Männynkuori poistaa lääkejäämiä jätevesistä – edullinen ja lupaava keino estää antibioottien päätymistä luontoon

Lääkeaineita päätyy jätevesiin ihmisten käytöstä, sairaaloista ja teollisuudesta. Jätevedenpuhdistamot puhdistavat kotitalouksien ja teollisuuden jäteveden erilaisin menetelmin, ja puhdistettu vesi johdetaan vesistöön. Kaikkia lääkejäämiä ei kuitenkaan saada puhdistettua nykyisillä puhdistusmenetelmillä, ja ympäristöön päätyvät yhdisteet voivat lisätä antibioottiresistenssiä eli vastustuskykyä antibiooteille myös luonnossa. EU:n vuonna 2024 uudistettu jätevesidirektiivi edellyttää mikrosaasteiden tehokkaampaa poistamista, mikä vaatii uusia ratkaisuja ja investointeja.

”Tutkimustuloksemme tarjoavat tähän konkreettisen, kiertotaloutta tukevan vaihtoehdon”, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Mahdiyeh Mohammadzadeh. Hän teki kokeita Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolla käsitellylle jätevedelle, jossa lääkejäämiä on vähän mutta ympäristön kannalta merkittävästi. Väitöstilaisuus 23.1.2026 klo 12 ja väitöskirja verkossa.

Männynkuori sisältää runsaasti polyfenolisia yhdisteitä, jotka mahdollistavat materiaalin modifioinnin. Rautamodifioitu eli magnetiitilla muokattu materiaali on helppo erottaa jätevedestä käsittelyn jälkeen. Muokatulla männynkuorella ja yhdistelmämateriaaleilla poistettiin antibiootteja (esimerkiksi trimetopriimi), masennuslääkkeitä (venlafaksiini), kipulääkkeitä (ketoprofeeni), verenpainelääkkeitä (losartaani) ja muita yleisesti käytettyjä lääkeaineita.

Neljän kuukauden pilotissa poistoteho oli tyypillisesti kymmeniä prosentteja ja parhaimmillaan yli 90 prosenttia yhdisteestä riippuen; esimerkiksi trimetopriimille poistoprosentti oli ~99,7 % ja venlafaksiinille ~93,7 %. Tutkimuksessa kehitettiin lisäksi koboltti‑magnetiittia sisältäviä bio­nanokomposiitteja, jotka esimerkiksi hajottivat levofloksasiini-antibioottia tehokkaasti.

Aktiivihiili ja otsonointi ovat tehokkaampia keinoja lääkejäämien poistoon, mutta männynkuori on selvästi edullisempaa. ”Materiaalin runsas saatavuus metsäteollisuuden sivuvirroista tukee kestävää käyttöä”, painottaa Mohammadzadeh. ”Toivon, että jätevedenpuhdistamot ja metsäteollisuus löytävät yhteistyömahdollisuuksia.”

Kemiallisen prosessitekniikan yksikön professori ja väitöksen ohjaaja Tiina Leiviskä  näkee väitöstyön pilotoinnit lupaavina: ”Männynkuoresta valmistetun kiinteän puhdistusmateriaalin valmistus on edullista, sillä korkeita lämpötiloja ei tarvita ja modifiointi on yksinkertainen. Materiaalia voidaan käyttää myös muiden haitta-aineiden poistoon.”

Mohammadzadeh haluaa myös kiinnittää huomiota lääkkeiden käsittelyyn. ”Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan. Kodeissa antibioottien hävittämisessä pitää olla varovainen, eikä huuhtoa niitä viemäriin tai laittaa sekajätteeseen. Käyttämättömät lääkkeet voi Suomessa palauttaa apteekkiin.”

Oulun yliopistossa tutkitaan muitakin luonnonmateriaaleja kuten kuusen kuoren tanniineja, joista kehitetyillä materiaaleilla voidaan poistaa sameutta teollisuusvesistä.