Tutkimus ohjaa eurooppalaisia kaupunkeja tarkastelemaan saasteita sosiaalisesta näkökulmasta

Ilmansaasteet ja melu ovat edelleen merkittäviä terveysriskejä Euroopassa. EU:n arvion mukaan vuonna 2022 altistuminen liian korkeille hiukkas-, typpidioksidi- ja otsonipitoisuuksille (PM_2.5, NO₂ ja O₃) aiheutti 357 000 kuolemaa, ja pitkäaikainen melualtistus johtaa vuosittain noin 48 000 uuteen sydänsairastapaukseen ja 12 000 ennenaikaiseen kuolemaan. Haitat eivät jakaudu tasaisesti: kulttuuriset ja sosioekonomiset tekijät vaikuttavat altistumiseen ja sairastuvuuteen.

ATMOPOLIS-hanketta koordinoi Tampereen yliopisto, ja Tampere toimii keskeisenä pilottikaupunkina. Konsortioon kuuluu 14 eurooppalaista partneria. Monitieteinen tutkimusryhmä kerää ympäristö- ja yhteisödataa viidessä kaupungissa – Lontoossa (UK), Łódźissa (Puola), Sarajevossa (Bosnia ja Hertsegovina), Podgoricassa (Montenegro) ja Tampereella (Suomi). Tavoitteena on ymmärtää, miten ilmanlaatu- ja melusaasteet liittyvät hiilidioksidipäästöihin sekä luoda ratkaisuja yhdessä kaupunkien ja kaupunkilaisten kanssa. Tavoitteena on auttaa kaupunkeja ottamaan käyttöön räätälöityjä, vaikuttavia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä toimia.

– Ilmansaasteet ovat EU:n suurin ympäristöstä johtuva terveysuhka ja melusaaste kolmanneksi suurin. ATMOPOLIS tunnistaa toimet, jotka voivat tehokkaimmin vähentää altistumista ja terveyshaittoja, ottaen samalla huomioon ilmastohyödyt. Tekemällä yhteistyötä kaupunkien ja kansalaisten kanssa tuemme sekä ylhäältä alas eteneviä poliittisia päätöksiä että alhaalta ylöspäin suuntautuvaa käyttäytymisen muutosta ja tietoisuutta, kertoo hankkeen koordinaattori, Tampereen yliopiston apulaisprofessori Jonathon Taylor.

Yhteisöt muutoksen ajureina

Ympäristömittausten ohella ATMOPOLIS hyödyntää yhteisöjen raportoimaa meludataa ja henkilökohtaisia kokemuksia ymmärtääkseen, miten saasteet vaikuttavat eri väestöryhmiin. Menetelmät, kuten photovoice, tallentavat asukkaiden kokemuksia tarinoiden ja valokuvien kautta ja tuovat esiin heidän näkemyksensä omasta altistumisestaan ja roolistaan päästöjen vähentämisessä.

– Valokuvien ja tarinoiden jakamiseen perustuva 'show and tell' -menetelmä auttaa meitä ymmärtämään paremmin esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien arjen kokemuksia. Tällainen ymmärrys helpottaa oikeudenmukaisten ja vaikuttavien toimenpiteiden kehittämistä saasteiden vähentämiseksi, toteaa photovoice-tutkimusta Tampereella johtava yliopistonlehtori Salla Jokela.

Tutkijat hyödyntävät tätä tietoa tuottaakseen viestintämateriaaleja, jotka lisäävät tietoisuutta, tukevat käyttäytymisen muutosta ja vahvistavat kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaatia puhtaampia ja terveellisempiä kaupunkeja.

– Ihmiset ja yhteisöt ovat ratkaisevan tärkeitä saasteiden vähentämisessä – asia, joka pelkästään teknologisissa ratkaisuissa usein sivuutetaan. Ymmärtämällä altistumista, vaikutuksia ja toiminnan mahdollisuuksia yksilö-, yhteisö- ja kaupunkitasoilla voimme tunnistaa realistiset polut kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, Taylor lisää.

ATMOPOLIS-hanke

• ATMOPOLIS – Air and noise pollution mitigation through integrated, society-centered actions käynnistyi tammikuussa 2026 ja jatkuu neljä vuotta.
• Noin 5 miljoonan euron hanketta rahoitetaan Horizon Europe -ohjelman Zero-Pollution Cities -haun kautta, ja se tukee EU:n Climate-Neutral and Smart Cities 2030 -mission tavoitteita.
• Konsortioon kuuluu 14 partneria eri puolilta Eurooppaa.
• Tampereen yliopiston rooli on yhdistää ympäristömallinnus, terveysvaikutusten arviointi ja yhteiskuntatieteet ilmanlaatu- ja melusaasteiden sekä niiden hiilipäästöyhteyksien tarkastelussa.
• Kansalaisten osallistuminen ja yhteistyö eurooppalaisten kaupunkien kanssa tukee vaikuttavien, sosiaalisesti hyväksyttävien ja kustannustehokkaiden päästövähennysstrategioiden kehittämistä.
• ATMOPOLIS kehittää integroidun työkalun, jonka avulla kaupungit voivat testata erilaisia toimenpiteitä ja arvioida niiden vaikutuksia saasteisiin, terveyteen, hiilipäästöihin ja kustannuksiin.