Metsästäjät jalkautuvat tieteen tueksi: varmista ilveksen ja suden kanta-arvioiden tarkkuus talkoilla nyt

Ilvespentueiden todentamisessa tuoreet jäljet ovat avainasemassa.

— Sääolosuhteet muuttuvat nopeasti. Siksi Metsästäjäliitto haastaa metsästysseurat koordinoituun maastoharavointiin vaikka jo tulevana viikonloppuna, sanoo Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas.

— Viime vuonna tehtiin ennätysmäärä ilveshavaintoja. Pidetään sama tahti yllä tänäkin vuonna. Ilvespentueiden tiheys on nyt erityisen huomioinnin kohteena, mutta toki muutkin ilveshavainnot kiinnostavat. Kestävä kannanhallinta voi perustua vain ja ainoastaan luotettavaan tieteelliseen tietoon – ja tuo tieto syntyy metsästäjien saappaan alla, sanoo Kangas.

Metsästäjät ovat Suomen laajin ja osaavin luonnonhoidon vapaaehtoisverkosto. Kymmenet tuhannet tunnit maastossa vuosittain tuottavat sen välttämättömän datan, johon kansallinen riistahallinto ja tiedeyhteisö luottavat.

Metsästäjä palvelee tiedettä

Suomalainen suurpetotutkimus nojaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen vapaaehtoistyöhön: metsästäjien tekemään havainnointi- ja näytteenkeruutyöhön esimerkiksi ilveksen ja suden kanta-arvioiden pohjaksi.

Kanta-arviojärjestelmä on siten riippuvainen metsästäjien tekemästä havainnoinnista.

— Kun metsästäjä kirjaa havainnon tai kerää DNA-näytteen, hän toimii tutkijan silminä ja korvina maastossa. Metsästäjäiitto perustaa omat linjauksensa tutkittuun tietoon. Mitä tarkempaa aineistoa tuotamme, sen vahvempi on metsästäjien ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, Kangas linjaa.

Suurpetojen seuranta on osa riistanhoitotyötä, jolla ylläpidetään luonnon tasapainoa. Oikealla tiedolla varmistetaan eri lajien onnistunut, turvallinen rinnakkaiselo.

Datatyössä havaintojen laatu ratkaisee. Havainnointiin kannattaa valmistautua tuoreen Lumijälkilaskenta 2026 -koulutusmateriaalin tukemana. Sivulta löytyy niin koulutusvideo kuin koulutusdiat suomeksi ja ruotsiksi.

Täsmätietoa reviireistä sudenkakan avulla

Suden kanta-arvion muodostamisessa DNA-näytteet ovat kiistattomin todiste tosiasiallisesta kannasta. Näytteet paljastavat reviirien rajat, laumojen koon ja yksilöiden liikkeet tavalla, johon mikään muu menetelmä ei pysty.

— DNA on ainoa keino todentaa uudet reviirit aukottomasti ja varmistaa, ettei kanta-arvio jää virheelliseksi, Kangas sanoo.

DNA-näytteen keräysohjeet löytyvät Suomen Luonnonvarakeskuksen sivulta. Löydettyäsi tuoreen jätöksen toimi heti. Metsästäjäliitto maksaa uusista, todennetuista susireviireistä kerätyistä näytteistä 50 euron korvauksen sekä 50 euron lisäbonuksen.

--------

Näin varmistat tiedon laadun

1. Ilmoita seurasi lumijälkitempaukseen mukaan tällä lomakkeella.
2. Taltiointi maastossa: täytä PDF-laskentalomake maastossa huolellisesti.
3. Tassu-järjestelmä: syötä kaikki keräämäsi aineisto Tassu-järjestelmään. Vain viralliseen järjestelmään viety tieto auttaa tiedettä ja päätöksentekoa.

Koulutus ja ohjeet

Tarkista osaamisesi taso ennen talkoita Metsästäjäliiton lumijälkikoulutusaineistosta:

• Diat: Lumijälkikoulutus (suom.) / Skolningsmaterial (ruots.)
• Video: Lumijälkilaskentakoulutus (suom.) / Skolning i snöspårsinventering (ruots.)