OAJ: Tavoitteellisempi esiopetus kehittäisi paremmin lapsen oppimisedellytyksiä

Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on ollut valtiohallinnolta merkittävä ja tervetullut panostus varhaiskasvatuksen tavoitteiden kehitykseen.  

Vuosina 2021–2024 tehtyyn kenttäkokeiluun osallistui 37 357 lasta kokeilu- ja verrokkiryhmistä ja 148 kunnasta. Kokeiluryhmän lapset saivat aloittaa esiopetuksen päiväkodissa jo 5-vuotiaina, joka kesti kaksi vuotta.  

Oppimisedellytysten parantaminen jäi kokeilussa paitsioon 

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteissa korostettiin lapsilähtöistä, leikkiin ja tutkivaan havainnointiin perustuvaa pedagogiikkaa sekä lasten hyvinvoinnista huolehtimista. Vuoden 2026 alusta voimaan tulleessa esiopetuksen opetussuunnitelmassa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista häivytettiin opetusta ja oppimista ja tilalle tuotiin leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö.  

– Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Se kuitenkin vaatii esiopetukselta ja esiopetuksen toimintakulttuurilta muutakin kuin leikkiä. Lapsille tulisi esiopetuksessa opettaa erilaisia tietoja ja taitoja monipuolisia, pedagogisesti perusteltuja työtapoja käyttäen, OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi sanoo. 

OAJ esittää esiopetuksen keston laajentamista 

Esiopetuksen vähimmäismääräksi on tällä hetkellä säädetty perusopetusasetuksessa 700 tuntia. OAJ on esittänyt, että esiopetuksen kesto laajennetaan vähintään 760 tuntiin, joka tarkoittaisi neljää tuntia päivässä. Lisäksi lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua täydentävään varhaiskasvatukseen samassa toimipaikassa.  

– Tällaisesta kokopäiväisestä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuudesta hyötyisivät erityisesti ne lapset, joiden elämään liittyy useita matalaa lähtötasoa ennakoivia riskitekijöitä, Ilveskivi sanoo. 

Hänen mukaansa kokeilun raportti näyttää toteen, että oppimisen tuki toteutuu vaihtelevasti eri puolilla Suomea.  

– Kelpoisuusehdot täyttäviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia ei ole riittävästi. Erityisopettajien työ painottuu henkilöstölle annettavaan konsultaatioon, eikä työaikaa riitä erityisopetuksen antamiseen, Ilveskivi sanoo. 

Mitä kokeilusta ja siitä saaduista tuloksista voidaan oppia? 

– Tämä seurantatutkimus antaa syötettä pohtia edelleen, miten muun muassa esiopetuksen ja muun opetuksen vaikuttavuutta voitaisiin parantaa, OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä sanoo.