Kestävyystavoitteiden kokonaisvaikutus metsien käyttöön selvitettiin ensimmäistä kertaa
20.1.2026 01:00:00 EET | Sitra | Tiedote
Suomi tavoittelee samanaikaisesti luontokadon pysäyttämistä, hiilineutraaliutta, vesistöjen hyvää tilaa sekä kestävää talouskasvua. Tuore selvitys kuvaa, mitä ympäristötavoitteet tarkoittavat metsien käytölle ja millaisia talousvaikutuksia niillä olisi.

Kestävä metsätalous on olennainen osa tulevaisuuden menestyvää Suomea. Metsät ovat keskeisessä roolissa ilmasto-, luonto- ja vesistötavoitteissa, joihin Suomi on sitoutunut. Metsät ovat tärkeitä myös taloudelle: vuonna 2024 metsätalous ja metsäteollisuus kattoivat vajaat 3,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja 17 prosenttia tavaraviennistä.
Samalla metsien käytössä tulee varautua ilmastonmuutoksen myötä muun muassa lisääntyvään kuivuuteen ja tuholaismäärien kasvuun.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat muodostivat tulevaisuustalo Sitran teettämässä selvityksessä kokonaiskuvan siitä, mitä tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi käytännössä metsissä ja millaisia taloudellisia vaikutuksia valinnoilla olisi.
Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun ympäristötavoitteiden kokonaisuutta ja toimien talousvaikutuksia on arvioitu näin laajasti.
“Keskeinen kysymys on, miten kestävyystavoitteissa onnistuminen ja metsäsektorin pitkän tähtäimen taloudellinen menestys voidaan parhaiten yhdistää. Sitra on valmis toimimaan kumppanina vastausten etsimisessä ja ratkaisujen kehittämisessä, jotta voimme varmistaa Suomen hyvinvoinnin ja kyvyn uudistua”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Mariko Landström.
Monimuotoisuus voidaan kääntää elpymisen uralle
Selvityksen mukaan Suomen tavoite luonnon monimuotoisuuden kääntämisestä elpymisen uralle onnistuisi metsissä yhdistämällä luonnon monimuotoisuuteen tähtäävää metsänhoitoa ja suojelua.
Luonnon monimuotoisuutta tukisi merkittävästi se, että talousmetsissä olisi lahopuuta ja vanhoja, järeitä puita pitkällä tähtäimellä 15 prosenttia luonnonmetsien määrästä. Lisäksi tulisi säästää kaikkia kasvupaikan luontaisia puulajeja. Viidesosassa metsistä tarvittaisiin voimakkaampia toimia niin, että lahopuuta ja vanhoja, järeitä puita olisi pitkällä aikavälillä 30 prosenttia luonnontilaisesta määrästä. Voimakkaammat toimet suunnattaisiin reheville kasvupaikoille ja suojelualueiden läheisyyteen. Lisäksi ekologisesti arvokkain kymmenen prosenttia metsistä suojeltaisiin myös Etelä-Suomessa.
Vesistöjen tilan parantaminen onnistuu esimerkiksi vähentämällä ojituksia ja jättämällä pienvesien, kuten purojen, suojavyöhykkeet hakkuiden ulkopuolelle. Hiilivarastoa taas pystytään kasvattamaan muun muassa pidentämällä metsien kiertoaikoja ja panostamalla puuston kasvuun.
”Toimilla on merkittäviä synergioita. Monimuotoisuus- ja vesistötoimet vahvistavat myös metsien hiilivarastoja eli hyödyttävät ilmastoa, ja parantavat metsien resilienssiä”, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kestävyystoimet vaikuttavat puuntuotantoon
Metsien monimuotoisuutta ja vesistöjen kuntoa turvaavat toimet hillitsevät metsien kuivuus- ja hyönteistuhoriskejä ja voivat tätä kautta hyödyttää metsänomistajia. Sen lisäksi toimet hyödyttävät yhteiskuntaa vahvistamalla muita metsien tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten tulvasuojelua ja myönteisiä terveysvaikutuksia.
Selvityksessä arvioitiin myös kestävyystoimien suoria vaikutuksia puuntuotantoon. Karkeiden mallinnusten mukaan luonnon ja vesistöjen tilaa voidaan merkittävästi parantaa ja hiilineutraalisuustavoite saavuttaa toimilla, jotka johtavat noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä (noin 15 %) nykytasoa alempaan hakkuukertymään. Tämä tarkoittaisi 60–65 miljoonan kuutiometrin tasoa. Tulosta tulee tulkita suuntaa-antavana – mahdollinen hakkuutaso riippuu esimerkiksi siitä, kuinka paljon muilla sektoreilla onnistutaan vähentämään päästöjä, ja miten metsien kasvu kehittyy.
Nykyisellä teollisuuden tuotantorakenteella tämä tarkoittaisi tuotannon laskua metsäteollisuudessa noin 10 prosenttia. Energiantuotannossa kiinteiden puupolttoaineiden käyttö laskisi hieman alle viidenneksen.
Taloudelliset vaikutukset jäisivät tätä pienemmäksi, jos puuta onnistuttaisiin jalostamaan Suomessa nykyistä arvokkaammiksi tuotteiksi. Tällöin pienemmästä puumäärästä saadaan suurempi taloudellinen hyöty.
Työssä tunnistettiin myös merkittäviä epävarmuuksia ja tietotarpeita. Nykytieto ei riitä mallintamaan sitä, miten paljon kestävyystavoitteet huomioiva metsänhoito turvaa puuntuotantoa muuttuvan ilmaston aiheuttamilta tuhoriskeiltä. Tarvitaan myös lisää tietoa siitä, kuinka paljon kestävyystoimet vahvistavat metsien muita ekosysteemipalveluja ja mikä niiden taloudellinen arvo on – esimerkiksi kuinka paljon Suomi hyötyy puhtaammista vesistä.
”Kestävyystoimet heijastuvat puun tarjontaan ja teollisuuteen. Koska emme pysty laskemaan kestävyystoimien tuottamaa taloudellista hyötyä, muutokset eivät näyttäydy investointeina vaan kustannukset korostuvat”, painottaa apulaisprofessori Jussi Lintunen Luonnonvarakeskuksesta.
Tutkijat kartoittivat mahdollisia ohjauskeinoja
Tutkijat selvittivät myös erilaisia ohjauskeinoja, joilla muutokset olisi mahdollista panna toimeen. Työssä käytiin läpi laaja valikoima keinoja aina lainsäädäntöön kirjattavista minimivaatimuksista erilaisiin tukiin ja veroihin. Minimivaatimukset kestävälle metsätaloudelle voitaisiin kirjata lainsäädäntöön, ja sen ylittävistä luontotoimista voitaisiin maksaa tukea. Toimiin on mahdollista ohjata myös metsätalouden itsesääntelyllä, kuten sertifikaateilla.
Selvitys toteutettiin useiden kymmenien tutkijoiden yhteistyönä. Selvityksen aikana metsäalan toimijat kutsuttiin työpajoihin arvioimaan ja kehittämään selvityksessä käsiteltyä toimenpidekokonaisuutta sekä ohjauskeinoja. Lisäksi selvityksen rinnalla järjestettiin kansalaispaneeli, joka arvioi ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä.
”Toivomme, että selvitys tekee näkyväksi valintoja, joita ympäristö- ja taloustavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää. Huomiota kaipaavat myös ilmi tulleet puutteet tiedoissa kestävyystoimien taloudellisesta hyödystä. Lisätieto kansallisesti merkittävässä kysymyksessä palvelisi päätöksentekoa”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Tatu Torniainen.
Suomen ympäristötavoitteet lyhyesti:
|
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariko Landström, johtava asiantuntija, Sitra
mariko.landstrom@sitra.fi, p. +358 294 618 464
Sampo Pihlainen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
sampo.pihlainen@syke.fi, p. +358 29 525 2225
Jussi Lintunen, apulaisprofessori, Luonnonvarakeskus
jussi.lintunen@luke.fi, p. +358 29 532 2569
Haastattelupyynnöt:
Antti Koistinen, viestintäpartneri, Sitran Ohjelmat
antti.koistinen@sitra.fi, p. +358 294 618 384
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Sitras år 2025: Rekordstor finansiering för lösningar som förnyar Finland och för vägkost för hållbar tillväxt28.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2025 ökade Sitra avsevärt finansieringen till aktörer som förnyar samhället, och fattade beslut om en särskild satsning på 200 miljoner euro för att förbättra produktiviteten inom den offentliga sektorn och för att finansiera tillväxtföretag. Förutom den populära rapporten Megatrender 2026 sammanställde Sitra en omfattande helhetsbild av förutsättningarna för hållbar tillväxt i Finland. Framtidshuset Sitras arbete och resultat redovisas i verksamhetsberättelsen och bokslutet för år 2025.
Vuosi 2025: Sitralta ennätysmäärä rahoitusta Suomea uudistaviin ratkaisuihin ja eväitä kestävään kasvuun28.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 Sitra lisäsi merkittävästi rahoitusta yhteiskuntaa uudistaville toimijoille ja teki päätöksen 200 miljoonan euron erityispanostuksesta julkisen sektorin tuottavuuteen ja kasvuyritysten rahoitukseen. Suositun Megatrendit 2026 -raportin lisäksi Sitra koosti laajan tilannekuvan Suomen kestävän kasvun edellytyksistä. Tulevaisuustalo Sitran työstä ja tuloksista kertoo vuoden 2025 toimintakertomus ja tilinpäätös.
Sitra’s year 2025: A record amount of funding for solutions to renew Finland and build sustainable growth28.4.2026 10:00:00 EEST | Press release
In 2025, Sitra significantly increased its funding for organisations working to renew society and decided to make a special investment of EUR 200 million in public sector productivity and financing for growth companies. In addition to the popular Megatrends 2026 report, Sitra compiled an extensive situational picture on the conditions for sustainable growth in Finland. Sitra’s annual report and financial statements for 2025 provide information about its work and results.
Analys: Nya säkerhetshot blottlägger utvecklingsbehov i Finlands beredskap16.4.2026 05:10:00 EEST | Pressmeddelande
I säkerhetsdebatten riskerar den mentala kriståligheten och gemenskapernas betydelse att hamna i skymundan. En ny analys visar att materiell beredskap eller försvarsvilja inte ensamt räcker i en snabbt föränderlig säkerhetsmiljö.
Selvitys: Uudet turvallisuusuhat paljastavat kehityksen paikkoja Suomen varautumisessa16.4.2026 05:10:00 EEST | Tiedote
Turvallisuuskeskustelussa henkinen kriisinkestävyys ja yhteisöjen merkitys uhkaavat jäädä katveeseen. Uuden selvityksen mukaan materiaalinen varautuminen tai maanpuolustushenki eivät pelkästään riitä turvallisuusympäristön murroksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme