IL ja Tradenomit: Osaamisen kehittäminen vaatii uusia ratkaisuja

Selvitykseen vastanneet tunnistivat tarpeen osaamisensa kehittämiseen, mutta sen suurimpana esteenä on useimmiten ajan puute.

– Työn kautta oppii kulloisessakin työtehtävässä välttämättömiä taitoja, mutta pitkän aikavälin muutoksiin vastaaminen onnistuu luotettavammin kouluttautumalla läpi työuran, sanoo Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi.

Suurin osa insinööreistä ja tradenomeista ovat halukkaita lisäkouluttautumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Molempia kiinnostaa eniten ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaminen. Silti reilu kolmasosa vastaajista ei suunnittele opintoja, koska työpäivät ovat jo nyt liian kuormittavia. Lisäopinnot kuormittaisivat lisää ja vapaa-aika työstä palautumiseen vähenisi merkittävästi.

– Kouluttautumisen esteiden purkamiseen tarvitaan toimia niin työnantajilta kuin päättäjiltä. Kouluttautumista varten on saatava opintovapaata ja on tarpeen luoda  entistä aikuiskoulutustukea toimivampi malli osaamisen kehittämiseen, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola.

Vastauksista näkyy huoli toimeentulosta ja elämäntilanteen asettamista rajoitteista. Osa-aikainen opintovapaa on monille tällä hetkellä taloudellisesti mahdotonta. Poistetun aikuiskoulutustuen tilalle ei ole luotu mekanismia, joka mahdollistaisi opiskelun työuran keskellä.

– Nykyistä opintovapaata on kehitettävä nykyistä joustavammaksi ja paremmin työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Lisäksi työnantajalla tulisi olla mahdollisuus tarjota kouluttautumisseteli eli lounas- ja virike-etua vastaava verovapaa henkilöstöetu kouluttautumiseen, Meriniemi sanoo.

Syyt lisäkouluttautumiseen ovat moninaisia. Yleisimmät syyt ovat itseä kiinnostava aihe, yleisesti hyödyllisten tietojen ja taitojen oppiminen, palkankorotus, uralla eteneminen ja omien töiden tekeminen paremmin. Vastaajien mielestä opintoihin kannustaisi parhaiten työnantajan edellytys lisäopintojen suorittamisesta. Tärkeää olisi, että koulutus olisi edullista tai ilmaista palkansaajille. Opintojen suorittaminen joustavasti esimerkiksi verkossa sekä työmäärän vähentäminen opintojen ajaksi kannustaisivat myös opintoihin.

Työnantajien kannattaisi Meriniemen ja Sippolan mielestä ajatella koulutuksen helpottamista ja työmäärän keventämistä pitkäaikaisena investointina tulevaisuuteen. Samoilla taidoilla ei pärjätä koko työuraa, eikä valmista tehtävään sopivaa osaajaa saa myöskään työntekijää vaihtamalla. Osaamisen kehittäminen työelämässä on kaikkien etu.

Insinööriliiton ja Tradenomien yhteisen osaamiskyselyn tulokset julkaistaan tänään 15. tammikuuta. Julkaisutilaisuuden verkkolähetystä voi seurata kello 9.00-11.00 täällä.

Kyselyn toteutti Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuspalvelut elo-syyskuun vaihteessa liittojen toimeksiannosta. Verkkokyselyyn vastasi 2 069 liittojen jäsentä. Heistä amk-tutkinnon oli suorittanut 76 prosenttia, yamk-tutkinnon 16 prosenttia ja loput yliopisto- tai muun tutkinnon. Selvityksen tuloksiin voit tutustua tarkemmin täällä: https://www.theseus.fi/handle/10024/909515