Vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin – 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan noin 10 vuotta aiemmin kuin Pariisin sopimuksen aikaan arvioitiin

Tekstiin vaihdettu 14.1.2026 klo 14.24 termin lämpörasitus tilalle kuumarasitus.

Vuoden 2025 maailmanlaajuinen keskilämpötila, 14,97 °C, oli 1,47 °C esiteollista tasoa (1850–1900) korkeampi. Vuosi 2025 oli vain 0,01 °C viileämpi kuin vuosi 2023 ja 0,13 °C viileämpi kuin vuosi 2024, joka oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Viimeisimmät 11 vuotta ovat olleet mittaushistorian 11 lämpimintä.

Tulokset julkaistiin EU:n Copernicus-ilmastopalvelun Global Climate Highlights 2025 -raportissa. Raportti kokoaa keskeisiä ilmastotilastoja, kuten maapallon lämpötilan kehitystä, merien lämpenemistä ja merijään muutoksia sekä muita ilmastoon liittyviä ilmiöitä.

Kolmen peräkkäisen vuoden, 2023, 2024 ja 2025, yhteinen keskilämpötila oli ensimmäistä kertaa yli 1,5 astetta korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan.

”Olemme ylittämässä Pariisin sopimuksen alarajan 1,5 astetta jo tämän vuosikymmenen lopulla, yli 10 vuotta aiemmin arvioitua nopeammin. Se, että kolmen vuoden keskilämpötila ylittää nyt ensimmäistä kertaa 1,5 astetta, korostaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen torjunnan kiireellisyyttä. Kyse ei ole yksittäisestä poikkeusvuodesta, vaan pitkäaikaisesta kehityksestä, joka lisää sään ääri-ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Kolmen viime vuoden poikkeuksellisen korkeisiin lämpötiloihin on raportin mukaan kaksi päätekijää:

1. kasvihuonekaasujen päästöjen kertyminen ilmakehään, hiilinielujen heikentyminen ja hiukkaspäästöjen väheneminen sekä
2. poikkeuksellisen korkeat meren pintalämpötilat 2023 ja 2024, joita selittivät muun muassa El Niño -vaihe ja muu merellinen vaihtelu ilmastonmuutoksen voimistamana.

Vuonna 2025 tropiikin lämpötilat olivat alempia kuin 2023–2024, osin siksi, että päiväntasaajan Tyynellämerellä ei esiintynyt voimakasta El Niño -ilmiötä, vaan olosuhteet olivat pääosin tavanomaisia tai lievästi La Niñan puolella. Napa-alueilla puolestaan mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja: Etelämantereella vuotuinen keskilämpötila oli mittaushistorian korkein ja Arktiksella toiseksi korkein.

Raportissa nostetaan esiin myös kuumuuden vaikutuksia: puolet maapallon maa-alasta koki vuonna 2025 keskimääräistä useammin päiviä, jolloin vähintään voimakas kuumarasitus ylittyi eli koettu lämpötila oli yhtä suuri tai suurempi kuin 32 °C. Kuumuus lisäsi myös maastopaloja ja kohonneita maanpinnan otsonipitoisuuksia. Muun muassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa raportoitiin ennätyskorkeat vuotuiset maastopalopäästöt.

Vuonna 2025 saavutettiin jälleen uudet ennätykset kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun, eli hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin pitoisuuksissa.

Sekä arktisen alueen että Etelämantereen jääpeite suli, ja useina kuukausina saavutettiin ennätyksellisen alhaisia merijään laajuuksia.

Raportin tulokset perustuvat ERA5-uusanalyysiaineistoon, joka kattaa maailmanlaajuiset lämpötilat vuodesta 1940 alkaen. Lämpötiloja verrataan esiteolliseen aikaan, eli vuosiin 1850–1900, joka toimii vertailutasona pitkän aikavälin lämpenemisen arvioinnissa.

Ilmastonmuutos teki Helsingistä 2,3 °C lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta 

Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2025 keskilämpötila oli 8,2 astetta. Vuosi oli siten aseman 181-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Helsingissä vain vuosi 2020 on ollut tätä lämpimämpi.

Meneillään olevan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vuosi 2025 oli Helsingissä noin 2,3 astetta lämpimämpi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta. Esiteollisessa ilmastossa näin lämmin vuosi olisi ollut äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma (kerran 3 200 vuodessa), mutta nykyilmastossa sen toistuvuus on noin kerran viidessä vuodessa. Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on siten nykyilmastossa noin 650-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.

"Ilmastonmuutos näkyy parhaiten, kun tarkastellaan pitkiä ajanjaksoja, kuten vuoden keskiarvoja. Helsingissä ilmastonmuutos teki käytännössä mahdottomasta mahdollisen, eli näin lämmin vuosi ei olisi ollut mahdollista ilman jo tapahtunutta ilmaston lämpenemistä", Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen sanoo.

Sodankylän Tähtelässä vuoden 2025 keskilämpötila oli 1,7 astetta, ja vuosi oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Edelle menevät vain vuodet 1938 ja 2020. Sodankylässä vuoden keskilämpötila oli ilmastonmuutoksen takia noin 2,6 astetta lämpimämpi ja noin 90 kertaa todennäköisempi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.

Global Climate Highlights 2025 -raportin keskeisimmät sisällöt

Maailmanlaajuisesti:

• Vuoden 2025 maapallon keskilämpötila oli 14,97 °C, mikä on 0,59 °C enemmän kuin vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,13 °C vähemmän kuin vuonna 2024.
• Vuoden 2025 lämpötila oli 1,47 °C esiteollista tasoa eli vuosia 1850–1900 korkeampi (vuonna 2024 1,60 °C).
• Maapallon maa-alueiden ilman lämpötila oli toiseksi korkein.
• Napa-alueiden ulkopuolinen meren pintalämpötila oli 20,73 °C ja mittaushistorian kolmanneksi korkein vuosien 2024 ja 2023 jälkeen.
• Tammikuu 2025 oli mittaushistorian lämpimin tammikuu maailmanlaajuisesti.

Eurooppa

• Vuosi 2025 oli Euroopassa mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, keskilämpötila 10,41 °C.
• Tämä on 1,17 °C enemmän kuin vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,30 °C vähemmän kuin Euroopan lämpimimpänä vuonna 2024.

Merijää

• Helmikuussa 2025 pohjoisen ja etelän merijään yhteenlaskettu laajuus oli pienin satelliittihavaintojen ajalta. Havaintosarja alkaa 1970-luvun lopulta.
• Arktisen merijään kuukausittainen laajuus oli ajankohdalleen pienin tammi–maaliskuussa sekä joulukuussa; maaliskuussa saavutettiin pienin vuotuinen maksimi. Syyskuun minimi oli vasta 13. pienin.
• Etelämantereella merijään kuukausilaajuus oli helmikuussa vuotuisen minimin osalta neljänneksi pienin ja syyskuussa vuotuisen maksimin osalta kolmanneksi pienin.