Vaasan yliopisto

Avoin vuoropuhelu viranomaisten ja järjestöjen välillä voisi purkaa ympäristökiistojen vastakkainasetteluja

Jaa

Ympäristöjärjestöjen rooli Suomessa on siirtynyt paikallisista ympäristökiistoista kohti globaaleja ilmasto- ja luontokysymyksiä. Vaikka järjestöille on avautunut uusia virallisia osallistumisen tapoja, niiden potentiaali jää silti osin hyödyntämättä. Terhi Raikkaan Vaasan yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan lainsäädännön uudistaminen hyödyttäisi sekä viranomaisia että järjestöjä.

Terhi Raikas
Terhi Raikkaan väitöstutkimuksen mukaan lainsäädännön uudistaminen hyödyttäisi sekä viranomaisia että ympäristöjärjestöjä. Kuva: Terhi Raikas. Kuva vapaasti käytettävissä.

Ympäristöliike nousi Suomessa 1960–1970-luvuilla esiin tapauksissa, joissa toiminnan kohteena oli usein konkreettinen paikka ja rajattu ympäristöuhka. Yksi tunnettu esimerkki on vuoden 1979 Koijärvi-liike, jossa aktivistit pyrkivät estämään arvokkaan lintujärven kuivattamisen. Terhi Raikkaan julkisoikeuden väitöstutkimus osoittaa, että nykyiset ympäristöjärjestöt toimivat aivan toisenlaisessa todellisuudessa.

– Ympäristöjärjestöt joutuvat nyt vastaamaan haasteisiin, jotka ovat ilmastokriisin ja luontokadon myötä laajempia ja monimutkaisempia kuin aiemmin. Osallistavan ja keskustelevan demokratian kehitys on avannut niille uusia vaikutuskanavia, Raikas kertoo.

Julkisessa keskustelussa ympäristöjärjestöjen toiminta nousee esille lähinnä kansalaistottelemattomuuden kautta. Erityisesti Elokapinan kadunvaltaukset ovat muokanneet käsitystä siitä, mitä ympäristöaktivismi on.

– Elokapina saa mediassa paljon huomiota, mutta se on vain yksi vaikuttamisen muoto muiden joukossa. On tärkeää, ettei kansalaistottelemattomuus peitä näkyvistä järjestöjen muuta asiantuntijatyötä ja virallista vaikuttamista, Raikas muistuttaa.

Viranomaisten asenteet vaihtelevat

Raikas haastatteli tutkimusta varten sekä aktivisteja että viranomaisia. Järjestöjen käytännön osallistumismahdollisuudet riippuvat yhä usein paikallisista toimintatavoista ja viranomaisten asenteista. Osassa kunnista järjestöjä pidetään hankaloittajina, kun taas toisaalla ne nähdään kumppaneina. 

– Eräässä tapauksessa kunnan päättäjät eivät keskeyttäneet virastotalon edessä pidettyä lainvastaista mielenosoitusta, vaan menivät kuuntelemaan aktivistien viestiä. Tällainen vuoropuhelu voi purkaa vastakkainasetteluja ja sujuvoittaa päätöksentekoa, Raikas toteaa.

Ensisijaisesti tutkimus perustuu oikeudelliseen lähdeaineistoon sekä Suomesta että verrokkimaista. Raikkaan mukaan lainsäädännön päivittäminen vastaamaan nykyistä kansalaistoimintaa hyödyttäisi niin viranomaisia, järjestöjä kuin kansalaisia. 

– Suomessa kansalaistottelemattomuuden tulkinnat ovat pitkään nojanneet 1980-luvun Koijärvi-tapaukseen. Ruotsissa ja Sveitsissä on jo aiemmin tehty toisenlaisia ratkaisuja, joiden mukaan kansalaistottelemattomuus voi olla pakkotilassa oikeutettua. Nyt myös tuore suomalainen oikeuskäytäntö viittaa muutoksen suuntaan, Raikas arvioi.

Väitöskirja

Raikas, Terhi (2026). Ympäristöjärjestöjen asema yhteiskunnallisen ja oikeudellisen muutoksen ilmentäjänä. Acta Wasaensia 577. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun PDF

Väitöstilaisuus

OTM, FM, VTM Terhi Raikkaan väitöstutkimus ”Ympäristöjärjestöjen asema yhteiskunnallisen ja oikeudellisen muutoksen ilmentäjänä” tarkastetaan torstaina 22.1.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/68055369971?pwd=tCag5NhbdTeQJRg52fHqQsQXxltapM.1
Password: 179446

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori (emer.) Anne Kumpula (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Niina Mäntylä.

Lisätiedot

Terhi Raikas, p. 040 090 4787, terhinvaitoskirja@gmail.com

Terhi Raikas on syntynyt vuonna 1993 Hollolassa. Hän valmistui oikeustieteen maisteriksi sekä filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Lisäksi hän suoritti Master of Social Sciences -tutkinnon Åbo Akademissa vuonna 2020 ja diplomi-insinöörin tutkinnon LUT-yliopistossa vuonna 2024. Raikas työskentelee ympäristöoikeuden ja -hallinnon tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terhi Raikas, p. 040 090 4787, terhinvaitoskirja@gmail.com

Kuvat

Terhi Raikas
Terhi Raikkaan väitöstutkimuksen mukaan lainsäädännön uudistaminen hyödyttäisi sekä viranomaisia että ympäristöjärjestöjä.
Kuva: Terhi Raikas. Kuva vapaasti käytettävissä.
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto

Vaasan yliopisto sai 2,5 miljoonaa euroa tutkimuksen strategiseen profiloitumiseen – kansainvälisen huippuosaajan rekrytointi vahvistaa kestävän rahoituksen ja liiketoiminnan tutkimusta9.1.2026 12:05:35 EET | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt Vaasan yliopistolle 2,5 miljoonaa euroa tutkimuksen strategiseen profiloitumiseen. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisen korkean tason tutkijan rekrytoinnin sekä jatkaa ja vahvistaa tutkimusta kestävän rahoituksen ja liiketoiminnan alueella. Toteutettavan tutkimuskokonaisuuden keskeisimpänä tavoitteena on nopeuttaa energiasiirtymää sekä edistää kestävää ja resilienttiä taloutta.

Jätteiden keräyksen tehostaminen voi hillitä maksujen nousua – selvitys tarjoaa ratkaisuja tehokkaampaan jätelogistiikkaan15.12.2025 15:39:48 EET | Tiedote

Vuodenvaihteen aikaan elämä vilkastuu, kun perheet kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä. Juhlapyhien myötä myös jätettä syntyy tavallista enemmän. Valtakunnallisten tilastojen mukaan kuitenkin kotitalouksien arjessa jätettä syntyy vuosi vuodelta vähemmän, mikä vaikuttaa myös jätelogistiikan järjestämiseen. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten jätehuolto voidaan toteuttaa kestävästi ja edullisesti, erityisesti haja-asutusalueilla, kun jätevirrat pienenevät. Vaasan yliopiston julkaisema raportti tarjoaa tähän ratkaisuja.

Tohtoriksi nopeammin, joustavammin ja vaikuttavammin25.11.2025 14:15:34 EET | Tiedote

Vaasan yliopiston yritysintegroitunut CoDoc-tohtorikoulutusmalli laajenee yhteistyössä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. Strateginen tohtoripolku yhdistää yliopiston tutkimusvoiman ja ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyden, tarjoten resurssiviisaan ratkaisun, joka vahvistaa Suomen kilpailukykyä kohti 6 % T&K-tavoitetta, nopeuttaa tohtorikoulutusta ja kehittää TKI-osaamista. Uutena elementtinä joustava PreDoc-väylä laajenee nyt myös ammattikorkeakouluopinnoista aina tohtoriksi asti. PreDoc ja CoDoc avaavat ovet huippututkimukseen, verkostoihin ja uramahdollisuuksiin jo opintojen alkuvaiheessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye