Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta vain harvalla on strategia sen hyödyntämiseen
14.1.2026 06:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.
Tekoälyrekrytointi ja työn algoritminen johtaminen ovat olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja tekoälystä on puhuttu työn uutena vallankäyttäjänä. Työterveyslaitoksen yrityskyselyn tulokset piirtävät maltillisempaa tilannekuvaa. Vaikka tekoäly on yleistynyt nopeasti, sen käyttö on vielä monessa yrityksessä kokeilevaa. Esimerkiksi henkilöstöpäätöksissä tekoäly on edelleen poikkeus, ei sääntö.
– Yritykset näyttävät etenevän tekoälyn käytössä vaiheittain. Käyttö aloitetaan niistä toiminnoista, joissa hyödyt ovat helpoimmin saavutettavissa ja riskit vähäisimmät, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
Rekrytoinnissa tekoäly näkyy toistaiseksi vähän
Kyselyn mukaan tekoälyä käyttää 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä suomalaisista yrityksistä. Valtaosalla näistä yrityksistä on käytössä myös generatiivista tekoälyä, kuten ChatGPT:n kaltaisia sovelluksia.
Tekoälyä hyödynnetään useimmiten suurissa yrityksissä ja palvelualoilla. Sitä käytetään erityisesti myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen (35 % yrityksistä).
Tekoälyä käytetään melko yleisesti myös johtamisen ja päätöksenteon parantamiseen (20 % yrityksistä). Varsinaisissa johtamistehtävissä tekoälyä hyödynnetään kuitenkin selvästi harvemmin: tehtävien organisoinnissa sitä käyttää 10 prosenttia yrityksistä, työsuoritusten seurannassa 6 prosenttia ja henkilöstön arvioinnissa 3 prosenttia yrityksistä.
Myös rekrytointi on säilynyt pääosin ihmisten käsissä. Kyselyn mukaan vain 8 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä rekrytoinnissa. Taustalla voivat olla eettiset kysymykset sekä sääntely, joka tekee käyttöönotosta vaativampaa.
– EU:n tekoälyasetuksessa rekrytointi ja työntekijöiden johtaminen luokitellaan korkean riskin käyttötarkoituksiksi. Tämä lisää käyttöönoton vaatimuksia ja voi osaltaan selittää yritysten varovaisuutta, Alasoini toteaa.
Kokeiluja on enemmän kuin koulutusta ja strategiaa
Tekoälyn käyttö on monessa yrityksessä vasta kokeiluvaiheessa, eikä suunnitelmallisuus näy vielä laajasti esimerkiksi strategiassa tai koulutuksessa. Kyselyn mukaan 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on erillinen tekoälystrategia. Generatiivista tekoälyä käyttävistä yrityksistä alle puolet (49 %) on kouluttanut henkilöstöään tekoälyn käyttöön.
– Yritykset kannustavat henkilöstöä kokeilemaan generatiivista tekoälyä, mutta eivät kouluta sen käyttöä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko henkilöstöllä riittävät valmiudet käyttää tekoälyä tehokkaasti ja vastuullisesti, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo.
Strategisen ohjauksen puute voi johtaa siihen, että tekoälyn mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti tai että käyttö jää irralliseksi eikä nivoudu yrityksen muuhun toimintaan.
– Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen muutos. Jos yhteisiä pelisääntöjä ja tietoturvallisia välineitä ei ole, on riskinä, että tekoälyä käytetään piilossa yrityksen ohjauksen ulkopuolella, Valtonen muistuttaa.
Tutustu raporttiin
- Raportti (Julkari): Tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä 2025: Tuloksia Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskyselystä
Taustaa tutkimuksesta
- Aineisto: Työterveyslaitoksen Digivihreä siirtymä ja työ -yrityskysely, joka toteutettiin yhdessä Tilastokeskuksen kanssa maalis–heinäkuussa 2025. Kyselyyn vastasi 1 691 yritystä (vastausprosentti 38,0), ja se kohdistui vähintään 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin eri toimialoilla.
- Hankesivut: Tekoäly asiantuntijatyöpaikoilla – tietoa, ratkaisuja ja visioita sekä Digivihreän siirtymän ymmärtäminen ja tukeminen osana työhyvinvointia
- Rahoittajat: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Lisätiedot
- Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, tuomo.alasoini@ttl.fi, +35850 564 6140
- Teppo Valtonen, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos, teppo.valtonen@ttl.fi, +35846 851 6139
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu: Turvallisuus on kulttuuria | Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari Oulussa 28.–29.4.202610.3.2026 08:54:06 EET | Kutsu
Miten turvallisuutta rakennetaan ja johdetaan työpaikoilla muuttuvassa työelämässä? Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin seminaari keskittyy tänä vuonna turvallisuuskulttuuriin. Seminaari järjestetään Oulun teatterissa, ja se on suunnattu erityisesti työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työsuojelun parissa työskenteleville.
Enkätundersökning: Medarbetarna lämnas fortfarande utanför arbetsplatsernas klimatarbete6.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Arbetsplatserna har fått fler klimatprogram, men förändringen framskrider inte i samma takt i det dagliga arbetet. Arbetshälsoinstitutets enkät visar att medarbetarnas engagemang fortfarande är lågt. Det finns tydliga skillnader mellan branscherna i hur den gröna omställningen framskrider.
Kyselytutkimus: Työntekijät jäävät yhä sivuun työpaikkojen ilmastotyöstä6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoille on tullut lisää ilmasto-ohjelmia, mutta työn arjessa muutos ei etene samaa tahtia. Työterveyslaitoksen kyselytutkimus osoittaa, että työntekijöiden osallistuminen ilmastotoimiin on edelleen vähäistä ja ilmastonmuutosta hillitseviä muutoksia työtavoissa näkyy aiempaa harvemmin. Toimialojen välillä on selkeitä eroja vihreän siirtymän etenemisessä.
Survey: Employees are still left out of workplaces' climate actions6.3.2026 06:00:00 EET | Press release
More climate programmes have been introduced at workplaces, but the change is not progressing at the same pace in daily work. A survey by the Finnish Institute of Occupational Health shows that employee participation is still low and changes in working practices that mitigate climate change are rare. The progress of the green transition varies clearly between sectors.
Arbetshälsan har försämrats samtidigt som oron för det egna arbetets framtid känns betungande5.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? har finländarnas symtom på utbrändhet ökat och arbetsförmågan har försämrats något. Förväntningarna på det egna arbetets framtid har blivit mer negativa. Resurserna för arbetet är fortfarande på en god nivå, men trenden är fallande. De negativa effekterna av oro och osäkerhet kan motverkas genom att stärka arbetsgemenskapernas resurser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme