KOVA: Takauslainaa ei käytetä tai tulla käyttämään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon
13.1.2026 05:30:00 EET | KOVA ry | Tiedote
Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishyödyllisistä rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024–2025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sisällä suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sisältävä korkotukilaina, mikä tarkoittaa suurempia pääomakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkittävin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen teettämään kyselyyn.
Valtion tukeman asuntotuotannon painopistettä on vuodelle 2026 pyritty siirtämään korkotukilainoituksesta takauslainoitukseen. Korkotukilainavaltuuksia vähennettiin syksyn 2025 budjettiriihessä yhteensä 365 miljoonalla eurolla vuosilta 2026–2027, kun samaan aikaan takauslainavaltuuksia lisättiin 200 miljoonalla eurolla vuodelle 2026.
Korkotukilainat tarkoittavat kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uudistuotantoon tai perusparannukseen myönnettäviä lainoja, joiden korkokustannuksiin valtio osallistuu. Lisäksi lainoilla on valtion täytetakaus. Vastapainona korkotukilainakohteet ovat käyttö-, asukasvalinta-, vuokranmääritys-, luovutus- ja tuoton tuloutusrajoitusten alaisia. Takauslainalla taasen tarkoitetaan vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakausta, joka sisältää valtion täytetakauksen, muttei muuta tukea. Korkotukilainasta poiketen takauslainakohteilla ei ole vuokranmääritystä tai asukasvalintaa koskevia rajoituksia. Takauslainan valtion täytetakauksen enimmäispituus on 30 vuotta, kun se on korkotukilainassa 40 vuotta.
- Rakennusala kärvistelee edelleen hyvin haastavassa tilanteessa, jossa se on ollut jo kolmen vuoden ajan. Valtion tukema asuntotuotanto on paikannut vapaarahoitteista tuotantoa, mutta vuosien 2026–2027 korkotukilainavaltuustasot tarkoittavat aiempaa merkittävästi pienempiä asuntoaloitusmääriä. Budjettimielessä tuo 365 miljoonan euron vähennys korkotukilainavaltuuksiin ei käytännössä tarkoita kuin korkeintaan noin 5 miljoonan euron säästöjä vuosittain, kun korkotuen alainen lainakanta kasvaa odotettua vähemmän, KOVAn pääekonomisti Eetu Kauria toteaa.
- Takauslainaa on toivottu korkotukilainojen korvaajaksi, sillä niitä, toisin kuin korkotukilainoja, ei lasketa Suomen julkisyhteisöjen EDP-velkaan. Kyselymme tulokset kuitenkin osoittavat, että asuntotoimijat eivät koe tätä rahoitusinstrumenttia kovin toimivaksi, sillä ilman suoraa korkotukea rakennettujen asuntojen kohtuuhintaisuus kärsii, kun otetaan vielä huomioon, että takauslainassakin on käyttö- ja luovutusrajoituksia eikä sillä rakennettuja kohteita voida tasata korkotukikohteiden kanssa, Kauria jatkaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriapääekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 138 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 340 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA esittää hallitukselle kasvutoimia kehysriiheen – tavoitteena uudis- ja korjausrakentamisen kasvu20.4.2026 09:57:17 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry ehdottaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä sekä korjausrakentamisen tukemista pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriiheen 21.-22.4.2026. Hallitus päättää kehysriihessä myös toivottavasti kasvutoimista talouden vauhdittamiseksi. KOVAn molemmat ehdotukset tarjoaisivat lisää töitä rakennusalalle sekä vauhdittaisivat kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja tukisivat vihreää siirtymää kiinteistöalalla.
KOVA: Kohtuuhintaiset kodit kustannuspaineista huolimatta edelleen selvästi markkinahintaisia edullisempia8.4.2026 03:30:00 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten, normaalien vuokra-asuntojen vuokra on keskimäärin 13,70 euroa asuinneliöltä kuukaudessa vuonna 2026. Erityisryhmien vuokra-asuntojen keskivuokra on 15,29 euroa per neliömetri. Omakustannusvuokrat kattavat asunnoista aiheutuvat hoito- ja pääomamenot. Keskimäärin suurimmat menoerät ovat asuntojen vuosikorjaukset (17 % vuokrasta) ja lämmitys (10 %) sekä lainanlyhennykset (19 %) ja korkokustannukset (13 %).
KOVA: Kohtuuhintaisen asumisen toimialakatsaus käsittelee asumisen teemaa laajasti – valtion tukemaa asuntotuotantoa tulisi lisätä rakennusalaa edelleen kurittavassa lamassa1.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on julkaissut kohtuuhintaisen asumisen toimialakatsauksen. Katsaus käsittelee asumista laajasti erityisesti kohtuuhintaisuuden näkökulmasta. Kyseessä on kohtuuhintaisen asumisen toimialakatsauksen toinen vuosikerta. Katsaus on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi, ja katsaukseen pääsee tutustumaan kokonaisuudessaan osoitteessa https://www.kovary.fi/tietoa-toimialasta/. Painettua versiota voi tiedustella KOVAsta.
Kommentti: Tanskassa kohtuuhintainen asuminen kuuluu kaikille – eikä rasita julkista velkasuhdetta17.3.2026 04:30:00 EET | Tiedote
Tanskassa sosiaalinen ja kohtuuhintainen asuminen on olennainen osa asuntopolitiikkaa. Tanskan tilastoviranomaisen Danmarks Statistikin mukaan sosiaaliset ja kohtuuhintaiset asunnot (almene boliger) vastaavat 20 prosentista asuntokannasta ja niitä on yhteensä noin 560 000. Asunto-osuuskunnilla (private andelsboligforeninger) on noin 200 000 asuntoa eli 7 prosenttia asuntokannasta. Yksityisiä vuokra-asuntoja on noin 610 000, mikä vastaa 21 prosenttia kaikista asunnoista. Tyypillisin asuntotyyppi on kuitenkin omistusasunto, joita on 47 prosenttia asunnoista.
KOVA: Suomen taloudessa positiivisia palikoita – asuinrakentaminen ei valitettavasti ole yksi niistä10.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Suomen talouskasvua on odotettu malttamattomana jo useamman vuoden ajan, käytännössä aina Ukrainan sodasta alkaneen energiakriisin pahimman vaiheen helpotettua. Vaikka joitain positiivisia signaaleja on ollut havaittavissa, eivät yksittäiset palikat ole riittäneet sysäämään taloutta kasvu-uralle geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden myllerryksen keskellä. Nyt näistä palikoista alkaa hiljalleen muodostua eheämpi kuva, vaikkakin epävarmuus on maailmalla edelleen poikkeuksellisen huomattava. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan vuonna 2026 maltillisesti, 0,8 prosenttia. Kasvun odotetaan hieman kiihtyvän ensi vuonna, yltäen 1,2 prosenttiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme