Työterveyslaitos

Hyvinvointialueiden työhyvinvointi kehittyy hyvään suuntaan

22.1.2026 10:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote

Jaa

Hyvinvointialueiden työhyvinvointi on kehittymässä monin mittarein hyvään suuntaan jatkuvista muutoksista huolimatta. Parannettavaa kaivattaisiin työyhteisöjen innovatiivisuudessa. Tärkein kohderyhmä kehittämistoimenpiteille ovat sosiaalipalvelut. 

Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.1.2026

Hyvinvointialueiden työhyvinvoinnin tilannekuva on muuttunut vuodesta 2023 vuoteen 2025. Työstä palautuneiden ja työkykynsä hyväksi kokevien osuudet ovat kasvaneet ja koettu työkuormitus pysynyt ennallaan. Työterveyslaitoksen hyvinvointialueiden työhyvinvointikyselyihin osallistui syksyllä 2025 yli 47 000 työntekijää. 

Työyhteisöjen yhteistyön toimivuus (70 prosenttia vastaajista) ja oikeudenmukainen lähiesihenkilötyö (74 prosenttia vastaajista) ovat selkeitä voimavaroja: ne molemmat ovat kehittyneet hyvään suuntaan vuodesta 2000 lähtien. 

Oman työnsä erittäin palkitsevaksi arvioineiden osuus nousi 27 prosentista 31 prosenttiin. Palkitsevuuden kokemusta lisäsi eniten tulojen nousu. Tämä osuus kasvoi 15 prosentista 22 prosenttiin. Muutosta selittää palkkaharmonisointi, joka on nostanut yleistä palkkatasoa. 

Myönteinen kehitys ei koskenut kaikkia osa-alueita eikä kaikkia henkilöstöryhmiä. Kokemukset puutteellisista vaikutusmahdollisuuksista työn muutoksiin (56 prosenttia vastaajista) ja epävarmuudesta työmäärän ylittämisestä oman sietokyvyn (47 prosenttia vastaajista) olivat yleisiä. Epävarmuus työtehtävien jatkuvuudesta lisääntyi 21 prosentista 27 prosenttiin. Sosiaalipalveluissa esiintyi muita enemmän psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja alentunutta työkykyä.  

– Hyvinvointialueilla tehtiin kyselyjen aikaan isoja organisaatiomuutoksia ja käytiin muutosneuvotteluja. Näissä oloissa ei ole yllätys, että epävarmuus lisääntyi. Minusta on kuitenkin huomionarvoista, että arviot lähijohtamisesta ja yhteistyöstä pysyivät hyvinä ja jopa paranivat. Se kertoo, että vaikeissakin tilanteissa työpaikoilla on onnistuttu tekemään oikeita asioita, arvioi tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta. 

– Koko 25 vuoden seurannan aikana eniten työstressiä raportoitiin koronavuonna 2021. Vuoden 2023 kyselyssä tilanne oli jo helpottunut ja pysyi melko samankaltaisena myös viime syksyn kyselyssä, Kivimäki huomauttaa. 

Innovatiivisuus voimavaraksi 

Vastanneista vain 43 prosenttia kokee hyvinvointialueiden työyhteisöt innovatiivisina. Innovatiivisuus on tärkeä merkki muutoskyvykkyydestä ja työyhteisön toimivuus on sille hyvä lähtökohta. 

– Miten varmistamme, että hyvinvointialueiden työyhteisöissä käytetään aikaa uusien ideoiden kehittelyyn ja toteuttamiseen? Tässä on selkeä paikka kehittää sujuvampaa ja tehokkaampaa työtä ja samalla edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta linjaa. 

– Työtä tehdään yhdessä ja prosesseina, joten työyhteisöjen yhteinen keskustelu työstä, työyhteisön toiminnasta ja työn kehittämisestä edistää myös työstä palautumista ja työkykyä. Osallistuminen lisää kokemusta vaikutusmahdollisuuksista, mikä sinällään lisää hyvinvointia. Samalla kunkin paras osaaminen saadaan käyttöön ja ratkaisuihin sekä muutoksiin sitoudutaan. Tässä on aikamoinen hyvän kehä, jatkaa Jaana Laitinen 

Työ hyvinvointialueilla koetaan yleisesti mielekkääksi ja siihen panostetaan. Vastaajista 88 prosenttia raportoi panostavansa paljon työhönsä ja 88 prosenttia koki työnsä mielekkäänä. Tilanne on organisaatiomuutoksista huolimatta pysynyt muuttumattomana myös sote-uudistusta edeltäneeseen aikaan verrattuna.  

Työntekijän sitoutumisesta työnantajaan kertoo työnantajan suosittelu ystävälleen, jota raportoi aiempaa useampi (62 prosenttia). 

Tutustu tilannekuvaraporttiin 

  • Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025 (Julkari.fi)
  • Raportissa muodostetaan tilannekuva kahdeksan hyvinvointialueen työhyvinvoinnista vuoden 2025 Mitä kuuluu? ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointi -tutkimusten perusteella ja niissä tapahtuneet muutokset vuodesta 2023 vuoteen 2025.  
  • Vastaajia oli vuonna 2023 yhteensä 45 783 (vastausprosentti 54) ja vuonna 2025 yhteensä 47 318 (vastausprosentti 54).  
  • Raportissa tarkastellaan myös muutostrendejä sote-henkilöstön työssä, työyhteisöissä ja johtamisessa vuosina 2000–2025 viiden hyvinvointialueen organisaatioissa.  

Lisätietoja 

Avainsanat

sotehyvinvointialueettyökykytyöhyvinvointi

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Marika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Allt fler som söker sig till specialiserad sjukvård på grund av psykiska ohälsa är i arbetslivet21.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Deltagande i arbete har blivit vanligare bland personer med psykiska störningar som kräver specialiserad sjukvård. Förändringen har varit kraftig under 2020-talet. Fortfarande deltar man i arbete mindre än den övriga befolkningen nära det första vårdbesöket, vilket betonar behovet av tidiga åtgärder för att stödja den psykiska hälsan. Arbetshälsoinstitutet har publicerat materialet och analysen i tjänsten Arbetslivskunskap.

Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä21.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.

Increasingly many people who seek specialist health care for mental health reasons are engaged in work life21.4.2026 06:00:00 EEST | Press release

Work participation has become more common among people with mental health disorders requiring specialist health care. There has been a significant change during the 2020s. Work participation is still less common compared to the rest of the population close to the first treatment visit in specialist health care, which highlights the need for early mental health support measures. The Finnish Institute of Occupational Health has published the data and analysis in the Work-life Knowledge service.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye