Matalatehoisesta harjoittelusta kunto- ja terveyshyötyjä jo lyhyessä ajassa
Jo varsin matalatehoisella harjoittelulla voidaan saavuttaa myönteisiä kunto- ja terveysvaikutuksia lyhyessä ajassa. Teho näyttäisi vaikuttavan eniten siihen, paljonko kestävyyskunto kohenee. Nämä selvisivät UKK-instituutin koordinoimassa meta-analyysissä.
Vaikka kestävyysharjoittelun hyödyt tunnetaankin hyvin, matalatehoisen harjoittelun vaikutuksista ei ole aiemmin koottu tutkimusnäyttöä yhteen. Tuore UKK-instituutin koordinoima meta-analyysi paikkaa tämän puutteen tarkastelemalla, miten kevyempi harjoittelu vaikuttaa kestävyyskuntoon ja keskeisiin sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin.
Sekä kestävyyskuntoon että sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät tulokset paranivat systemaattisesti
Tutkimuksen päätuloksena havaittiin, että jo varsin matalatehoisella harjoittelulla oli suuri vaikutus maksimaalisen hapenkulutukseen ja muihin kestävyyskuntoon liittyviin muuttujiin. Myös sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät muuttujat, kuten veren rasva-arvot sekä verenpaine, paranivat systemaattisesti, vaikkakin hieman vähemmän kuin kuntomuuttujat. Tutkimusten osallistujat olivat pääosin vähän liikkuvia ja harjoittelemattomia.
– Tuloksia voi pitää rohkaisevina, sillä kohtalaisen maltillisilla harjoitusannoksilla (teho, määrä) saavutettiin myönteisiä ja käytännön kannaltakin merkityksellisiä vaikutuksia. Toisaalta vaikutti siltä, että harjoitusjakson pidentäminen kuudesta kahteentoista viikkoon tai pidemmäksi ei tuonut lisähyötyjä. Tämä voi viitata tarpeeseen kasvattaa liikkumisen tehoa, mikäli halutaan saavuttaa suurempia vaikutuksia, pohtii toinen meta-analyysin pääkirjoittajista, UKK-instituutin liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila.
Harjoittelun teholla yllättävänkin pieni vaikutus
Erillisissä analyyseissä tarkasteltiin harjoitustehon itsenäistä vaikutusta muutoksiin, kun harjoittelu toteutettiin rasitustasoltaan kevyen ja reippaan välimaastossa.
– Harjoittelun teholla vaikutti olevan yllättävänkin pieni vaikutus tuloksiin, eikä varsinaista alhaisinta vaikuttavaa harjoitustehoa kyetty määrittämään minkään muuttujan osalta tämän meta-analyysin tulosten perusteella. Maksimaalinen hapenkulutus oli ainoa muuttuja, jossa analyysiemme perusteella korkeampi teho oli yhteydessä suurempaan positiiviseen muutokseen, Nuuttila toteaa.
Näin tutkittiin
Meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa tutkittiin perusterveitä 18–65-vuotiaita henkilöitä, ja joissa tarkasteltiin vähintään kolmen viikon matalatehoisen kestävyysharjoitusjakson vaikutuksia ainakin yhteen kiinnostuksen kohteina olleista muuttujista.
Matalatehoisen harjoittelun ylärajaksi asetettiin 75 % maksimisykkeestä tai 60 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta vastaava teho. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi yhteensä 50 kappaletta, joiden harjoitusryhmissä oli 824 tutkittavaa. Muuttujakohtaisesti tutkimusten määrän vaihteluväli oli 5–37.
Meta-analyysissä verrattiin harjoitusryhmien muutoksia suhteessa kontrolliryhmään, joka ei harjoitellut. Analyyseissä kestävyyskuntoon liittyviä muuttujia olivat maksimaalinen hapenkulutus, ventilaatiokynnys sekä polkupyöräergometritestin korkein teho. Sydän- ja verisuoniterveyteen liittyviä muuttujia olivat puolestaan systolinen ja diastolinen verenpaine sekä verinäytteistä paastotilassa analysoidut kokonaiskolesteroli, LDL-, ja HDL-kolesteroli, triglyseridit ja glukoosi.
Tutkimusta koordinoi UKK-instituutti ja sitä tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksin. Yhteistyökumppaneina olivat Paavo Nurmi -keskus ja Jyväskylän yliopisto.
Uusi tutkimus täsmentää matalatehoisen harjoittelun vaikutuksia
UKK-instituutti on aloittamassa yhdessä Paavo Nurmi -keskuksen kanssa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on etsiä alhaisinta kestävyyskuntoon sekä sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin vaikuttavaa harjoitustehoa vähän liikkuvilla aikuisilla. Tutkimus on saanut hankeapurahan Juho Vainion -säätiöltä ja sen aineistonkeruu on alkamassa kevättalven 2026 kuluessa.
Alkuperäinen lähde:
Nuuttila O‐P, Matomäki P, Raitanen J, Sievänen H, Vasankari T. Effects of Low‐Intensity Endurance Training on Aerobic Fitness and Risk Factors of Cardiometabolic Health in Working‐Age Adults: A Systematic Review and Meta‐Analysis. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 2026 Jan;36(1):e70208. https://doi.org/10.1111/sms.70208
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli-Pekka Nuuttilaliikuntafysiologi, liikuntatieteiden tohtoriUKK-instituutti
Puh:050 594 6170olli-pekka.nuuttila@ukkinstituutti.fiLinkit
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva tutkimus- ja asiantuntijakeskus. Tavoitteenamme on edistää terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä liikkumista ja vähentämällä paikallaanoloa, liikuntavammoja ja iäkkäiden kaatumisia. Tuotamme muun muassa tutkittua tietoa väestön liikkumisesta ja toimintakyvystä päätöksenteon tueksi.
ukkinstituutti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Huippukokous asetti ensimmäisenä maailmassa tavoitteen fyysisen toimintakyvyn tasolle14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Toimintakykyinen Suomi -huippukokous kokosi 14.1.2026 Finlandia-talolle Suomen ylimmän poliittisen ja yritysjohdon sekä keskeiset asiantuntijat keskustelemaan tulevaisuuden toimintakyvystä. Huippukokouksessa hyväksyttiin parlamentaarinen julkilausuma, jonka tavoitteena on nostaa fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Suomi on ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen tällaisen tavoitteen.
Uusi indeksi suomalaisten fyysisestä toimintakyvystä14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin kehittämä indeksi kuvaa suomalaisten aikuisten fyysistä toimintakykyä mitattujen tietojen perusteella. Se yhdistää kymmenen osatekijää kehon koostumuksesta, fyysisestä kunnosta sekä liikkumisesta ja paikallaanolosta koko vuorokauden ajalta. Uusi indeksi pohjautuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimukseen ja mahdollistaa toimintakyvyn muutosten seurannan ajan myötä.
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Jyväskylän seudulla – yli 2 000 aikuista kutsuttu mittauksiin7.1.2026 07:04:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimuksessa kerätään tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä siitä, miten nämä osa-alueet ovat muuttuneet. Jyväskylän alueelta tutkimukseen on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
KunnonKartta-tutkimus alkaa Turun seudulla – kutsu mittauksiin yli 2 000 aikuiselle13.11.2025 07:02:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimus tuottaa tietoa myös paikallaanolosta, unesta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Turun seudulta on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
Runsas valveaikainen makoilu ja loikoilu ovat yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin19.10.2025 19:10:45 EEST | Tiedote
Valveaikaisen makoilun ja loikoilun yhteydet sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja yksittäisiin sydänterveyden riskitekijöihin poikkeavat lyhyiden istumisjaksojen ja seisomisen yhteyksistä. Paikallaanolon eri osatekijöitä on tärkeää mitata ja arvioida erikseen, ei yhtenä paikallaanolon kokonaisuutena. Tämä selvisi UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen julkaisussa, jossa tarkasteltiin liikemittarilla mitatun paikallaanolon osatekijöiden yhteyksiä sydänterveyden osoittimiin työikäisillä aikuisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme