Markku Paasosen proosarunoteos Rikospaikka / Ilmestyskirja johdattaa talousmetsään ja tarjoaa raamatullisen tärähtäneitä näkyjä

Palkitun kirjailijan Markku Paasosen teos Rikospaikka / Ilmestyskirja kokoaa yksiin kansiin kaksi laajaa ja keskenään erilaista proosarunoelmaa. Teos jatkaa Paasosen pitkäjänteistä työtä proosan ja runouden rajamailla – alueella, jolla hän on liikkunut jo yli kahden vuosikymmenen ajan.

Teoksen ensimmäinen osa, Rikospaikka, sijoittuu talousmetsään ja ottaa lähtökohdakseen rikoskirjallisuuden asetelman – vain purkaakseen sen auki. Poliisi pingottaa muovinauhaa varvikkoon. On tapahtunut rikos, mutta ketä tai mitä vastaan? Rikos ei asetu yksiselitteiseksi tapahtumaksi tai teoksi, sillä se on suurempi kuin ihmiskunta.

”Rikospaikka ottaa kimmokkeen rikosgenrestä mutta syventyy kysymykseksi ihmisen paikasta luonnossa. Halusin kirjoittaa äänen, joka perustuu epävarmuuteen ja eksymiseen. Sellaisessa harhailussa on tietysti myös huumorinsa”, Paasonen sanoo.

Teoksen toinen osa, Ilmestyskirja, noudattaa Raamatun jaemuotoa ja ammentaa profeetallisesta kielestä, mutta sen kysymykset ovat tiukasti tässä ajassa.

”Ilmestyskirjan tärkein kysymys on maallinen: millaista on elää ja miten on mahdollista elää elinkelvottomaksi käyvässä maailmassa”, Paasonen sanoo.

Ilmestyskirjan näkyjen vyöryssä uskonnolliset, myyttiset ja poliittiset aiheet sekoittuvat populaarikulttuuriin sekä kirjallisiin ja historiallisiin fragmentteihin. Aurinko mätänee, ihmiset pakenevat elohopeapatsasta ja neljälläsadalla kanavalla kaikuu puhe nimeltä Kansakunnan tila. Kaikesta tästä syntyy profeetallinen kuva maailmasta, mutta runoelmassa ei ilmesty mikään jumalinen totuus vaan kielen perustava ristiriita.

”Kirjoitin mieluummin tärähtäneitä kuin yleviä näkyjä.”

Kirjan kirjoitusprosessi oli hidas ja kerroksellinen. Paasonen ei tehnyt perinteistä taustatyötä, vaan antoi kielen aineksen kasaantua ja muuntua. Keskeiseksi inspiraation lähteeksi nousivat rytmi ja ääni: se, miten kieli hengittää, soi ja muuttuu.

Paasosen toive lukijalle ei ole teosten ratkaiseminen vaan niissä oleilu.

”Toivoisin että nämä runoelmat eivät olisi arvoituksia vaan paikkoja, joissa voi viipyä.”

Teoksen kannessa on Elina Merenmiehen piirros, josta Paasonen on erityisen iloinen.

”Minusta se puhuu omalla iloisella tavallaan näiden ilmestysten luonteesta.”

Rikospaikka / Ilmestyskirja on arvosteluvapaa perjantaina 30.1.

Tekijästä

Markku Paasonen (s. 1967) on palkittu kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu runoutta, proosaa ja esseitä. Hänen viimeisimpiä julkaisujaan ovat vuonna 2023 ilmestyneet proosarunokokoelma Kaikki on tuhoutunut sekä esseeteos Lykätty salamurha, jotka keräsivät kiittäviä arvioita. Rikospaikka / Ilmestyskirja on hänen kymmenes teoksensa.

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: silja.massa@teos.fi, +358 40 708 1323