JHL: Hankintalain muutos voi lisätä julkisen sektorin kustannuksia

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajan Håkan Ekströmin mukaan hankintalain muutos aiheuttaa jopa hallituksen oman esityksen mukaan enemmän kustannuksia kuin tuo säästöjä. 

– Se leikkaa palveluita ja julkisen alan työpaikkoja sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Valtio ei ole antamassa kompensaatiota lakimuutoksen aiheuttamista muutoskustannuksista, vaikka hyvinvointialueille luvattiin niin hallitusohjelmassa. 

Ekström muistuttaa, että lakimuutos aiheuttaa merkittäviä kyberturvariskejä Suomelle. Terveydenhuoltojärjestelmiin murtautuminen on yksi digitaalisen maailman suuria kyberuhkakuvia. Riskiä lisää jos palvelut on ulkoistettu eikä viranomaisten omissa käsissä.

– Tämä on kuvattu laajasti hankintalakiesityksessä. Lisäksi useiden selvitysten mukaan hankintalakiesitys on perustuslain vastainen. Tähän ovat kunnat useassa yhteydessä vedonneet, turhaan. 

Ekström sanoo, että aluetalouden supistuminen ja pienten kuntien köyhtyminen säteilee julkisiin palveluihin ja työpaikkoihin.  

– Kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV varoittaa, hankintalakimuutos keskittää markkinoita suurille toimijoille. Menettäjinä ovat paikalliset pk-yritykset. Nykyään inhouse-yhtiöt kilpailuttavat hankintoja 50-75% liikevaihdostaan. Lakimuutoksen jälkeen inhouse-yhtiöt purkavat tuhansia sopimuksia markkinatoimijoiden kanssa. Tilalle tulevat kansainväliset toimijat, jotka eivät paikallista alihankintaa tarvitse.  

Ekströmin mukaan markkinoiden keskittyessä kansainvälisille toimijoille, tuotot ja osingot valuvat ulkomaille ja hinnat nousevat. 

– EU päivittää parhaillaan hankintoihin liittyviä direktiivejä. Ne voivat muuttaa merkittävästi kansallista säätelyä, kuten tuore EU-tuomioistuinpäätös inhouse-yhtiöiden ulosmyynnistä. Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan hankintalakiehdotuksessa on olennaisia puutteita: muun muassa vaikuttavuuslaskelmat puuttuvat.  

– EU-komissio käsittelee parhaillaan laista tehtyjä kanteluita. Lisäksi julkisomisteisten yhtiöiden yhteisen vaikuttamisverkoston Kustoksen ja Kuntaliiton tutkimusten mukaan kustannukset voivat olla kunnille ja julkiselle 600 miljoonasta 3 miljardiin.