Hannes-myrsky aiheuttanut metsänomistajille miljoonien vahingot – myrskypuiden korjaaminen kannattaa jättää ammattilaiselle
23.1.2026 07:07:00 EET | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Joulukuun Hannes-myrsky näkyi lukuisten suomalaisten arjessa. Metsänomistajien metsissä tuhot osuivat erityisesti länsirannikolle. Myrskytuulten lopulliset vaikutukset selviävät luultavasti kesäkuukausien aikana, arvioi asiantuntija.

Hannes-myrskyn vaikutukset näkyvät laajalti Suomen metsissä. Pahimmat vahingot keskittyivät Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille, joissa myrskyn voimakkaat puuskat aiheuttivat laajoja metsätuhoja.
”Myrskytuhot tuntuvat etenkin yksityisten metsänomistajien kukkarossa. Metsävakuutukset auttavat, mutta lähtökohtaisesti metsätuhot käyvät enemmän tai vähemmän metsänomistajan taloudelliseksi tappioksi”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola taustoittaa.
Myrskytuhojen kokonaismäärän arviointia on tehty heti vuodenvaihteesta lähtien. Metsäkeskuksen arvio myrskytuhomääristä oli tammikuussa jopa 4 miljoonaa kuutiota. Metsänhoitoyhdistysten alustavat arviot ovat kuitenkin maltillisemmat. Lopullisten tuhomäärien arviointiin menee kuitenkin aikaa, mutta myrskyn aiheuttamat kustannukset metsiin tulevat nousemaan miljooniin euroihin.
”Metsänhoitoyhdistyksiltä saatu kokonaisarvio tuhojen mittaluokasta on noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Lopullinen tuhomäärä on valtakunnallisesti selvillä lumien sulettua, jos silloinkaan”, Mäki-Hakola kommentoi.
Valtaosa myrskytuhoista on yksittäisiä kaatuneita puunrunkoja. Myrskypuut aiheuttavat hetkellisesti lisää tarjontaa puumarkkinoille, mutta ammattilaisen tekemällä puukaupan kilpailutuksella markkinat löytyvät myös myrskypuille, arvioi Mäki-Hakola.
Maltilla kaatuneiden puiden luokse
Myrskyalueella vaikuttavien metsänomistajien on hyvä kartoittaa oman metsänsä tilanne. Metsänomistajan kannattaa pyytää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaa tekemään arvio tuhosta ja sen laajuudesta. Tällöin tulee tehtyä samalla arvio metsävakuutuskorvauksen hakemiseksi ja suunnitelma tuhoutuneen puuston mahdollisesta korjuusta.
”Myrskypuiden kimppuun ei kannata kiirehtiä. Varsinkin konkelot ja muut jännittyneet puut kannattaa suosiolla jättää ammattilaisten kaadettavaksi jo turvallisuuden takia. Talviolosuhteet vaikeuttavat korjuuolosuhteita entisestään. Hyvä nyrkkisääntö on, että kaatuneiden myrskypuiden sahaamiseen ei kannata ryhtyä yksin”, MTK:n Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Mikko Syri kommentoi.
Turvallisuuden varmistamisen lisäksi on myös hyvä pohtia, mitä kaatuneille puille tehdään. Jos myrskypuita on tarkoitus myydä, puita ja varsinkaan tukkeja ei tule korjata ja katkoa ilman etukäteen tehtyä kauppaa, Syri muistuttaa.
Metsätuholaki vaatii korjaamaan tuhoutuneen puuston pois metsistä, jos määrä ylittää kuusella 10 tai männyllä 20 kuutiota hehtaarilla. Pienempien puumäärien kanssa metsänomistajan kannattaa toimia harkiten.
”Jos tuhot edellyttävät toimia, kannattaa tilanne kilpailuttaa ja suunnitella metsänhoitoyhdistyksen avulla. Jos metsässä on myös muita metsänhoitotarpeita, helpottaa se monesti myrskypuiden korjuuta. Pelkkien myrskypuiden korjuun aikataulu voi riippua paljon kuutiomääristä ja alueesta”, Syri kertoo.
Ohjeita metsänomistajille:
- Turvallisuus on ensisijainen asia
- Älä lähde yksin metsään, jossa on myrskyn aiheuttamia vahinkoja
- Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen
- Anna metsäkoneiden hoitaa korjuutyö, jos tuhopuita on paljon
- Myrskytuhoalueella liikkuminen on myös riskialtista
- Kaatuneet puut voivat olla jäässä ja jännitteisiä, joten niihin tulee suhtautua varovaisesti
Lisätietoja:
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
Marko.maki-hakola@mtk.fi, +358 40 502 6810
Mikko Syri, kenttäpäällikkö, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, MTK
Mikko.syri@mtk.fi, +358 50 552 5933
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjaa Vantaan Saraksen tilan pakkolunastuksesta12.3.2026 14:31:21 EET | Tiedote
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on hylännyt valituksen koskien Vantaan Saraksen tilan pakkolunastusta. Ratkaisussaan tuomioistuin ei ottanut kantaa siihen, onko kuntien voitontavoittelu pakkolunastuksilla Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista.
Puun hinnat ovat eriytyneet Itämeren alueella – raakapuun vienti voisi parantaa metsänomistajien asemaa6.3.2026 11:34:25 EET | Tiedote
Itämeren alueen puumarkkinoilla on käynnissä huolestuttava kehitys. Puun hinnat ovat Suomessa laskeneet samaan aikaan, kun ne ovat nousseet Baltian maissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Kehitys heikentää suomalaisten metsänomistajien asemaa ja herättää kysymyksiä markkinoiden toimivuudesta, arvioi MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.
Elintarvikemarkkinalain uudistus ei iske kaupan merkkeihin, vaan epäterveisiin kauppatapoihin2.3.2026 14:02:31 EET | Tiedote
Päivittäistavarakauppa ry julkisti maanantaina tiedotteen, jonka mukaan elintarvikemarkkinalain uudistus iskisi kaupan omiin tuotemerkkeihin ja olisi vahingoksi kuluttajalle. Väite on harhaanjohtava. Elintarvikemarkkinalain uudistuksen tarkoitus on estää epäterveet kauppatavat ja kohtuuttomat sopimusehdot sekä vahvistaa heikomman osapuolen suojaa ruokaketjussa.
MTK, SLC, SBB: Biokaasusta uusi kasvuloikka – maa- ja metsätalous mukaan kiertotalouden green dealiin23.2.2026 11:04:07 EET | Tiedote
MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sitoutuvat vauhdittamaan agrobiomassojen hyödyntämistä osana kiertotalouden green dealia. Tavoitteena on kasvattaa biokaasun tuotantoa merkittävästi ja lisätä ravinteiden kierrätystä, mikä vahvistaa huoltovarmuutta ja avaa uusia tulovirtoja maataloudelle.
Suomessa syödään ruisleipää eniten maailmassa23.2.2026 07:59:00 EET | Tiedote
Ruisleipä on enemmän kuin leipä. Se on pala suomalaista arkea, sinnikkyyttä ja historiaa. Ruisleipäpäivää vietetään Kalevalan päivänä 28.2.2026. Silloin juhlistetaan kotimaista ruisleipää, jota suomalaiset syövät enemmän kuin kukaan muu maailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme