Tutkimus selvitti vasemmiston ja oikeiston ”woke”-asenteita

Erikoistutkija Oskari Lahtisen kyselytutkimukseen osallistui yli 600 vastaajaa, joiden asenteita tarkasteltiin sekä kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden (kansanomaisemmin ”woken”) että kriittisen oikeiston (”oikeisto-woken”) näkökulmista.

Lahtinen kehitti kaksi vuotta sitten kriittisiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteita mittaavan asteikon (CSJAS-R). Nyt julkaistua tutkimusta varten mittari päivitettiin ja sen rinnalle luotiin kokonaan uusi kriittisen oikeiston asenteita mittaava asteikko (CRS).

– Oikeisto-woke nousi kunnolla keskusteluun vasta viime keväänä, kun yhdysvaltalaisen oikeiston identiteettipolitiikkaa alettiin analysoida valtamediassa. Sille ei ole aiemmin ollut minkäänlaista mittaria. Nyt luomani ja päivittämäni mittarit toimivat tutkimuksessa psykometrisesti erinomaisesti, Lahtinen kertoo.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet vastasivat samoihin kysymyksiin. Taustatiedoissa kysyttiin muun muassa vastaajien omaa arviota poliittisesta sijoittumisesta vasemmisto–oikeisto-akselilla. Mittareiden avulla voitiin tarkastella, miten erilaiset asenteet jakautuvat poliittisten ryhmien välillä.

– Kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteita mitattiin kysymällä muun muassa rakenteellisesti rasismista sekä turvallisemmista tiloista, kriittisen oikeiston asenteita muun muassa kysymällä suunnitellusta väestönvaihdosta ja yhteiskunnan valkoisiin kohdistamasta sorrosta, Lahtinen kertoo.

Lahtisen mukaan uudessa aineistossa vasemmiston “woke”-asenteiden ja poliittisen väkivallan hyväksymisen yhteydessä on tapahtunut selkeä muutos verrattuna kahden vuoden takaiseen aineistoon. Nyt vasemmiston “woke”-asenteet olivat heikosti-kohtalaisesti yhteydessä kysymykseen, pitääkö henkilö väkivaltaa oikeutettuna “poliittisesti vaarallisia” ihmisiä kohtaan. Aiemmin mielipide torjuttiin tiukemmin.

– Yhteys oli korrelaatioltaan 0,28. “Kohtalaisen” yhteyden rajana pidetään yleensä 0,3. Kyseessä on tämän aineiston osalta selkeä nousu kolmen vuoden takaisesta, Lahtinen sanoo. 

Oikeiston “woke”-uskomuksia määritti erityisesti vastaajan uskomus, että kotimaan väestöä vaihdetaan suunnitellusti. Kriittisen oikeiston asenteet olivat kokonaisuudessaan heikosti yhteydessä henkilökohtaisesti koettuun sortoon. Eniten tätä yhteyttä määritti väestönvaihtouskomus, josta aineistossa oli samaa mieltä enemmistö perussuomalaisia kannattavista vastaajista.

Tutkimuksen osallistujat kutsuttiin Turun yliopiston, tutkimuksen lippulaiva INVESTin sekä uuden mittarin vuoksi riittävän laajan vastaajapohjan varmistamiseksi oikeistolaisten suomalaisten poliittisten toimijoiden viestintäkanavilta. Otoksen piirteiden vuoksi tutkimuksen tulosta ei voi suoraan yleistää Suomen väestöön. 

Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Psychologyssa. Julkaisun myötä mittarit avautuvat kaikkien käyttöön. 

– Kun tutkimme jotakin yhteiskunnallista ilmiötä, on ensimmäinen askel määrittää asia ja luoda sille mittarit. Kaksi vuotta sitten luomaani woke-mittaria käyttäviä ensimmäisiä tutkimuksia on alkanut nyt ilmestyä, Lahtinen kuvaa mittariston tarvetta.