Suomen tulee vahvistaa metsien kasvua, monimuotoisuutta ja ilmastotyötä

13.1.2026 13:05:58 EET | Metsäteollisuus ry | Tiedote

Jaa

Hakkuurajoitukset eivät ole kestävin tai tehokkain keino Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseen. Kun huomioidaan globaalit ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet, Suomessa tulee hakea keinoja, joilla kestävästi tuotettua raaka-ainetta voidaan hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Viimeaikaisessa keskustelussa on esitetty, että ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi hakkuiden rajoittamista viime vuosien tasosta sekä tiukasti suojeltujen metsien määrän kasvattamista. Metsäteollisuuden näkökulmasta johtopäätös hakkuiden rajoittamisesta on lyhytnäköinen ja kapeakatseinen

-  Suomessa tulee nyt keskittyä hakemaan keinoja, joilla metsien ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet yhteensovitetaan metsien talouskäytön kanssa. Metsien kasvua voidaan vahvistaa tehokkaasti metsänhoidon keinoin, ripeällä uudistamisella, taimikonhoidolla, jalostetun viljelyaineiston käytöllä, lannoituksilla oikeilla kohteilla, turvemaiden tuhkalannoituksella sekä peitteisen kasvatuksen hyödyntämisellä siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Nämä toimet ovat vaikuttavia riippumatta vuosittaisista hakkuukertymän vaihteluista, sanoo Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.

Hakkuurajoituksilla olisi merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia, erityisesti maakunnissa. Arvioiden mukaan hakkuutason lasku noin 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin merkitsisi kymmenessä vuodessa miljardiluokan menetyksiä puunmyyntituloissa, verotuloissa ja palkoissa. Vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin metsäisiin alueisiin, joissa vaihtoehtoisia elinkeinoja on rajallisesti. Hakkuiden rajoittaminen olisi rajussa ristiriidassa talouden kasvutavoitteiden kanssa. Myös maamme huoltovarmuus ja teollisuuden investointikyky heikentyisivät.

Ilmastohyötyjä on tarkasteltava globaalisti. Jos puun korjuuta vähennetään Suomessa, hakkuut siirtyvät tutkitusti muihin maihin. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kokonaisilmasto- ja luontovaikutukset heikkenevät, vaikka kansallinen hiilinielu hetkellisesti kasvaisikin.

- Suomen politiikkatoimien tulee ensisijaisesti keskittyä fossiilisten päästöjen nopeaan vähentämiseen ja metsien kasvun vahvistamiseen – ei keinotekoisiin hakkuurajoitteisiin, jatkaa Rantamäki.

Lisätietoja: Maija Rantamäki, Metsäteollisuus ry, kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö, +358408283012, maija.rantamaki@forestindustries.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry

Puukaupan alkuvuosi oli hiljainen – toimivat markkinat hyödyttävät metsänomistajaa ja teollisuutta10.6.2026 13:00:00 EEST | Tiedote

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 6,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja noin viidenneksen alle viiden vuoden vastaavan ajankohdan keskiarvon. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kuitupuuta ostettiin 2,9 miljoonaa kuutiometriä ja tukkipuuta 2,4 miljoonaa kuutiometriä. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä jäi lähes neljänneksen pienemmäksi ja tukkipuun noin 12 prosenttia pienemmäksi. Puun hinnat kehittyivät puutavaralajeittain eri suuntiin edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Mäntytukkien hinnat laskivat noin kaksi prosenttia, kuusitukkien hinnat nousivat noin prosentin ja koivutukkien hinnat laskivat noin kaksi prosenttia. Kuitupuun hinnat puolestaan laskivat noin kymmenen prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä mäntytukin keskihinta oli 74 euroa kuutiometriltä. Hinnat vaihtelivat alueen ja hakkuutavan mukaan noin 46–78 euron v

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti laskivat 2026 ensimmäisellä neljänneksellä8.6.2026 11:31:22 EEST | Tiedote

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden markkinatilanne pysyi heikkona ja metsäteollisuustuotteiden kysyntä vaimeana. Maailmantalouden näkymät vuodelle 2026 ovat heikentyneet kevään aikana. Geopoliittinen epävarmuus, Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän kriisi ovat nostaneet energian, logistiikan ja raaka-aineiden hintoja, hidastaneet kysynnän elpymistä ja vaimentaneet maailmankaupan kasvua.

Suometsätaloushankkeen tavoitteena tuottavat suometsät, suuremmat hiilinielut ja parempi vesienhallinta12.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote

Lapin elinvoimakeskus on myöntänyt suometsätaloutta uudistavalle Kohti uutta suometsätaloutta -hankkeelle rahoituksen. Myönnetty valtionavustus tukee hallitusohjelman mukaisesti metsien kasvua ja hiilinielujen vahvistamista. Nyt käynnistyvä ja syksyyn 2027 kestävä hanke tuo uusimman tutkimustiedon turvemaiden metsänhoidosta metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön koulutuksen, viestinnän ja vuorovaikutteisten työkalujen avulla. Hankkeen keskiössä ovat vesienhallinnan uudet ratkaisut, tuhkalannoitus sekä metsänhoitomenetelmien tarkastelu kokonaisuutena. Tavoitteena on puuston kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen lisäksi vähentää ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää metsätalouden vesistökuormitusta. – Tutkimusnäyttö osoittaa selvästi, että turvemaiden metsänhoitoa voidaan kehittää niin, että ilmastohyödyt ja metsätalouden kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Hankkeessa jalostamme tutkimustiedon käytännön toimiksi ja päätöksenteon tueksi, kertoo hankkeessa

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye