Suomalaiset kokevat energiajärjestelmän toimivaksi, vaikutusmahdollisuuksia ja vuoropuhelua kaivataan lisää

Kyselyn vastausaineistosta muodostettiin sosiaalisen kestävyyden indeksi, joka jaettiin kolmeen osa-alueeseen: energiajärjestelmän toimivuusindeksiin, luottamusindeksiin ja osallisuusindeksiin. Indeksiluvut on raportoitu asteikolla 0–100, jossa yli 50 arvot kertovat myönteisestä suhtautumisesta kysyttyyn asiaan ja alle 50 arvot kielteisestä suhtautumisesta.

Korkeimman arvon, 62, sai energiajärjestelmän toimivuusindeksi. Enemmistö suomalaisista (57 %) siis pitää energiajärjestelmää toimivana ja reagointikykyisenä. Energiajärjestelmää jokseenkin tai erittäin heikosti toimivana pitää vain 15 prosenttia suomalaisista.

Suomalaisten luottamus energiajärjestelmään, sen reiluuteen ja toimijoihin, on keskinkertaisella tasolla. Luottamusindeksi sai selvityksessä indeksiarvon 46.  Kansalaisten ja energiayhtiöiden vuoropuhelua sekä kansalaisten kokemusta mahdollisuuksista vaikuttaa energia-asioihin mitattiin osallisuusindeksillä, joka sai arvon 41.

Nuoret, 18–29-vuotiaat aikuiset kokevat muita ikäryhmiä useammin luottamusta ja osallisuutta energiajärjestelmään. Melkein puolet (47 %) tästä ikäryhmästä myös katsoo energiayhtiöiden edistävän suomalaisten hyvinvointia esimerkiksi uusilla investoinneilla, työpaikoilla ja järjestelmän toimintavarmuudesta huolehtimalla.

Nuoret aikuiset ja 60–69-vuotiaat kuitenkin kokevat, että energia-asioista puhutaan julkisuudessa liian teknisesti tai monimutkaisesti. 47 prosenttia molemmista ikäryhmistä olivat jokseenkin tai täysin tätä mieltä.

"Tuloksissa yllätti positiivisesti etenkin nuorten aikuisten myönteiset asenteet alaa ja energiajärjestelmää kohtaan", sanoo Energiateollisuus ry:n vastuullisuuskysymyksistä vastaava asiantuntija Taina Wilhelms.

"On kuitenkin tärkeää lisätä osallisuuden ja luottamuksen kokemusta myös muun ikäisten keskuudessa. Meidän on muun muassa huolehdittava, että energia-asioista keskustelu on ymmärrettävää ja kaikille saavutettavaa."

Tutkimuksessa selvisi myös, että ne suomalaiset, joiden asuinpaikkakunnalla on toteutettu suuria energiahankkeita, suhtautuvat indeksien eri osa-alueisiin keskimääräistä myönteisemmin.

"Omakohtainen kokemus hankkeiden vaikutuksista omalla kotiseudulla näyttää lisäävän myönteistä suhtautumista toimialaan. Hankkeiden yhteydessä onkin ensiarvoisen tärkeää käydä avointa vuoropuhelua energiayhtiöiden ja alueen asukkaiden välillä, jotta asukkaiden luottamus ja osallisuus vahvistuvat", Wilhelms toteaa.

Energiateollisuus on aiemmin keskittynyt vastuullisuusasioissa etenkin ympäristöön, ja nyt julkaistulla selvityksellä halutaan lisätä tietoa myös alan sosiaalisen vastuun kysymyksistä.

"Sosiaalisen kestävyyden kysymyksillä on yhä keskeisempi rooli yhteiskunnassamme, ja meillä alana on niissä kehittymisen varaa. Nyt julkaistu ja ensimmäistä kertaa tehty kyselytutkimus antaa suuntaa tälle kehitykselle", sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 5.-11.6.2025. Kyselyyn vastasi 1013 suomalaista. Aineisto edustaa 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.