa tunnistamaan tunnettuja huijareita.

Kilpi-sovellus estää huijauspuhelut, -tekstiviestit ja -sähköpostit automaattisesti. Sovellus on ladattavissa Google Playstä ja App Storesta, ja se tarjoaa helpon tavan suojautua arjen yleisimmiltä digihuijauksilta.