VEENCE-tutkimushanke tuottaa konkreettisia korjaussuosituksia vanhemman rakennuskannan ilmanvaihto- ja energiatehokkuushaasteisiin

Suomen rakennuskanta on suurelta osin ikääntynyttä, ja monissa vanhemmissa rakennuksissa esiintyy merkittäviä ilmanvaihto-ongelmia. Ongelman taustalla olevista korjaustoimenpiteistä ei aina olla tietoisia, minkä vuoksi korvausilmaventtiilien puuttumisesta johtuvia ongelmia pyritään usein paikkaamaan tehostamalla poistoilmanvaihtoa. Liiallinen poisto tekee rakennuksesta kuitenkin alipaineisen. Voimakas alipaine on yksi yleisimmistä ja aliarvioiduimmista sisäilmaongelmien aiheuttajista, sillä se imee pienhiukkasia, radonia, homeita ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä sisäilmaan. Samalla asumismukavuus heikkenee vedon tunteen, lämpötilaerojen ja hajuhaittojen lisääntyessä.    

Myös Suomessa ulkoilman hiukkaset muodostavat terveysriskin, jos niitä päätyy sisälle asuinrakennuksiin suodattamattoman korvausilman takia. Ultrapienet hiukkaset voivat tunkeutua syvälle hengityselimiin ja niiden epäillään aiheuttavan erilaisia terveysongelmia, kuten hengityselin-, sydän- ja verisuonitauteja. Toimiva ja hallittu ilmanvaihto vähentää myös radonpitoisuuksia. Suomessa mitatut asuinrakennusten radonarvot kuuluvat maailman korkeimpiin. Onneksi ratkaisu on yksinkertainen: panostamalla laadukkaaseen ilmanvaihtoon, laadukkaisiin suodattimiin sekä säännölliseen huoltoon on sisäilman laatua mahdollista parantaa huomattavasti myös vanhemmissa rakennuksissa.   

Ratkaisua ongelmaan etsitään kolmen suomalaisen yrityksen Velco Oy:n, Entos Oy:n ja Cervi Oy:n yhteisessä GIANT (Global Trends in IAQ: Novel technologies, Competence and Business)co-innovationprojektiin kuuluvassa VEENCE- tutkimushankkeessa, joka yhdistää yritysten asiantuntemuksen korvaus- ja poistoilmanvaihdosta sekä kiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeista. Hankkeessa tuotetaan tietoa ja ratkaisuja, joiden avulla ilmanvaihdon parantaminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Vuoden 2025 loppupuolella valmistuneissa tutkimuksissa tarkasteltiin korkeatehoisilla suodattimilla varustettujen korvausilmaventtiilien ja kiinteistön käyttöasteeseen mukautuvan poistoilmanvaihdon yhteisvaikutuksia sisäilman laatuun. Hankkeen kenttämittaukset toteutettiin rivitalokiinteistössä Vantaalla. 

Tutkimuksessa havaittiin, että kun korvausilman reittiä parannettiin ohjaamalla ulkoilma sisätiloihin tehokkailla suodattimilla varustettujen korvausilmaventtiilien kautta, sisätiloihin kulkeutuvien hiukkasten määrä väheni merkittävästi ja pienhiukkaspitoisuudet laskivat 65 prosenttia. Lisäksi havaittiin, että riittävällä määrällä korvausilmaventtiileitä saatiin huoneiston vaipan – eli rakennuksen osien, jotka erottavat lämmitetyn tai jäähdytetyn tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta – yli olevaa paine-eroa alennettua oleellisesti, eikä korvausilma enää kulkeutunut vaipan vuotojen kautta.  Samalla kun rakennuksen alipaine pieneni, myös radonpitoisuudet laskivat sisäilmassa terveydelle haitalliselta 730 Bq/m³ tasolta 11–19 Bq/m³ tasolle. Kenttämittauksissa arvioitiin myös itseoppivan poistoilmanvaihdon ohjausjärjestelmän toimintaa osana kokonaisratkaisua. Järjestelmä mittaa poistoilmasta sisäilman kuormitusta ja säätää ilmanvaihdon määrää tarpeen mukaan. Mittaustulokset osoittivat, että ilmanvaihto tehostui kuormituksen kasvaessa, hiilidioksidipitoisuus pysyi alhaisempana kuin perinteisessä vakiopoistossa. Se myös saavutettiin pienemmällä keskimääräisellä poistoilmavirralla eli energiaa säästäen. 

 ”Tilan käyttäjän näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että korvausilma kulkee asianmukaisesti suunniteltua reittiä pitkin. Tutkimusten perusteella poistoilmamäärä pysyy vakiona riippumatta siitä, onko korvausilmalle varattu tarkoituksenmukaista sisääntuloreittiä. Mikäli korvausilman reitti estetään, ilma siirtyy ulkoa sisälle rakennuksen vaipan läpi ja saattaa samalla kuljettaa haitallisia epäpuhtauksia, kuten radonia”, kertoo tutkimusta koordinoiva erikoistutkija Inga Ehder-Gahm VTT:ltä. 

Neljä erilaista mittausasetelmaa antoi paljon tietoa sisäilmasta

Tutkimus toteutettiin Vantaalla vuonna 1991 rakennetussa rivitalossa, joka sijaitsi lähellä vilkasta Porvoonväylää. Asunnon ilmavaihto perustui koneelliseen poistojärjestelmään, jossa poistoilma johdettiin ulos asunnosta huippuimurilla liesikuvun sekä kylpyhuoneen ja saunan poistoilmaventtiilien kautta. Korvausilman oli tarkoitus tulla asuntoon ikkunassa olevien karmiventtiilien, eli ikkunakarmeissa sijaitsevien ilmanvaihtoventtiilien kautta, mutta edellinen asukas oli teipannut kyseiset venttiilit kiinni. Tämän takia huoneistossa oli voimakas alipaine, ja korvausilma tuli asuntoon rakenteiden raoista.  

Tutkimuksessa oli yhteensä neljä eri mittausasetelmaa. Ensimmäiset mittaukset tehtiin lähtötilanteessa, jossa asukas oli teipannut karmiventtiilit umpeen. Toiset sisäilmamittaukset tehtiin, kun ikkunoiden omat karmiventtiilit olivat auki, eli käytössä. Kolmannessa mittausasetelmassa asuntoon oli asennettu korvausilmaventtiilit, joissa ei ollut vielä suodattimia. Viimeisessä mittausasetelmassa korvausilmaventtiilit taas varustettiin sähköisesti varatuilla hiukkassuodattimilla.  

”Mittaukset osoittivat, että selkeä korvausilmareitti, tehokas hiukkassuodatin ja riittävä korvausilmamäärä paine-eron hallintaan parantavat ratkaisevasti sisäilman laatua vähentäen haitallisten hiukkasten ja radonin määrää”,  Ehder-Gahm kertoo.  

Kun asunnon karmiventtiilit olivat kokonaan suljettuina, ulkoilman hiukkaset eivät päässeet sisätiloihin – ainakaan helposti. Karmiventtiilien sulkeminen aiheutti kuitenkin suuren alipaineen, jonka takia ilmaa virtasi sisään talon rakenteiden kautta. Tällöin sisäilmaan voi päästä muita epäpuhtauksia kuten tässä tapauksessa radonia. Kun karmiventtiilit avattiin, radonpitoisuudet laskivat, mutta ultrapienten hiukkasten määrä sisäilmassa kasvoi, koska ulkoilmaa pääsi sisälle sellaisenaan.    

Ilmanlaatu oli parhaimmillaan, kun mittauksissa käytettiin asuntoon asennettuja suodattimellisia korvausilmaventtiilejä. Niiden käyttö vähensi altistumista haitallisille hiukkasille sekä radonille.    

”Suosittelemme, että asuinrakennuksissa käytettäisiin suodattimellisia korvausilmaventtiilejä ja varmistettaisiin, että niitä käytetään oikein. Suodatus huolehtii siitä, että ulkoilman epäpuhtaudet eivät pääse sisälle. Koska suodattimien suodatustehokkuuksissa on vaihteluita, on tärkeää käyttää testattuja ja laadukkaita suodattimia, joilla on riittävä hiukkaserotusaste”, kertoo Ehder-Gahm.

Tutkimushanke selvittää ilmanvaihdon merkitystä suhteessa talotekniikan tasoon ja terveyteen

VEENCE-tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka ilmanvaihdon kokonaisvaltaisella parantamisella voidaan nostaa vanhempien rakennusten talotekniikan tasoa ja asumisterveyttä. VEENCE on kolmen suomalaisyrityksen, Velco Oy:n, Entos Oy:n ja Cervi Oy:n, yhteinen tutkimushanke, joka yhdistää yritysten osaamisen korvaus- ja poistoilmanvaihdosta sekä kiinteistöjen huolto- ja korjaustarpeista.  Tässä yhteisessä interventiossa Cervi vastasi tutkimuskohteen asennustöistä ja tutkimuksessa käytetyt venttiilit ja suodattimet olivat Velcon. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin Entoksen Senser ilmanvaihdon ohjausjärjestelmän mahdollisuuksia sisäilman laadun ja energiatehokkuuden parantamisessa. 

Tutkimusta on tarkoitus seuraavaksi jatkaa selvittämällä, kuinka interventiokohteeseen asennetun ilmanvaihdon säätöyksikön avulla toteutettu tarpeenmukainen ilmanvaihto vähentää energiankulutusta.  

VEENCE-hanke on osa kolmivuotista GIANT (Global Trends in IAQ: Novel technologies, Competence and Business) co-innovation-projektia, jossa tutkitaan ilman epäpuhtauksia. Monitieteinen ja korkeatasoinen tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin erilaisten sisällä ja ulkona olevien ilmansaastelähteiden merkitystä sisäilman laadulle ja vaikutusta ihmisten terveyteen.   

Lisäksi GIANT-projekti pyrkii mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian vientimarkkinoita.  

GIANT-projektissa tutkimuksen toteuttavat Tampereen yliopisto, Ilmatieteen laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Projektikonsortioon kuuluu lisäksi kaupunkeja sekä teknologiseen kehittämiseen, aerosolimittauksiin, ilmanpuhdistukseen, ilmanvaihtoon ja datan visualisointiin erikoistuneita yrityksiä. Hankkeen koordinaattorina toimii Tamlink. GIANT-hankkeen kokonaisbudjetti on 5,7 miljoonaa euroa. Hanke on osittain Business Finlandin rahoittama ja jatkuu vuoden 2026 loppuun. 

Yrityksistä

Velco

Velco Oy on korvausilmaratkaisuihin erikoistunut suomalainen perheyritys. Tarjoamme ratkaisuja ilmanvaihdon parantamiseen kehittämällä tuotteita, joissa yhdistyvät hallittu korvausilma, tehokas suodatus ja äänenvaimennus. Tavoitteenamme on tarjota ratkaisuja, jotka tukevat terveellisiä ja energiatehokkaita sisäolosuhteita kestävällä ja vastuullisella tavalla. Yli 40 vuoden kokemuksella palvelemme rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia sekä loppukäyttäjiä. 

Cervi

Cervi on kiinteistöjen olosuhteiden erikoisasiantuntija. Edistämme energiatehokkuutta ja asumismukavuutta kestävästi. 

Cervi Oy ja sen tytäryhtiöt muodostavat Cervi-konsernin, joka toimii 13 maakunnassa Uudeltamaalta Pohjois-Pohjanmaalle. Lähes 450 ammattilaisen voimin autamme kiinteistöjä pienentämään energiankulutusta, vähentämään päästöjä ja parantamaan sisäolosuhteita. 

Palvelumme keskittyvät ilmanvaihtoon, energiaratkaisuihin ja kylmätekniikkaan. Näiden avulla varmistamme toimivat olosuhteet kaikissa kiinteistöissä – vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti. 

Vuonna 2025 konsernin liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa. 

Entos

Entos luo sisäilman laadun läpinäkyväksi mittaamalla, analysoimalla ja ohjaamalla ilmanvaihtoa todellisen tarpeen mukaan. 

Entos Oy on suomalainen sisäilman ja ilmanvaihdon mittaus- ja ohjausratkaisuihin erikoistunut teknologiayritys. Yrityksen ratkaisut perustuvat antureihin, dataan ja itseoppivaan ohjaukseen, joiden avulla sisäolosuhteita ja rakennuksen painesuhteita voidaan hallita energiatehokkaasti. Entos keskittyy erityisesti asuin- ja palvelurakennuksiin, joissa terveellinen sisäilma, energiatehokkuus ja olosuhteiden jatkuva seuranta ovat keskeisiä tavoitteita. Entosin ratkaisut ovat käytössä yli tuhannessa asuinkerrostalossa, kattaen kymmeniä tuhansia asuntoja eri puolilla Suomea.