Pelastakaa Lapset varoittaa: Lapset yhä useammin ääriliikkeiden verkkovaikuttamisen kohteina

Lasten ja nuorten väkivaltainen radikalisoituminen verkossa on noussut merkittäväksi huolenaiheeksi Suomessa. Ekstremistinen rekrytointi on ääriliikkeiden harjoittamaa asennevaikuttamista, jonka tavoitteena on normalisoida väkivaltaisia asenteita ja toimintatapoja, houkutella uusia kannattajia ideologialle sekä horjuttaa demokratiaa. Väkivaltainen ääriliike on järjestäytynyt ryhmä, jonka toiminnassa väkivaltaa oikeutetaan ja käytetään ideologisin perustein.

Ääriliikkeet hyödyntävät taitavasti digitaalisia alustoja lähestyessään nuoria. Pelastakaa Lasten uusi selvitys ’Vihan verkossa – nuorten ekstremistinen rekrytointi digitaalisissa ympäristöissä’ kuvaa monimuotoista ja usein huomaamatonta vihan verkkoa, jolle lapset ja nuoret altistuvat digitaalisissa ympäristöissä.

”Valtaosa nuorista kohtaa verkossa ekstremistisistä ideologioista kumpuavaa sisältöä jossain muodossa. Kaikki sisältö ei suinkaan ole suoraan väkivaltaan kehottavaa, vaan se on usein hienovaraisempaa asennevaikuttamista, joka verhoillaan esim. huumorin, popkulttuurin ja pelillisyyden keinoin. Ekstremististä materiaalia löytyy liki kaikilta isoilta somealustoilta, myös monelle lapselle tutuista TikTokista ja Telegramista”, sanoo Pelastakaa Lasten ekstremismin vastaisen työn asiantuntija Rosa Haavisto.

Eriarvoistuminen ja vastakkainasettelu polttoaineina

Yhteiskunnallinen epävakaus on omiaan lisäämään ekstremististen ideologioiden puhuttelevuutta. Ääriliikkeet pyrkivät propagandassaan hyödyntämään nuorten kokemaa huolta, uhkaa ja epäoikeudenmukaisuutta oikeuttaakseen väkivaltaa koettua vihollista kohtaan. Lisäksi ne vetoavat nuorten perustarpeisiin, kuten joukkoon kuulumiseen.

Vasta kehittymässä olevat lapset ja nuoret ovat alttiimpia vaikuttamisyrityksille, ja siksi houkuttelevia kohteita ekstremistiselle rekrytoinnille.

”Ekstremististä materiaalia levitetään sekä massajakeluperiaatteella että kohdennetummin tietyille ryhmille. Keskeistä kohderyhmää ovat esimerkiksi teini-ikäiset pojat, joiden yhteisöllisyyden tarpeeseen sisällöllä pyritään vetoamaan. Materiaalilla pyritään normalisoimaan väkivaltaisia asenteita, ja ääriliikkeen piiriin ajautunutta nuorta voidaan esimerkiksi painostaa kohdistamaan väkivaltaa itseensä, lähipiiriinsä tai tiettyihin ihmisryhmiin”, Rosa Haavisto sanoo.

”Ekstremististä ideologioista lähtöisin olevista yleistyksistä ja puhetavoista on tullut jossain määrin myös osa ihan tavallisten ihmisten arkea. Esimerkiksi tietyt rasistiset ilmaisut juontavat äärioikeistolaiseen propagandaan, ja osa nuorten keskuudessa tutuista someilmiöistä on lähtöisin naisvihamielisestä incel-yhteisöstä”, Haavisto jatkaa.

Uhka demokratialle

Lainsäädäntö on pitkään jäänyt digitaalisten ympäristöjen kehityksen vauhdista, mutta viime vuosina tätä on pyritty kuromaan kiinni. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole yksinään riittävä keino ekstremismin ennaltaehkäisyyn.

”Lapset ja nuoret tarvitsevat moninaisia taitoja, kuten tunne-, demokratia- ja digiturvataitoja sekä aikuisten tukea digitaalisissa ympäristöissä kyetäkseen torjumaan ääriliikkeiden vaikuttamisyrityksiä. Nykyinen kehityskulku ei uhkaa vain lasten hyvinvointia ja turvallisuutta, vaan koko demokraattista järjestelmää”, Rosa Haavisto sanoo.

Vihan verkossa -julkaisu tarjoaa käytännön työkaluja ammattilaisille sekä konkreettisia suosituksia päättäjille nuorten suojelemiseksi ja verkkorekrytoinnin ennaltaehkäisemiseksi. Pelastakaa Lapset suosittelee ennen kaikkea digitaaliseen nuorisotyöhön panostamista ja ammattilaisten läsnäolon lisäämistä digitaalisissa ympäristöissä.