Vihreät esittää uudistettua aikuiskoulutustukea

Hallituksen ratkaisulla lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja vaikeuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on kielteisiä vaikutuksia yksilöiden ja työmarkkinoiden kannalta, sillä se lukitsee ihmiset heidän nykyiseen työhönsä ja vaikeuttaa työttömien osaamisensa päivittämistä. 

– Lakkautettua aikuiskoulutustukea hyödynnettiin ahkerasti esimerkiksi sote- ja opetusalalla. Omien taitojen päivittäminen motivoi myös jatkamaan työuralla ja vahvistaa työn mielekkyyttä. Orpon hallituksen aikuiskoulutukseen kohdistuvilla leikkauksilla voi syntyä lyhytaikaisia säästöjä, mutta osaamistason heikkenemisellä on kielteisiä kansantaloudellisia vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Kouluttautumista tulee tukea erityisesti aikana, kun ihmisiä irtisanotaan ja työllistyminen on aiempaa vaikeampaa, Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen toteaa.

Tilanteen korjaamiseksi Vihreät esittää erityisesti oman osaamisensa päivittämiseen ja alanvaihtoon tarkoitettua uutta aikuiskoulutustukea.

– Aikuiskoulutustuella suoritettavien opintojen tulisi tähdätä tietyn opintokokonaisuuden suorittamiseen, tutkintoon tai ammatti- tai kielipätevyyteen, joka kasvattaa työntekijän osaamista. Se voi tarkoittaa siis paljon muutakin kuin kokonaisia tutkintoja ja moni voisi hyödyntää sitä osa-aikaisten töiden ohella. Olennaisinta on se, että kouluttautuminen tähtäisi työvoimapula-alalle, vihreän siirtymän kannalta keskeisiin tehtäviin tai työn tuottavuutta tai omaa työllistymistä parantavaan koulutusasteen korottamiseen, Holopainen korostaa.

Tuki olisi yhdistelmä suoraa tukea ja valtion takaamaa opintolainaa. Tuki olisi suuruudeltaan minimissään perusosan suuruinen, eli noin 660 euroa. Ansiotulot korottaisivat tuen suuruutta niin, että tuki olisi maksimissaan 1 700 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi tukeen sisältyisi valtion takaama 850 euron kuukausittainen lainamahdollisuus. Tuki rahoitettaisiin pääosin Työllisyysrahastosta ja se olisi julkisen talouden kannalta aiempaa aikuiskoulutustukea edullisempi.

– Uudelleenkouluttautumisen rahoitukseen osallistuisivat työnantajat, työntekijät sekä valtio kukin omilla osuuksillaan. Mukana olisi myös lainan hyväksilukuun liittyvä kannustin, jos lainaa nostanut työllistyy työvoimapula-alalle vuoden sisällä tukikauden jälkeen. Tämä olisi yhtä aikaa kannatteleva ja kannustava malli, Holopainen toteaa.

Tällä hetkellä on pulaa esimerkiksi sairaanhoitajista, erityisopettajista sekä hitsaajista.

Vihreiden esittämä uudistettu aikuiskoulutustuki tiiviisti

• Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömäksi jääneelle tai nuorisolain 29 vuoden yläikärajan ylittäneille jo vähintään viisi vuotta työelämässä olleelle.

• Kouluttautumisen tulee tähdätä työvoimapula-alalle, vihreän siirtymän kannalta keskeisiin tehtäviin tai koulutusasteen nostaminen tulee olla perusteltavissa työn tuottavuuden tai omien työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.

• Tuki olisi minimissään perusosan suuruinen (noin 600 euroa). Tuki kasvaisi ansiotuloihin suhteutettuna, mutta olisi maksimissaan 1 700 euroa/kk. Tukeen sisältyisi kiinteä valtion takaama 850 €/kk lainamahdollisuus.

• Jos opintokokonaisuuden, tutkinnon tai pätevyyden suorittamisen jälkeen työllistyy vuoden kuluessa työvoimapula-alalle, saa opintolainahyvityksenä 40 % siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa.

• Opintojen tulisi tähdätä tietyn opintokokonaisuuden suorittamiseen, kokonaiseen tutkintoon tai ammatti- tai kielipätevyyteen, eikä tukea voisi käyttää näiden ulkopuolella tapahtuvaan opiskeluun.

• Jos tuen hakija on työsuhteessa, työnantajan tulee mahdollistaa opiskelu työn ohessa tai palkata opintovapaan sijaiseksi työtön työnhakija.

• Tuen saamisen ehtona olisi opintojen eteneminen tavoiteaikataulussa sekä työvoimapulalle suuntautuvan työnhaun aloittaminen opintojen jälkeen tai uuden pätevyyden hyödyntäminen samalla työnantajalla.

• Kulloinenkin hallitus päättää kautensa aikana tarkemmista kriteereistä (esim. määrittelemällä työvoimapula-alat viranomaisten tuottaman ennakointitiedon pohjalta).

• Alakohtaisiin osaamistarpeisiin vaikuttavat muun muassa vihreä siirtymä pois fossiilisesta energiasta, digitalisaatio ja tekoälyn kehittyminen sekä väestörakenteen kehitys ja eläkkeelle jäävät ikäluokat. Avautuviin työpaikkoihin tarvitaan korkeampi koulutustaso, kuin tällä hetkellä työllisillä keskimäärin on.

• Tuki rahoitettaisiin pääosin Työllisyysrahaston kautta. Valtio vastaisi yrittäjien saamasta tuesta ja lainantakauksen sekä lainahyvityksen kustannuksista.