Trump kiihdyttää tullisotaa: Vaikutukset Suomen vientiin näkyviin viiveellä, yritysten kannattavuus voi olla paljastava mittari – Mercosur-vapaakauppasopimuksen merkitys korostuu
Viimeisimmät käänteet Donald Trumpin tulliuhkauksissa Suomelle ja seitsemälle muulle Grönlannin tueksi asettuneelle EU-maalle sekä EU:n suunnittelemat vastatullit veivät pohjan ajatukselta, että Suomen vienti olisi selvinnyt säikähdyksellä tuontitulleista. Vaikka tullien selkeitä vaikutuksia viennin luvuissa ei vielä näy, jo nykyisillä 15 prosentin tulleilla on negatiivisia vaikutuksia vientiyrityksiin, puhumattakaan Trumpin väläyttämistä lisätulleista. Vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä ja osuvat pahiten pieniin vientiyrityksiin. Olennainen mittari tulee olemaan Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitys. Merkittävä vaikutus vientiin tulee myös kasvavasta taloustilanteen epävarmuudesta, jota tullikiista jälleen lietsoo. Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Donald Trumpin virkaanastumisesta on kulunut vuosi. Hänen toimensa Yhdysvaltain presidenttinä vaikuttavat geopolitiikkaan ja maailmantalouteen joka päivä entistä tuntuvammin. Heinäkuussa asetetut 15 % tullitariffit eivät vielä tällä hetkellä näytä tehneen suurta lovea Suomen Yhdysvaltain-vientiin, mutta vaikutuksia tulee olemaan, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
− Olennaista on seurata Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitystä, joutuvatko ne tinkimään katteistaan vai saavatko yritykset vietyä tariffien kustannukset vientihintoihinsa. Tämä tulee näkymään viennin arvossa. Jo Trumpin ensimmäinen tullikierros vaikuttaa suomalaisiin vientiyrityksiin, vaikka vaikutus ei ole silmiin pistävä lyhyellä aikavälillä. Trump uhkaa nyt korottaa tulleja ensin 10 prosenttiyksiköllä, mutta senkin negatiivinen vaikutus olisi todennäköisesti lyhyellä aikavälillä vielä lievä. Todelliset vaikutukset näkyvät viiveellä ja pidemmällä aikavälillä negatiivinen vaikutus kasvaa, kun markkinat joutuvat sopeutumaan tilanteeseen, sanoo Kotamäki.
Toimialojen välillä on suuria eroja, ja esimerkiksi teräs- ja alumiinituotteisiin kohdistuu jo tällä hetkellä 50 % tulli.
− On todennäköistä, että suomalaisten teräsvalmisteiden kysyntä Yhdysvalloissa laskee tullien takia kohonneiden hintojen takia. Vaikka viennin arvo pysyisikin ennallaan, tuotteita ostetaan vähemmän. On selvää, että tullit hankaloittavat kauppaa ja niistä on vaikea löytää positiivisia puolia. Tullit tuottavat Yhdysvalloille uutta verotuloa, mutta hintojen nousu ja talouskasvun hidastuminen vaikuttaa myös amerikkalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin.
Tullien yksi tavoite on ollut suojata Yhdysvaltojen omaa tuotantoa ja saada yrityksiä siirtämään tuotantoaan sinne.
− Toistaiseksi tiedossa ei ole, että tuotantoa olisi Suomesta suurissa määrin siirtynyt. Siirto on myös vaikeampaa pienille vientiyrityksille, joilla ei ole resursseja asettua uusille markkinoille nopealla aikataululla. Etabloituminen ulkomaille on vaativa prosessi ja on epätodennäköistä, että mikään yritys siirtäisi tuotantoaan Yhdysvaltoihin vain Trumpin takia. Luultavimmin siirtoa pohtivat tai toteuttavat yritykset tekisivät sen muutenkin, mutta ajoitus on Trumpin ansiota, Kotamäki arvioi.
Vaikutusten todellinen mittakaava näkyviin vuoden 2026 aikana
Yhdysvaltain talouskehitystä uhkaa tällä hetkellä stagflaatio: hinnat nousevat, kysyntä pienenee ja talouskasvu hidastuu. Tiettyjen toimialojen hyvä kehitys, esimerkiksi datakeskusbuumi, peittää toistaiseksi kehityksen alleen. Talouden vakauden kannalta Trumpin puuttuminen Yhdysvaltain keskuspankin toimintaan on todellinen huoli. Suurempi vaikutus on Kotamäen mukaan poliittinen.
− Ulkopolitiikassa toimet heiluttavat geopolitiikan ja geotalouden tasapainoa jatkuvasti, ja epävarmuus on myrkkyä talouskasvulle ja yritysten rohkeille avauksille myös Suomessa. Toisaalta esimerkiksi jäänmurtajatilaukset on nähty merkittävänä piristysruiskeena Suomessa. Samalla Trump kuitenkin luo railoa liittoutuneiden välille, mikä liittyy myös Ukrainaan. Yhdysvaltain sisäpolitiikassa käännekohta ovat marraskuussa käytävät välivaalit.
Finnvera taannut vientiä 15 Etelä- ja Keski-Amerikan maahan, alueen potentiaali on suuri
Tullien ja protektionismin nousu korostavat vapaakaupan merkitystä, ja tässä suhteessa eteläinen Amerikka kulkee osittain vastavirtaan. EU:n ja Etelä-Amerikan maiden välinen Mercosur-vapaakauppasopimus on toteutuessaan tärkeä vientikauppaa helpottava tekijä. Latinalainen Amerikka on Suomelle tärkeä vientimarkkina jo nyt, mutta potentiaalia on enempään. Finnveralla oli vuoden 2024 lopussa vientitakuuvastuita Etelä- ja Keski-Amerikassa yhteensä vajaat 3 miljardia euroa.
− Finnvera on taannut vientiä 15 alueen maahan, mukaan lukien kaikki Mercosur-maat, ja lähes yhtä monilla markkinoilla suunnitteilla on uusia vientihankkeita. Alueella on merkittävä potentiaali suomalaisille vientiyrityksille monilla teollisuudenaloilla. Euroopan ja Suomen kannalta olisi erittäin toivottavaa, että Euroopan parlamentti hyväksyy Mercosur-sopimuksen, jossa on pohjimmiltaan kyse kasvusta ja työpaikoista. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä ja lisääntyvästä taloudellisesta vakaudesta, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä sanoo.
Lisätiedot:
Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2576
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2728
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2576
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2728
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveraa ohjaava lainsäädäntö uudistui – Uusi laki mahdollistaa joustavan ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin30.12.2025 14:46:35 EET | Tiedote
Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.
Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista29.12.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?20.11.2025 14:02:20 EET | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme