Pään ja kaulan syöpien tunnistus paranee ja hoito kehittyy

Vaikka tupakointi on vähentynyt, pään ja kaulan alueen syöpään sairastuneiden määrä on kasvanut tasaisesti 1950-luvulta lähtien. Noin 190 uuden syöpäpotilaan hoito aloitettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) Korvaklinikalla viime vuonna.

Etenkin nielun alueen syöpäkasvaimien uusi aiheuttaja on papilloomavirus (HPV), jonka aikaisemmin ajateltiin aiheuttavan lähinnä kohdunkaulasyöpää.

Sukuelinten ihon ja limakalvolla esiintyvä virustyyppi tarttuu herkästi ihon ja limakalvojen kosketuksessa. On arvioitu, että noin kahdeksan kymmenestä ihmisestä saa papilloomavirustartunnan jossain elämänsä vaiheessa, mutta useimpien kohdalla infektio paranee, eikä potilas ehkä edes huomaa sairastaneensa papilloomainfektiota.

– Tartunnan kehittyminen nielun alueen syöväksi kestää tavallisesti yli 20 vuotta. Noin yhdellä kymmenestä infektio pitkittyy ja voi aiheuttaa syövän esiasteita. Näistä esiasteista osa etenee varsinaiseksi syöväksi. Ikääntyminen on toinen pään ja kaulan alueen syöville altistava tekijä, professori, ylilääkäri Heikki Irjala kertoo.

Syöpää esiintyy pään ja kaulan alueella, muun muassa suuontelossa, kurkunpäässä, nielurisoissa, kielessä, nenänielussa ja suunielussa. Pään ja kaulan syöpä on maailman seitsemänneksi yleisin syöpä.

Tutkimus tarkentaa tunnistamista

Pään ja kaulan alueen syövän hoitoon on kehitetty uusi testi, jonka tavoitteena on tunnistaa paremmin potilaan syövän aggressiivisuus. Tyksin ja Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet testin, jolle on saatu patenttisuoja Euroopan alueella.

Tavoitteena on erottaa tautityyppi, jonka hoitomuotona riittäisi leikkaus.

– Kaikissa kiinteissä kasvaimissa, joita pään ja kaulan alueen syövät ovat, yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi tunnistaa, pysyykö tauti paikallaan vai pyrkiikö se leviämään, jolloin leikkauksen lisäksi tarvitaan liitännäishoitoja, dosentti, tutkija Sami Ventelä kertoo.

Nyt kehitetty uusi testi (LIMA-1-IHC) perustuu tietyn proteiinin tunnistamiseen. Aiemmin ei ole ollut käytössä kliinistä menetelmää, jolla voisi varmuudella erottaa potilaat, jotka eivät hyödy rankoista liitännäishoidoista.

– Liitännäishoidot tuovat usein haittavaikutuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi potilaan elämänlaatuun. Liitännäishoitoina käytetään tavallisesti sädehoitoa ja usein myös sytostaatteja sädehoidon tehostajana pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden parissa työskentelevä syöpäsairaanhoitaja Hanna Tiittanen kertoo.

Uuden menetelmän tutkimusta tehdään kahden ulkomaisen yliopiston kanssa.

– Tutkimuksella pyrimme varmistamaan menetelmän toimivuuden muuallakin kuin Suomessa. Teemme tutkimusta Birminghamin ja Kööpenhaminan yliopistollisten sairaaloiden kanssa rinta rinnan, Sami Ventelä kertoo.

Tutkijat toivovat, että LIMA1-testi otetaan tulevaisuudessa osaksi rutiinidiagnostiikkaa. Testin avulla voidaan paitsi parantaa potilaiden elämänlaatua myös säästää terveydenhuollon kustannuksia.

Hoidon tavoitteena paluu työelämään

Pään ja kaulan syöpien hoito on keskitetty Suomessa yliopistosairaaloihin. Tyksin yhteistyöalueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä Ahvenanmaa.

Syövän sijainnista riippuen hoito voi olla ensisijaisesti sädehoito, mutta suurin osa potilaista leikataan ja tarvittaessa hoito jatkuu liitännäishoidoilla. Leikattava alue vaikuttaa merkittävästi potilaan kuntoutumiseen. Nykyisin pystytään korvaamaan leikkauksella aiheutettuja kudospuutoksia ihmisen omalla kudoksella.

– Kun esimerkiksi leukaluu joudutaan poistamaan syövän vuoksi, tilalle rakennetaan pohjeluusta uusi leuka. Myös kieltä voidaan korjata kudossiirteillä. Suusyöpäpotilaan elämänlaatu pystytään säilyttämään huomattavasti paremmin, kuin vaikkapa 30 vuotta sitten, Heikki Irjala sanoo.

Pohjoismaisten yliopistosairaaloiden tulokset pään ja kaulan syövän hoidossa ovat maailman huippua. Yliopistosairaaloihin keskittäminen on edistänyt hoidon kehittämistä ja parantanut hoitotuloksia myös Suomessa.

Toipuminen alkaa sairaalassa

Pään ja kaulan alueen syöpäleikkauksista toivutaan sairaalassa eri mittaisia aikoja riippuen siitä, mikä syöpä potilaalla on ja millainen leikkaus potilaalle on tehty. Toipumisen aikana ja sen jälkeen potilaan tukena ovat erikoissairaanhoidon ammattilaiset, puhe-, ravitsemus- ja fysioterapeutit sekä tarvittaessa psyykkisen tuen ammattilaiset ja sosiaalityöntekijä.

Hanna Tiittanen koordinoi potilaan hoitoa eri asiantuntijoiden välillä sen mukaan miten tehty leikkaus ja liitännäishoidot potilaaseen vaikuttavat.

– Tehdyt leikkaukset voivat vaikuttaa ihmisen elämänlaatuun merkittävästi sekä fyysisesti että psyykkisesti. Meillä on kokemusta ja tutkitusti auttavia keinoja toipumiseen, Hanna kertoo.

Pään ja kaulan alueelle annettavan sädehoidon vaikutuksesta limakalvot kuivuvat ja nieleminen saattaa vaikeutua. Osalle potilaista voi tulla myös voimakkaita kipuja, eivätkä he pysty nielemään niin, että saisivat tarpeeksi ravintoa. Heille asetetaan tarvittaessa ruokintaletku, josta kuitenkin osa potilaista voi luopua myöhemmin. Puhumisen haasteissa potilasta auttavat puheterapeutit.

Tyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien ja foniatrian vastaanotoilla seurataan potilaita kahdesta viiteen vuotta leikkauksen jälkeen.

Ajoissa saatu rokotus suojaa

Paras keino suojautua tartunnalta on papilloomavirus- eli HPV-rokote. Se suojaa hyvin valtaosalta niitä papilloomavirustyyppejä, jotka aiheuttavat pahanlaatuisia muutoksia. 

Kansallisessa rokotusohjelmassa HPV-rokotteen saavat maksutta kaikki 10–12-vuotiaat eli 5.–6.-luokan oppilaat. Rokotusohjelma alkoi Suomessa tytöillä vuonna 2013 ja pojilla 2020.

Paras hyöty rokotteesta on silloin, kun se on otettu ennen seksielämän alkamista.

– Rokote tehoaa parhaiten, kun sen saa nuorena, jolloin papilloomavirustartuntaa ei todennäköisesti ole vielä saatu. Nuorena elimistö myös synnyttää paremmin vasta-aineita, Heikki Irjala sanoo.

Rokotus tutkitusti tehoaa HPV-välitteiseen syöpään.

– Rokote kehitettiin alun perin kohdunkaulan syöpään, jonka osalta näyttöä tehosta on jo kertynyt ja rokotteen tehosta myös nielusyöpään on saatu alustavaa näyttöä maista, joissa aloitettu rokotukset aiemmin, Irjala kertoo.

Jos lapsi Suomessa ei jostain syystä ole saanut HPV-rokotuksia 5.–6.-luokalla, hänen on oikeutettu saamaan HPV-rokotukset maksutta ennen 19 vuoden ikää.

Rokotteen voi ottaa myös myöhemmin, aikuisenakin, omalla kustannuksellaan.

Kondomin käyttö vähentää tartuntoja. Papilloomavirusinfektioita ei kuitenkaan pysty täysin estämään kondomin käytöllä, koska virus tarttuu myös ympäröivältä iholta.

Tupakoinnin lopetus kannattaa aina

Tupakointi on pään ja kaulan alueen syöpien altistava tekijä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tupakoinnin lopetus kannattaa aina, myös silloin kun saa syöpädiagnoosin.

– Tupakoinnin lopetus kannattaa aina. Ei kannata ajatella, että se olisi myöhäistä, kun syöpä todetaan. Lopettaminen silloin parantaa ennustetta huomattavasti, Heikki Irjala painottaa.

Korvaklinikka 80 vuotta

Tule kuuntelemaan Tyks Korvaklinikan 80-vuotisjuhlaluentoa ”Voiko rokotuksella suojautua nielusyövältä?” perjantaina 23. tammikuuta kello 16.15 Tyks T-sairaalan Johan Haartman -saliin. Luennon pitää professori, ylilääkäri Heikki Irjala.

Tilaisuus on maksuton.