Matalatehoisesta harjoittelusta kunto- ja terveyshyötyjä jo lyhyessä ajassa
22.1.2026 13:57:30 EET | UKK-instituutti | Tiedote
Jo varsin matalatehoisella harjoittelulla voidaan saavuttaa myönteisiä kunto- ja terveysvaikutuksia lyhyessä ajassa. Teho näyttäisi vaikuttavan eniten siihen, paljonko kestävyyskunto kohenee. Nämä selvisivät UKK-instituutin koordinoimassa meta-analyysissä.
Vaikka kestävyysharjoittelun hyödyt tunnetaankin hyvin, matalatehoisen harjoittelun vaikutuksista ei ole aiemmin koottu tutkimusnäyttöä yhteen. Tuore UKK-instituutin koordinoima meta-analyysi paikkaa tämän puutteen tarkastelemalla, miten kevyempi harjoittelu vaikuttaa kestävyyskuntoon ja keskeisiin sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin.
Sekä kestävyyskuntoon että sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät tulokset paranivat systemaattisesti
Tutkimuksen päätuloksena havaittiin, että jo varsin matalatehoisella harjoittelulla oli suuri vaikutus maksimaalisen hapenkulutukseen ja muihin kestävyyskuntoon liittyviin muuttujiin. Myös sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät muuttujat, kuten veren rasva-arvot sekä verenpaine, paranivat systemaattisesti, vaikkakin hieman vähemmän kuin kuntomuuttujat. Tutkimusten osallistujat olivat pääosin vähän liikkuvia ja harjoittelemattomia.
– Tuloksia voi pitää rohkaisevina, sillä kohtalaisen maltillisilla harjoitusannoksilla (teho, määrä) saavutettiin myönteisiä ja käytännön kannaltakin merkityksellisiä vaikutuksia. Toisaalta vaikutti siltä, että harjoitusjakson pidentäminen kuudesta kahteentoista viikkoon tai pidemmäksi ei tuonut lisähyötyjä. Tämä voi viitata tarpeeseen kasvattaa liikkumisen tehoa, mikäli halutaan saavuttaa suurempia vaikutuksia, pohtii toinen meta-analyysin pääkirjoittajista, UKK-instituutin liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila.
Harjoittelun teholla yllättävänkin pieni vaikutus
Erillisissä analyyseissä tarkasteltiin harjoitustehon itsenäistä vaikutusta muutoksiin, kun harjoittelu toteutettiin rasitustasoltaan kevyen ja reippaan välimaastossa.
– Harjoittelun teholla vaikutti olevan yllättävänkin pieni vaikutus tuloksiin, eikä varsinaista alhaisinta vaikuttavaa harjoitustehoa kyetty määrittämään minkään muuttujan osalta tämän meta-analyysin tulosten perusteella. Maksimaalinen hapenkulutus oli ainoa muuttuja, jossa analyysiemme perusteella korkeampi teho oli yhteydessä suurempaan positiiviseen muutokseen, Nuuttila toteaa.
Näin tutkittiin
Meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa tutkittiin perusterveitä 18–65-vuotiaita henkilöitä, ja joissa tarkasteltiin vähintään kolmen viikon matalatehoisen kestävyysharjoitusjakson vaikutuksia ainakin yhteen kiinnostuksen kohteina olleista muuttujista.
Matalatehoisen harjoittelun ylärajaksi asetettiin 75 % maksimisykkeestä tai 60 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta vastaava teho. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi yhteensä 50 kappaletta, joiden harjoitusryhmissä oli 824 tutkittavaa. Muuttujakohtaisesti tutkimusten määrän vaihteluväli oli 5–37.
Meta-analyysissä verrattiin harjoitusryhmien muutoksia suhteessa kontrolliryhmään, joka ei harjoitellut. Analyyseissä kestävyyskuntoon liittyviä muuttujia olivat maksimaalinen hapenkulutus, ventilaatiokynnys sekä polkupyöräergometritestin korkein teho. Sydän- ja verisuoniterveyteen liittyviä muuttujia olivat puolestaan systolinen ja diastolinen verenpaine sekä verinäytteistä paastotilassa analysoidut kokonaiskolesteroli, LDL-, ja HDL-kolesteroli, triglyseridit ja glukoosi.
Tutkimusta koordinoi UKK-instituutti ja sitä tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksin. Yhteistyökumppaneina olivat Paavo Nurmi -keskus ja Jyväskylän yliopisto.
Uusi tutkimus täsmentää matalatehoisen harjoittelun vaikutuksia
UKK-instituutti on aloittamassa yhdessä Paavo Nurmi -keskuksen kanssa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on etsiä alhaisinta kestävyyskuntoon sekä sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin vaikuttavaa harjoitustehoa vähän liikkuvilla aikuisilla. Tutkimus on saanut hankeapurahan Juho Vainion -säätiöltä ja sen aineistonkeruu on alkamassa kevättalven 2026 kuluessa.
Alkuperäinen lähde:
Nuuttila O‐P, Matomäki P, Raitanen J, Sievänen H, Vasankari T. Effects of Low‐Intensity Endurance Training on Aerobic Fitness and Risk Factors of Cardiometabolic Health in Working‐Age Adults: A Systematic Review and Meta‐Analysis. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 2026 Jan;36(1):e70208. https://doi.org/10.1111/sms.70208
Päivitetty 28.1.2026: Täydennetty kaavio 2 ja lisätty linkki alkvna tuktimushankkeen esittelysivulle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka Nuuttilaliikuntafysiologi, liikuntatieteiden tohtoriUKK-instituutti
Puh:050 594 6170olli-pekka.nuuttila@ukkinstituutti.fiLinkit
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus. Tavoitteenamme on edistää terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä liikkumista ja vähentämällä paikallaanoloa, liikuntavammoja ja iäkkäiden kaatumisia. Tuotamme muun muassa tutkittua tietoa väestön liikkumisesta ja toimintakyvystä päätöksenteon tueksi.
ukkinstituutti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Rovaniemellä – 2 000 aikuista kutsuttu mittauksiin20.4.2026 07:02:00 EEST | Tiedote
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Rovaniemen seudulla. UKK-instituutin väestötutkimukseen on kutsuttu satunnaisotannalla yli 2 000 aikuista. Tutkimus selvittää työikäisten ja ikääntyneiden liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä.
Lapin lapset ja nuoret kertoivat yli tuhat arkeen sopivaa ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen edistämiseksi18.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Lapin hyvinvointialue kysyi lasten ja nuorten ratkaisuja liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksiottoon. Tavoitteena oli tuoda lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin: mikä saisi heidät liikkumaan enemmän arjessa ja millä tavoin he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista. Vastauksina saatiin yli 1 100 ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen tueksi.
KunnonKartta käynnistyy Oulun seudulla – yli 2000 aikuista tutkimusmittauksiin16.3.2026 10:53:42 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimus alkaa Oulun seudulla: yli 2 000 aikuista on kutsuttu mukaan. Tutkimus selvittää työikäisten ja ikääntyneiden liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä.
Mediakutsu seminaariin 12.3.: Uusi indeksi väestön mitatusta fyysisestä toimintakyvystä7.3.2026 07:00:00 EET | Kutsu
UKK-instituutti on kehittänyt uuden, tutkimukseen perustuvan tavan kuvata suomalaisten aikuisten fyysistä toimintakykyä. Fyysisen toimintakyvyn indeksi tarjoaa yhteen lukuun tiivistetyn kokonaiskuvan fyysisestä toimintakyvystä. Torstaina 12.3. järjestettävän seminaarin aikana tutustut tammikuussa 2026 julkaistuun indeksiin, saat tuoreinta tutkimustietoa suomalaisen aikuisväestön fyysisestä toimintakyvystä sekä käytännön näkökulmia siitä, millaisilla toimilla fyysinen toimintakyky saadaan nousujohtoiseen kehityssuuntaan.
ABC+‑liikuntaohjelma – valmis harjoituskokonaisuus ikääntyneiden liikunnanohjaukseen10.2.2026 07:07:16 EET | Tiedote
Uusi ABC+‑liikuntaohjelma tarjoaa järjestöille ja seuroille selkeän ja käyttövalmiin kokonaisuuden, jonka avulla voidaan vahvistaa ikääntyneiden tasapainoa, lihasvoimaa ja arjen liikkumisvarmuutta. Nousujohteinen ja selkeästi jäsennelty liikuntaohjelma on suunniteltu tukemaan aktiivista ikääntymistä vahvistamalla fyysistä ja toiminnallista toimintakykyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme