Väitös: Varhaiskasvatuksen opettajan katse tukee pienten lasten osallistumista vuorovaikutukseen leikin aikana (Isotalo)
Kun alle 3-vuotias lapsi ei vielä osaa pukea ajatuksiaan ja tunteitaan sanoiksi, opettaja turvautuu katseeseen. Väitöstutkimuksessaan KM Susanna Isotalo hyödynsi silmänliiketeknologiaa, jonka avulla pystytään tuottamaan tietoa opettajan katseen kohdistumisesta vuorovaikutustilanteissa leikin ja ohjatun toiminnan aikana.
KM Susanna Isotalon väitöstutkimus tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajien katsekäyttäytymistä varhaiskasvatuksen opettajan ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin silmänliiketeknologiaa, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa siitä, mihin opettajan katse kohdistuu vuorovaikutustilanteiden aikana.
Vuorovaikutus rakentuu sekä sanallisista kuin sanattomista viesteistä. Pienten lasten kohdalla sanaton vuorovaikutus, kuten ilmeet, eleet ja kehon liikkeet, on usein ratkaisevassa roolissa, sillä lapset vasta opettelevat ilmaisemaan itseään sanallisesti.
”Tutkimalla opettajan silmänliikkeitä saadaan poikkeuksellisen tarkkaa tietoa siitä, miten he keräävät visuaalista tietoa vuorovaikutustilanteissa, joissa etenkin sanaton viestintä korostuu”, Isotalo valottaa.
Leikin aikana katseella havaitaan, tuetaan ja reagoidaan lasten aloitteisiin
Tutkimus osoittaa, että opettajan ja pienten lasten vuorovaikutus on erilaista leikin ja ohjatun toiminnan aikana. Erityisesti leikki synnyttää runsaasti lapsilähtöisiä vuorovaikutustilanteita.
Leikin aikana opettaja ja lapset rakentavat yhdessä leikin kulkua ja molemmat osapuolet kiinnittyivät vastavuoroiseen vuorovaikutukseen.
”Leikki antaa enemmän tilaa lapsen vuorovaikutukselle, mutta kiinnittää myös opettajan huomiota lapsen vuorovaikutusaloitteisiin”, Isotalo sanoo.
Tämä näyttäytyy myös katseessa. Leikin aikana opettajan katse kohdistuu erityisesti lapsen kasvoihin ja kehoon.
”Katse toimii välineenä, jolla opettaja tulkitsee ja vastaa lapsen sanattomiin vuorovaikutusaloitteisiin”, Isotalo kuvaa.
Ohjatussa toiminnassa katse seuraa oppimista ja motivaatiota
Ohjatun toiminnan aikana lapsen aloitteet olivat tutkimuksen mukaan harvinaisempia ja nämä tilanteet muotoutuivat pitkälti opettajajohtoisiksi. Myös opettajan katsekäyttäytyminen muuttui.
Ohjatuissa tilanteissa opettajan katse kohdistui erityisesti lapsen kasvoihin, joista opettaja pyrki tulkitsemaan lapsen osallistumista ja motivaation vaihtelua.
Ohjaustilanteissa kokemus näkyy katseessa
Tutkimuksessa havaittiin myös eroja kokeneiden ja aloittelevien varhaiskasvatuksen opettajien katsekäyttäytymisessä. Ohjatun toiminnan aikana kokeneet varhaiskasvatuksen opettajat keskittivät katseensa lapseen, kun taas aloittelevat opettajat siirsivät katsettaan enemmän lapsen ja vuorovaikutuksessa käytettävien välineiden, kuten lelujen, välillä.
”Ohjatun toiminnan aikana kokeneilla opettajilla katse kohdistuu tiedon ydinlähteeseen eli lapseen kun taas aloittelevat opettajat hakevat informaatiota myös vuorovaikutuksessa käytettävistä välineistä. Mielenkiintoista on, että leikin aikana tällaisia eroja kokeneiden ja aloittelevien opettajien välillä ei havaittu”, Isotalo pohtii.
Katseen ymmärtämien tukee oppimista
Koska katsekäyttäytyminen on vahvasti tilannesidonnaista, Isotalon mukaan on tärkeää ymmärtää, miten vuorovaikutustilanne ja sen tavoitteet ohjaavat opettajan katsetta. Tämä tieto voi auttaa varhaiskasvatuksen opettajia tukemaan entistä paremmin pienten lasten osallistumista vuorovaikutukseen ja siten heidän oppimistaan.
”Opettajan katsekäyttäytyminen on melko uusi tutkimusalue varhaiskasvatuksessa, johon olisi syytä panostaa enemmän. Opettajan katsekäyttäytyminen ei ole pelkästään passiivista toimintaa vaan myös keskeinen pedagoginen väline – erityisesti pienten lasten ryhmissä, joissa lasten kyky ilmaista itseään sanallisesti on vielä kehittymässä”, Isotalo summaa.
Susanna Isotalon varhaiskasvatustieteen väitöskirjan ”Teachers’ Visual Gaze Behavior During Pedagogical Interaction in Under Three-Year-Old Children’s groups in Early Childhood Education and Care” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 30.1.2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa D104 tai verkkovälitteisesti.
Vastaväittäjänä toimii professori Markku Hannula (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-isotalo300126
Väitöskirja on vapaasti luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1247-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Isotalo
Yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto / Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
0504413472
susanna.m.isotalo@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
THE-ranking 2026: Jyväskylän yliopisto säilytti vahvat tieteenalasijoitukset21.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tutkimus arvioitiin sijalle 126–150 maailmassa tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education – World University Rankings –tieteenalakohtaisella listalla. Sijoitus oli sama kuin viime vuonna. Myös sijoitus Suomen kakkosena säilyi edellisvuodesta. Listalle pääsi 830 yliopistoa.
Uusi professori Leena Paakkari: “Nuoret kohtaavat yhä enemmän virheellistä terveystietoa verkossa”21.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Liikuntatieteellisen tiedekunnan uusi professori Leena Paakkari tutkii lasten ja nuorten terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja niihin liittyviä eriarvoisuuden kysymyksiä. Tulokset osoittavat, että mielenterveyden haasteet, kuormittuneisuus ja heikko terveyden lukutaito kietoutuvat usein toisiinsa ja koskettavat samoja nuoria. Paakkari on aloittanut terveyden ja liikunnan edistämisen professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Tiedekilpailut 2026 – Ensiaskel kohti tieteen ja korkeakouluopintojen maailmaa20.1.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Ingressi
Uusi väitöstutkimus selvittää kuluttajien epäkohteliaan käytöksen vaikutuksia sivullisten käsityksiin brändeistä sosiaalisessa mediassa19.1.2026 11:02:33 EET | Tiedote
KTM Maqsood Bhutto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tarkastelee markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten kuluttajien epäkohtelias käytös vaikuttaa brändeihin, työntekijöihin ja sivullisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajien epäkohteliaisuus verkossa – toisin sanoen pienimuotoinen normeja rikkova kuluttajakäyttäytyminen, johon liittyy epäkunnioitusta, töykeyttä tai vihamielisyyttä erityisesti sosiaalisen median vuorovaikutustilanteissa – heikentää merkittävästi luottamusta brändiin ja sitoutumista yhteisöön sekä vähentää ostohalukkuutta vesittäen samalla brändien sovittelevien vastausten tehoa.
Väitös: Työarjen digitaaliset käytännöt voivat tukea oppimista (Karhapää)19.1.2026 10:07:52 EET | Tiedote
Työn arjen tilanteet, kuten verkkopalaverit ja jatkuva digitaalinen vuorovaikutus ovat keskeisiä oppimisen paikkoja. Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopistosta osoittaa, että tarkoituksenmukaiset digityön käytännöt voivat tukea merkittävästi työssä tapahtuvaa oppimista, kun taas hallitsematon digiarjen kuormitus voi estää sitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme