Avohuollon palveluiden saatavuus on turvattava lastensuojelussa

Lastensuojelun kehittämisen painopiste on usein ainoastaan sijaishuollossa, vaikka avohuollossa asiakkaita on huomattavasti enemmän. Lastensuojelun Keskusliiton selvitys Mitä kuuluu, lastensuojelun avohuolto? tarjoaa uutta tietoa lastensuojelun avohuollon nykytilasta ja kehittämisen tarpeista hyvinvointialueilla. Käynnissä olevassa lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa tulisi varmistaa, että perheet saavat tarpeisiinsa vastaavaa tukea ajoissa, asiakkaita kuullaan ja kohtaamisiin on riittävästi aikaa.

– Nykyinen lastensuojelulaki painottaa avohuollon tukitoimien ensisijaisuutta. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja heidän tulee saada siihen tarvitsemaansa tukea, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Laura Nila. – On pystyttävä varmistamaan, että perheet saavat intensiivistä, oikea-aikaista tukea, jotta lasta ei tarvitse sijoittaa kodin ulkopuolelle. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos se on hänelle turvallista.

Lastensuojelun avohuollon ammattilaiset näkevät selvityksessä toteutetun kyselyn perusteella hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen vaikuttavan siihen, etteivät asiakkaat saa tarvitsemaansa palvelua. Jopa 82 % kokee työssään arvoristiriitaa. Niukat resurssit johtavat riittämättömään ja usein myöhässä saatuun tukeen perheille sekä kiireeseen ja kuormitukseen ammattilaisille. Avohuolto joutuu myös usein paikkaamaan muita palveluita, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluita. Ammattilaiset kaipaavat lisää resursseja ja aikaa kohtaavaan työhön lasten kanssa.

Lastensuojelun avohuollossa on paljon toivoa

Lastensuojelun avohuolto on kohtaamistyötä, joka perustuu osaavan ammattilaisen ja lasten, nuorten ja perheiden väliselle luottamukselle. Kohtaamisille tulee olla riittävästi aikaa ja avohuollon resurssit ja osaaminen on turvattava. Vaikuttavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi kehittämällä erityistukea tarvitsevien lasten palveluita sekä selkeyttämällä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain rajapintaa. Avohuollon palveluiden vaikuttavuudesta tarvitaan ylipäätään enemmän tietoa.

Kolmasosa ammattilaisista kokee lasten ja nuorten osallisuuden toteutuvan avohuollossa huonosti. Nuoret itse kertovat, ettei heitä kuunnella tai uskota, eikä heillä ole aina edes tietoa omasta asiakkuudestaan tai työntekijänsä nimestä. Työntekijöiden vaihtuvuus ja kiire heikentävät luottamuksen rakentumista.

– Vaikka lastensuojelun avohuollossa on suuria haasteita ja muutostarpeita, siellä on myös paljon toivoa, muistuttaa Laura Nila. – Ammattilaiset ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä, ja kuvaavat sitä tärkeäksi, koskettavaksi ja parhaaksi. Nuorten toiveet eivät ole mahdottomia: he toivovat enemmän yksilötapaamisia, huumoria, turvallista ilmapiiriä ja mahdollisuutta vaikuttaa. Nimenomaan ihmisissä itsessään meidän tulisi pitää katseemme, kun lastensuojelun lainsäädäntöä uudistetaan.

Kun lasten ja perheiden riskitekijöitä tunnistetaan ajoissa ja varhaista tukea vahvistetaan, voidaan ongelmien kärjistymistä ehkäistä ja huostaanottojen tarvetta pienentää. Yhteiskunnan tulee tukea perheitä riittävällä tavalla, jotta lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle on aidosti viimesijainen vaihtoehto.

Lastensuojelun avohuolto

• Lastensuojelulaissa painotetaan avohuollon tukitoimien ensisijaisuutta ja vanhempien tukemista lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Avohuollossa pyritään tukemaan lapsia ja perheitä heidän elinympäristöissään ja ehkäisemään kodin ulkopuolisten sijoitusten tarvetta.
• Avohuollon tukitoimet perustuvat asiakassuunnitelmaan. Ne sisältävät sosiaalityöntekijän työskentelyä perheen kanssa ja esimerkiksi intensiivistä perhetyötä sekä koko perheen kuntoutusta vanhemmuuden tukemiseksi.
• Vuonna 2024 lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuonna 2024 yhteensä 34 900 lasta, kun kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 17 100 lasta. Huostassa oli 11 300 lasta. (THL 2024.) Tästä huolimatta lastensuojelun kehittäminen painottuu vahvasti sijaishuoltoon.
• Lastensuojelun kustannukset olivat vuonna 2023 yhteensä 1,5 miljardia euroa (THL 2024). Tästä sijaishuollon eli viimesijaisen tuen osuus oli 69 %. Viime vuosina lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat kasvaneet 42 % (LSKL/Lapset ja nuoret SIB -ohjelma, 2026).
• Ennakoiva tuki voi maksaa jopa 40–60 % vähemmän kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Varhainen tuki tulee korjaavia palveluita edullisemmaksi silloinkin, kun perheitä tuetaan erittäin paljon tai jopa yli tarpeiden (LSKL 2025).
• Yhden lapsen tai nuoren laitossijoitus maksaa vuodessa 146 000 euroa, mikä on saman verran kuin esimerkiksi 3000 tuntia kotipalvelua, 400 perheneuvolakäyntiä tai seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä (LSKL/Lapset ja nuoret SIB -ohjelma, 2026).

Selvityksen aineisto koostui 182 ammattilaisen vastauksista Webropol-kyselyyn sekä 14 nuoren kokemuksista, jotka kerättiin Nuorten Turvasataman Discord-alustalla alkuvuoden 2025 aikana.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Laura Nila, laura.nila@lskl.fi, p. 0440408686