Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta vain harvalla on strategia sen hyödyntämiseen
14.1.2026 06:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.
Tekoälyrekrytointi ja työn algoritminen johtaminen ovat olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja tekoälystä on puhuttu työn uutena vallankäyttäjänä. Työterveyslaitoksen yrityskyselyn tulokset piirtävät maltillisempaa tilannekuvaa. Vaikka tekoäly on yleistynyt nopeasti, sen käyttö on vielä monessa yrityksessä kokeilevaa. Esimerkiksi henkilöstöpäätöksissä tekoäly on edelleen poikkeus, ei sääntö.
– Yritykset näyttävät etenevän tekoälyn käytössä vaiheittain. Käyttö aloitetaan niistä toiminnoista, joissa hyödyt ovat helpoimmin saavutettavissa ja riskit vähäisimmät, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
Rekrytoinnissa tekoäly näkyy toistaiseksi vähän
Kyselyn mukaan tekoälyä käyttää 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä suomalaisista yrityksistä. Valtaosalla näistä yrityksistä on käytössä myös generatiivista tekoälyä, kuten ChatGPT:n kaltaisia sovelluksia.
Tekoälyä hyödynnetään useimmiten suurissa yrityksissä ja palvelualoilla. Sitä käytetään erityisesti myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen (35 % yrityksistä).
Tekoälyä käytetään melko yleisesti myös johtamisen ja päätöksenteon parantamiseen (20 % yrityksistä). Varsinaisissa johtamistehtävissä tekoälyä hyödynnetään kuitenkin selvästi harvemmin: tehtävien organisoinnissa sitä käyttää 10 prosenttia yrityksistä, työsuoritusten seurannassa 6 prosenttia ja henkilöstön arvioinnissa 3 prosenttia yrityksistä.
Myös rekrytointi on säilynyt pääosin ihmisten käsissä. Kyselyn mukaan vain 8 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä rekrytoinnissa. Taustalla voivat olla eettiset kysymykset sekä sääntely, joka tekee käyttöönotosta vaativampaa.
– EU:n tekoälyasetuksessa rekrytointi ja työntekijöiden johtaminen luokitellaan korkean riskin käyttötarkoituksiksi. Tämä lisää käyttöönoton vaatimuksia ja voi osaltaan selittää yritysten varovaisuutta, Alasoini toteaa.
Kokeiluja on enemmän kuin koulutusta ja strategiaa
Tekoälyn käyttö on monessa yrityksessä vasta kokeiluvaiheessa, eikä suunnitelmallisuus näy vielä laajasti esimerkiksi strategiassa tai koulutuksessa. Kyselyn mukaan 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on erillinen tekoälystrategia. Generatiivista tekoälyä käyttävistä yrityksistä alle puolet (49 %) on kouluttanut henkilöstöään tekoälyn käyttöön.
– Yritykset kannustavat henkilöstöä kokeilemaan generatiivista tekoälyä, mutta eivät kouluta sen käyttöä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko henkilöstöllä riittävät valmiudet käyttää tekoälyä tehokkaasti ja vastuullisesti, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo.
Strategisen ohjauksen puute voi johtaa siihen, että tekoälyn mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti tai että käyttö jää irralliseksi eikä nivoudu yrityksen muuhun toimintaan.
– Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen muutos. Jos yhteisiä pelisääntöjä ja tietoturvallisia välineitä ei ole, on riskinä, että tekoälyä käytetään piilossa yrityksen ohjauksen ulkopuolella, Valtonen muistuttaa.
Tutustu raporttiin
- Raportti (Julkari): Tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä 2025: Tuloksia Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskyselystä
Taustaa tutkimuksesta
- Aineisto: Työterveyslaitoksen Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskysely, joka toteutettiin yhdessä Tilastokeskuksen kanssa maalis–heinäkuussa 2025. Kyselyyn vastasi 1 691 yritystä (vastausprosentti 38,0), ja se kohdistui vähintään 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin eri toimialoilla.
- Hankesivut: Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla – tietoa, ratkaisuja ja visioita sekä Digivihreän siirtymän ymmärtäminen ja tukeminen osana työhyvinvointia
- Rahoittajat: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Lisätiedot
- Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, tuomo.alasoini@ttl.fi, +35850 564 6140
- Teppo Valtonen, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos, teppo.valtonen@ttl.fi, +35846 851 6139
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme